Järjestelmä ei ota uusia varauksia, koska yhtään liikkuvaa kappaletta ei ole tarjolla. Toinen on merkitty kadonneeksi, toinen on KORJATTAVANA eli siinä on jotain teknistä vikaa. Näkyvillä oleva varaus on todennäköisesti tehty siinä vaiheessa, kun ainakin toinen on näyttänyt olevan saatavana hyllyssä. Jos tuo korjattavana oleva nide palaa kiertoon, varauksia voi jälleen jättää.
Heikki Poroila
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa
mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Ultraviolettivalon vaikutus ei ole tummassa ihossa yhtä voimakas kuin vaaleassa ihossa, eli mitä enemmän on melaniinia sitä vähemmän iho tuottaa D-vitamiinia.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Yle uutiset 14.8.2014 https://yle.fi/uutiset/3-7410764
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa…
Tätä kirjoitettaessa viimeinen uusi julkaisu Pink Floydin nimellä oli single "Hey, Hey, Rise Up!" huhtikuussa 2022. Yhtyeen kitaristi David Gilmour sanoi tuolloin, että kyseessä oli yksittäinen hyväntekeväisyysjulkaisu Ukrainan auttamiseksi ja ettei Pink Floydia ole tarkoitus koota uudelleen. Vuonna 2015 hän sanoi, että olisi väärin jatkaa Pink Floydia ilman vuonna 2008 kuollutta kosketinsoittaja RIck Wrightia. Yhtye ei ole esiintynyt konserteissa vuoden 2005 jälkeen. Sen sijaan yhtyeen jäsenet ovat esittäneet yhtyeen musiikkia elävänä omien soolokokoonpanojensa kanssa.
Lähteet:
https://www.rollingstone.com/music/music-features/pink-floyd-david-gilm…
https://web.archive.org/web/20161018075857/https://www.theguardian.…
Hei, meidän tiedossamme ei ole, että kirjaa kokonaisuudessaan olisi suomennettu. Englanniksi siitä on toki useita versioita: https://www.marxists.org/archive/trotsky/1936/revbet/revbetray.pdfMarxists Internet Archive-arkistoa ylläpitävät vapaaehtoiset. Yhteystiedoista käy ilmi, että suomenkielisen Lev Trotski -arkiston suomennokset on tehnyt yksi ylläpitäjistä. Kyse on siis epävirallisesta käännöksestä ja vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Käännös todennäköisesti on tehty yllä olevasta englanninkielisestä versiosta. Muussa suomenkielisessä Trotski -tutkimuksessa ei viitata suomenkieliseen Petetty vallankumous -kirjaan. Jos kirja olisi suomennettu, siihen todennäköisesti olisi viitattu.
Mitään erillistä standardia nuottijulkaisun/laulukirjan muodolle ei ole. Nuottihan voi olla pelkkä melodia tai se voi sisältää esim. kosketinsoitinsäestyksen tai jopa partituurin.
Jos käytössäsi on jokin nuotinnosohjelma (esim. ilmainen MuseScore tai jokin kaupallinen ohjelma), voit taittaa nuottisi valmiiksi jo siinä. Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä näiden käyttöön.
Toinen vaihtoehto on käyttää tavallista taitto-ohjelmaa (esim. ilmainen Scribus) ja tuoda nuotit siihen vaikkapa pdf-tiedostoina ja taittaa laulukirja sen avulla. Samalla voit lisätä haluamasi tarinat.
MuseScore ja Scribus ovat saatavilla myös suomenkielisinä ja käyttövinkkejä löytyy netistä.
Lisäksi voit katsoa mallia esim. Suuri toivelaulukirja-sarjasta.
Juice oli ns. vanhanaikainen taiteilijatyyppi, jota ei ilmeisesti kiinnostanut opetella käyttämään tietokonetta, sähköpostia ynnä muuta. Omien sanojensa mukaan hän oli lapsesta saakka ollut hieman sopeutumaton. Kuitenkin varmaan vain Juicen lähipiiri voi tietää, mistä tässä vastahankaisuudessa oli todella kyse.
Seuraavissa lähteissä on mainintoja siitä, ettei Juice ollut tietoteknisesti kovin etevä tai maallisista asioista aina kiinnostunut:
https://www.is.fi/viihde/art-2000006413036.html
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1391686
https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4
Antti Heikkinen: Risainen elämä: Juice Leskinen 1950-2006. Siltala, Helsinki. 2014.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arviointiasioissa voi ottaa yhteyttä Oulun Numismaattiseen Kerhoon info(at)oulunnumismaatikot.fi, tarkemmat yhteystiedot toimihenkilöt-sivulla. Yksityisille arviointipalvelu on ilmaista.
Lehti taisi jäädä melkoiseksi tähdenlennoksi, sillä verkkohauilla siitä ei näyttäisi löytyvän juuri mitään tietoa. Kirjastot hankkivat käytännössä vain tilattavia lehtiä. Finnan tietojen mukaan Lasten planeettaa ilmestyi vuonna 2001 neljä numeroa. Kustantaja oli Euromedia Magazines. Jos tekijätiedot olivat lehteen painettuna, voi lehtinumeroita tutkia säilyttävissä paikoissa.
Numerot 1 ja 3-4 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa (erikoislukusaliin tilattavat). https://www.finna.fi/Record/fikka.3962047
Jyväskylän yliopistolla on tallessa lehden nro 3. https://www.finna.fi/Record/jykdok.899603
Iso Iita esiintyy Sotapolussa, sotilaiden muistoissa, tarinassa, jossa sotilas kuvaa perääntymiskäskyä asemista taistelussa näin: Kello 0.50 sain ilmoituksen: Iso Iita tulee klo 2.20. S.o irtautukaa klo 2.20.
Facebookin keskusteluryhmässä kerrottiin Ison Iitan olleen nimitys tykille, ilmeisesti K75 pak-40. Luotettavampaa tiedonlähdettä en valitettavasti löytänyt. Kysyin asiasta Panssarimuseosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
Panssarimuseosta vastattiin näin:
Iso-Iita ei ole todellinen hahmo, vaikka esiintyy hieman rehevästä naisesta kertovassa sota-ajan laulussa. Iso-Iita ei myöskään viittaa mihinkään aseeseen. Näitä naishahmoista tehtyjä lauluja on käsitellyt mm. Anne Lampinen kirjassaan Kaunis…
Vastakkainistuttavan pihakeinun ja sen katon piirustukset löytyvät esim. kirjasta Jani Johannes: Snickra till dig själv eller som gåva = Tee itselle tai lahjaksi (1995). Kirjassa on suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet. Kirja löytyy Kokkolan kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.82346?sid=4744735366
Valitettavasti aiheesta löytyy niukasti kaunokirjallisuutta. Nuortenkirjoista J. S. Meresmaan Dodo saattaisi olla kiinnostava. Siinä yläkouluikäisen Iinan poikaystävä Tuukka kärsii masennuksesta ja uupumuksesta.
Aikuisille suunnatun kirjallisuuden puolelta löytyy Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni? : dokumenttiromaani työuupumuksesta.
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Anglo-amerikkalainen ja eurooppalainen tekijänoikeus poikkeavat juuri tässä toisistaan merkittävästi. Meillä on suhteellisen tarkat säädökset siitä, mikä on sallittua, mikä ei. Meillä ei toisaalta ole lainkaan tämän "fair use" -käytännön vastinetta.
Varsinaiseen kysymykseen "fanifiktion" laillisuudesta voi vastata helposti. Jos lopputulos ei ole plagiaatti vaan ainoastaan käyttää toisen tekijän teosta lähtökohtana ja/tai innoittajana, se saa suojaa itsenäisenä teoksena. Kuka tahansa saa meillä kirjoittaa oman versionsa "Harry Potterista", kunhan lopputulos on itsenäinen eikä plagioi alkuperäisteoksen ideoita ja juonikaavioita. Erityisesti parodiat ovat kautta historian olleet suosittuja, eikä niiden tekemiseen normaalisti ole estettä.
On…
Kolmesta kysytystä tangosta kahta eli Timo Forsströmin tangoa Kuu, kylmä kuningatar ja Howard Greenfieldin sävelystä The world will smile again, jonka Juha Vainio on suomentanut nimellä En antaa muuta voi, ei ole julkaistu nuottina, joten niitä ei valitettavasti kirjastoissakaan ole.
Nimellä Nuoruuden tango tunnetaan kaksi sävellystä: Martta Rantamäen omiin sanoihin "Tähden lentävän lailla" vuodelta 1994 ja tätä paljon tunnetumpi ja oletettavasti tarkoitettu Tapani Kansan säveltämä ja sanoittama "Tanssin kanssasi" vuodelta 1982. Jälkimmäisen nuotti löytyy kokoelmasta Tapani Kansa (Scandia Kustannus 1982). Se löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta.
Heikki Poroila
Asiakastiedot poistetaan lainaajarekisteristä, jos korttia ei käytetä noin kolmeen vuoteen. Korttisi ei siis ole enää voimassa. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti ja poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin ja pin-koodin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdata Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Teoksessa Pernå sockens historia del 4, kerrotaan että Pernajan kunnanvaltuusto, sodan jälkeen 1945, kustansi muistomerkin 1918 sodan punaisten uhrien muistoksi. Seurakunnalta pyydettiin suostumus muistomerkin pystyttämiseksi hautausmaalle.
Lähde: Sirén, Olle : Pernå sockens historia 4. 1999
