Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastossa on kirjoja ranskalaisesta elokuvasta ja elokuvatuotannosta.
- impressionismi:
Aitken, Ian
European film theory and cinema : a critical introduction
Bloomington : Edinburgh University Press, 2001. - 275 s.
Andrew, Dudley
Mists of regret : culture and sensibility in classic French film
Princeton, NJ : Princeton U P, 1995. - 409 s. : kuv.
Bordwell, David
French impressionist cinema : film culture, film theory, and film style
New York : Arno, 1980. - 309 s.
Cohen, Keith
Film and fiction : the dynamics of exchange
New Haven : Yale U P, 1979. - 216 s. : kuv.
SADOUL, Georges
French film
London : Falcon, 1953. - 131 s. : kuv.
- surrealismi:
Dada and surrealist film / Kuenzli, Rudolph E. ed.…
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Laulujen käännösten "virallisuus" on aina suhteellinen asia, mutta Sibeliuksen Heikki Nurmion tekstiin säveltämän Jääkärien marssin ainoa yleisesti tunnettu ja julkaistu suomennos on Jarl Olof Wegeliuksen käsialaa. Se löytyy suoraan netistä osoitteesta http://svenska.yle.fi/artikel/2010/12/07/las-allt-om-slottsbalen-har ja on lisäksi muutamissa nuottijulkaisuissa tarjolla.
Reino Hirvisepän tekemän Akateemisen Karjalaseuran marssin tekstistä en ole löytänyt ruotsinkielistä käännöstä, vaikka sitä toista kysyjää varten etsin (tässä kysymyksessä oli myös Jääkärimarssi esillä). Pidän itse mahdollisena, ettei tällaista ole koskaan edes julkaistu AKS:n kielipoliittisten asenteiden takia.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
löysin kaksi kuvakirjaa jotka kertovat kiroilemisesta.
Aline de Pétignyn kirja Milla puhuu tuhmia ja Dorothea Lachnerin kirja Karmea, hirveä kirosanasäkki.
Kirjat pääsee varaamaan Vaara-kirjastojen nettikirjastosta
vaara.finna.fi
S-ryhmän ja esim. HOK-Elannon nettisivuilta voi löytyä tietoja lakkautetuista kaupoista.
Valitse sivustolta uutiset tai ajankohtaista -välilehti. Sieltä löytyy jonkin verran uutisia/tiedotteita kauppojen avaamisista, lakkautuksista, toimintojen myymisestä jne.
Sellaista tilastoa, jossa olisi kaikki lakkautetut s-marketit, ei ikävä kyllä löytynyt.
https://hok-elanto.fi/
https://s-ryhma.fi/
Erilaisia foorumeita, joilta apua voi pyytää, on olemassa varsin paljon. Yksi aktiivisimmista tällaisista foorumeista on https://math.stackexchange.com/Foorumien lisäksi https://www.wolframalpha.com/ on mainitsemisen arvoinen sivusto - kyseinen laskentakone on suosittu niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Kun opiskelin itse yliopistossa fysiikkaa pidin erityisen hyödyllisenä WolframAlphan tarjoamaa "step-by-step" -toimintoa, joka näyttää hyvin yksityiskohtaisesti, miten koneen antamiin tuloksiin päädytään. Kyseisen toiminnallisuuden rajaton käyttö vaatii maksullisen jäsenyyden, mutta henkilökohtaisen kokemukseni mukaan se on silti harkitsemisen arvoinen.
Turun kaupunginkirjaston varastolehtiluettelosta ( http://vallu.turku.fi/ ) voi katsoa mitä vuosikertoja lehdistä saa lainaksi. Osoitteesta http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/aihe3.html#puut löydät Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin tilatut puutarhanhoitoaiheiset lehdet. Kaikki kyseiset lehdet ovat saatavissa Julinin lehtilukusalista lukuun ottamatta lehteä Allt om trädgård, joka on poikkeuksellisesti saatavilla vain pääkirjaston aikuistenosastolta. Julin ei anna kotilainaksi kuluvaa vuosikertaa. Alla on lueteltu vuosikerrat lehdistä, joita Julinista voi lainata kotiin. Laina-aika lehdillä on kaksi viikkoa, ja kaikkia lehtiä ei ole sidottu erikseen vuosikerroiksi.
4H Pilke: 2003-2004
Hemträdgården: 2000-2004
House &…
Uskonnolliset ihmiset eivät välttämättä eläkään terveempinä ja pitempään, vaikka niin on ajateltu. Circulation-lehdessä 2010 julkaistuun tutkimukseen. osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista. Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, etteivät uskonnolliset ihmiset säästy ainakaan sydänsairauksilta sen todennäköisemmin kuin muutkaan. Lisäksi he ovat usein ylipainoisia.
Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.
Kun osallistujien ikä…
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Jari Aarniosta löytyy kirjoja ja artikkeleita, mutta niistä emme löytäneet tätä tietoa, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=jari+aarnio&type=AllFields…;
Verkosta etsimällä löytyy vuodelta 2017 Seiskan artikkeli, jossa kerrotaan, että Aarnion paino on laskenut lähes 10 kiloa, https://www.seiska.fi/Uutiset/Jari-Aarnio-laihtui-9-kiloa-Farkut-eivat-…. Tässäkään tekstissä ei kerrota, mikä paino on ollut ennen tuota laihtumista eikä jälkeenkään. Sen lisäksi artikkeli on neljä vuotta vanha, joten asiassa on voinut tapahtua muutoksia.
Kirjastossa ei ole pääsyä sellaisiin tietoihin, joita ei ole julkisissa tiedonlähteissä näkyvissä. Tähän kysymykseen voisi oikeastaan vastata vain Aarnio itse. Vielä viime vuonna ainakin hän on…
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 -hintaluettelon mukaan hintahaarukka on 10 eurosta 400 euroon riippuen setelin kunnosta. Numismatiikan ammattilainen osannee kertoa rahan arvon. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy linkkejä hinnan arviointiin: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti."
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa…
On hankala arvioida, kuinka avoimia eri yritykset olivat vierailijoille. Lista kaikista tornien yrityksistä löytyy täältä - CNN.com Specials
World Trade Center - kompleksissa oli yli 430 yritystä. 30 000-50 000 ihmistä työskentelivät päivittäin torneissa ja 150 000 vieraili tai kulki niitten kautta. Vierailijat tulivat ostoksille tornien eri kauppoihin, syömään niitten ravintoloissa ja ihailemaan näkymiä - World Trade Center History | National September 11 Memorial & Museum (911memorial.org).
Etelätornin näköalatasanne koostui etelätornin 107. kerroksessa sijaitsevasta observatoriosta, jossa oli sisätila ja ulkotila katolla. Vuosittain täällä vieraili 1,8 miljoonaa ihmistä - World Trade Center Facts and…
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, etsiikö kysyjä ammatillista koulutusta vai keramiikan harrastukseen liittyvää ohjausta. Ammatillisia koulutuksia kannattaa etsiä Opintopolku-palvelusta. Opintopolku: https://opintopolku.fi/wp/fi/
Ammatillista opetusta on ainakin seuraavissa oppilaitoksissa:
- Hämeenlinna ammattikorkeakoulussa voi valmistua muotoilun artenomiksi pääaineenaan keramiikka ja lasi. Avoimen opiskelun väylään hakuaika on nyt juuri menossa.
- Jyväskylän ammattiopisto Spesifiassa voi valmistua artesaaniksi tuotteen valmistuksen erikoisalalla. Valittavana on kaksi suuntautumisalaa, joko lasi-keramiikka-ala tai tekstiiliala. Hakuaika on tältä vuodelta ohi, mutta seuraavista koulutuksista voi kysyä koulusta.
Myös kansanopistoissa…
Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Pasilan kirjavarasto on kaikkien Helmet-kirjastojen yhteinen seutuvarasto. Siellä olevia kirjoja voi varata Helmetin kautta kuten mitä tahansa kirjoja. Kirjat voit siis tilata omaan lähikirjastoosi. Poikkeuksen tekevät käsikirjastostokirjat, joita ei laitanata vaan niitä täytyy käydä paikan päällä lukemassa. Näitä käsikirjastokirjoja on toki vähän ja niiden tiedoissa lukee EI LAINATA. Näitä kirjoja voi pyytää Pasilan kirjastoon luettavaksi. Mainitsemiasi kirjoja voit ihan vapaasti tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Pasilan kirjavarastoon kuka tahansa voi päästä myös tutustumaan. Kirjavarastossa on avoimet ovat joka keskiviikko klo 15-19.
Lähteet:
Pasilan kirjavarasto. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/…
Museoviraston sivuilta löytyvät tiedot avustuksista eri kohteisiin. Esim. rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksista löytävät myönnetyt avustukset viimeisiltä viideltä vuodelta niiltä saajilta, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojen julkistamiseen:
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset/myonnetyt
