Näen osoitteestasi, että olet kollega-kirjastonhoitaja, joten vastaan sen mukaisesti.
Olen koettanut haravoida Kazakstanin kaunokirjallisuuden käännöksiä kaikilta kolmelta kaudelta – klassinen kausi, neuvostoaika ja nykykausi. Klassiselta kaudelta löysin pari satukokoelmaa: ”Kansansatuja Neuvostoliitosta – kansansatuja Keski-Aasiasta ja Kazahstanista” sekä ”Kodin satuaarteet 5 - lentävä matto – tarinoita Kazahstanista ja Uzbekistanista”. Lisäksi Oulun yliopiston kirjastolla näyttää olevan englanniksi kokoelma runoilijaklassikko Abai Kunanbajevilta (Qunanbaev, Abaj: Selected poems).
Neuvostokaudelta on varastokirjastossa ainakin seuraavat kirjat: Kekilbajew, Abisch, ”Das Minarett, oder, Das Ende einer Legende”, ”Märzschnee: Erzählungen”, ”…
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Kirjastojen yleisölaitteiden kohdalla käytäntö on, että ainoastaan talon omille standardipaksuisille papereille saa tulostaa.
Keskustakirjasto Oodin UV-tulostimella voi printata lähes millaiselle materiaalille tahansa. UV-tulostimen voi varata käyttöönsä Varaamossa.
Tässä joitakin vinkkejä:Mainiot muodot (Disney Autot) (Sanoma Media Finland 2017)Muodot & kuosit (WSOY 2008)Somara, Shini: Minusta tulee matemaatikko (Mäkelä, 2022)Tison, Annette: Barbapapan muodot (Otava 2011)
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
Pablo Nerudan runosta Walking Around on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Matti Rossin. Tuomas Anhavan suomennoksesta ei löydy tietoja.
Matti Rossin suomennos sisältyy teokseen Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (Tajo, 1964).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Jos kirjaa ei halua ostaa netistä, niin vanhempaa painosta kannattaa kysellä ja etsiskellä antikvariaateista. Uudempaa painosta näyttäisi löytyvän ihan Kuopion Suomalaisesta kirjakaupastakin, ainakin verkkosivujen myymäläsaatavuuden mukaan: https://www.suomalainen.com/products/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
Esimerkiksi näistä nettikaupoista ja -antikvariaateista kirja näyttäisi myös löytyvän:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9---pakeni…
https://cdon.fi/kirjat/marcel-proust/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-paken…
https://www.antikvaari.fi/teos/kadonnutta-aikaa-etsimassa-9-pakenija/62…
https://www.finlandiakirja.fi/fi/marcel-proust-kadonnutta-aikaa-etsimas…
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia…
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Asiaa tutkitaan Suomessakin. Ainakin typpeä ja fosforia kerärään jo jätevesistä talteen. Tällä hetkellä käytössä olevia yhdyskuntajätevesien käsittelytekniikoita ei ole kuitenkaan suunniteltu ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen näkökulmasta. Liitän vastaukseen Suomen ympäristökeskuksen artikkalin, johon on linkitetty asiaa koskevia tutkimuksia.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Yhdyskuntajatevesien_ravinteiden_turvall(60262)
Tässä suosituksia fantasiakirjasarjoista aiemmin lukemasi perusteella:
Holly Black: Julma prinssi (Ilman väki -sarja, muita osia ei vielä suomennettu)
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Magian syvempi sävy -sarja)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (Grishaversumi -sarja)
Leigh Bardugo: Korppien kehä (Paluu Grishaversumiin -sarja)
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta (Usvasyntyinen -sarja)
Robin Hobb: Salamurhaajan oppipoika (Näkijän taru -sarja)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (Hopea -sarja)
Sarah J. Maasilta löytyy lisäksi vielä enemmän urbaania fantasiaa edustava Crescent City -sarja (ensimmäinen osa Maan ja veren huone), ja lisäksi kannattaa ehkä pitää mielessä…
Hyvä nettilähde on tämän palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siellä on paljon vastauksia, kirjoita hakukenttään francine pascal.
Hyvä kirjallinen lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut…
Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Pohjoismaiden kaltaisista kaukaisista maista on maailmalla monenlaisia uskomuksia, siinä missä Suomessakin usein kuvitellaan vaikkapa Saharan eteläpuolisen afrikan ihmisten asuvan pääosin savimajoissa ja kiinalaisten elävän vain riisillä. Nämä uskomukset liittyvät rajoittuneeseen kuvastoon, jota meillä voi olla vieraista ja eksoottiselta vaikuttavista maailman kolkista. Niitä kutsutaan kulttuurisiksi stereotypioiksi. Kulttuurisia stereotyyppejä on myös se, että yhdysvaltalaisia pidetään kouluttamattomina tai se, että "kaikki amerikkalaiset" luulevat Yhdysvaltojen olevan maailman napa.
Yhdysvaltalaisjohtoisen Quora-kysymyspalvelun kysymyksissä on joitakin viikinkiaiheisia kysymyksiä, joissa tiedustellaan…
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
