Laulu on nimeltään "Siunaa meitä", ja sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Se alkaa: "Herramme, siunaa meitä, työssä kun aherramme." Muistamasi kohta on laulun kolmas säkeistö.
Laulu (melodia, sointumerkit ja sanat) sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Simojoki, Pekka: Tänään häneen uskon : kootut laulut (Suomen Lähetysseura, 1996)
Simojoki, Pekka: Jumis : lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan (Lasten Keskus, 1994)
Erilaisia kulkutapoja Panevezysista Skapiškikseen voit vertailla Rome2Rio-sivustolta: https://www.rome2rio.com/map/Panev%C4%97%C5%BEys/Skapi%C5%A1kis Kyseisellä sivustolla voi tutkia kulkutapoja ja -reittejä maailman matkakohteisiin. Sieltä löytyvät myös Tukumsin ja Galinin reittivinkit, kun lähtöpaikkana on Riika. Klikkaamalla hakutuloksessa kulkuneuvoa näet tarkemmat tiedot kulkuyhteyksistä.Suomalaisten sotilaiden hauta on Skapiškiksessa kukkulalla nimeltä Švedukalnis (ruotsalaisten kukkula). Katolisten hautojen ohella 220 suomalaissotilasta makaa siellä yhteishaudassa. Sen päällä on muistomerkki johon kaatuneiden nimet on kaiverrettu. (Skrodenis, 2019) Tukumsissa suomalaisten jääkärien hauta sijaitsee Brāļu kapi -hautausmaalla.…
Werner Theunissenin sävellyksen "Mississippi" ovat levyttäneet Juha Vainion suomenkielisillä sanoilla Marionin (1977) lisäksi Kari Tapio ja Paula Koivuniemi vuonna 2003.
Lähteet:
https://secondhandsongs.com/work/59115/versions#nav-entity
https://secondhandsongs.com/performance/592455/versions
https://www.discogs.com/release/4883457-Kari-Tapio-Juna-Kulkee
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,…
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Ilmoituksia Suonenjoen kulttuuririennoista kannattanee etsiä maakunnan ykköslehdestä Savon Sanomista. Lehden 40-luvun numeroita on toistaiseksi saatavissa ainoastaan mikrofilmeinä. PIKI-kirjastoihin niitä on mahdollista saada kaukolainana (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=3).
Varsinaisten kiertueteatterien kultakausi päättyi 20-luvun alussa. Tämän jälkeen teatteritarjonnasta huolehtivat pääasiassa julkisesti tuetut paikallisteatterit ja vakinaiset paikalliset näytelmäseurat. On mahdollista, että keväällä 1946 Suonenjoella on käynyt esiintymässä maakunnan "ykkösteatterin" näyttelijöistä koottu ryhmä. Toisaalta myös maaseudulla toimineiden aatteellisten järjestöjen näytelmäseurat tekivät esiintymiskiertueita…
Tähän kysymykseen meillä ei ole vastausta. Suomi on pieni kielialue. Kustantajat päättävät kustannettavista kirjoista tapauskohtaisesti. Palautetta asiasta kannatta lähettää kustantajille. Haydnista löytyy sentään jonkinlaisia henkilökuvia suomeksi:Ranta, Sulho: Sävelten mesterieta : säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. WSOY, 1945Sinkkonen, Jari : Neroudne lähteillä : suuren säveltäjien hautas elämä. WSOY, 2015 (kuvaus 18 klassisen musiikin säveltäjän elämästä)Wichmann, Elina : Säveltaiteen suurmiehiä : kaunokirjallisia kuvauksia. Gummerus, 2016
Olisikohan kyseessä ehkä Hiipparihiiri piilosilla (WSOY, 1992)? Talossa vietetään syntymäpäiväjuhlia. Kirjan jokaiseen kuvaan kätkeytyy hiiri. Etsintää hankaloittavat kuviin ujutetut "valehiiret". Englanninkielisen alkuteoksen suomenkieliseen versioon tekstin on suomeksi riimitellyt Ilpo Tiihonen.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on mikrofilmit (mfr 164, kaksi rullaa.) eduskuntavaalien ehdokaslistojen lopullisista yhdistelmistä vuosilta 1910-1979. Listoihin merkittiin listan/ehdokkaan saama äänimäärä ja ehdokkaan nimi alleviivattiin, mikäli tuli valituksi. Joissakin mikrofilmatuissa ehdokaslistojen yhdistelmissä ei äänimäärä ole merkitty. Näitä mikrofilmejä voi lukea vain Eduskunnan kirjaston tiloissa. Tervetuloa lukemaan!
Hakua helpottaa, kun sinulla on tiedossa henkilön nimi, vaalipiiri, mitkä vaalit olivat kyseessä ja puoluekin olisi hyvä tietää. Ilman edes jotain näistä haku voi olla aikamoista hakuammuntaa.
Samat mikrofilmit löytyvät Tilastokirjastosta.
Tilastokirjastossa ei ole enää mitään paperimuotoisia…
Kari on kansallisromanttisen kauden nimiä. Yleiseen tietoisuuteen se tuli Juhani Ahon "Panun" ilmestyttyä 1897. Kari on karjalainen lyhentymä nimestä Makari, joka taasen on alkujaan kreikan Makarios (onnellinen, autuas)nimestä. Nimi tavataan myös vanhoissa karjalaisissa sukunimissä: Karilainen ja Makkonen. Lännempänä Kari on lyhentynyt nimistä Ansgarius (Oskari/Sakari).
(Uusi suomalainen nimikirja)
Teiniangsti on nuortenkirjallisuuden vakioaiheita ja siihen tavalla tai toisella liittyviä kirjoja on paljon.
Vertaistukea angstiin ja kaikenlaisiin vastoinkäymisiin voi saada vaikkapa näistä nuortenromaaneista:
Veera Salmi: Kaunis päivä kuolla (https://outi.finna.fi/Record/outi.2169370)
Nadja Sumanen: Rambo (https://outi.finna.fi/Record/outi.1448077)
Holly Goldberg Sloane: Näkymätön poika (https://outi.finna.fi/Record/outi.1081877)
Angie Thomas: Viha jonka kylvät (https://outi.finna.fi/Record/outi.1860998)
Tunteista ja niiden käsittelystä kertovia kirjoja kysellään nykyään paljon, ja Outi-kirjastojen nuorten sivuilta löytyy valmis lista aiheeseen liittyvistä kirjoista: https://outi.finna.fi/List/872433
Hait ilmeisesti Taskukirjastosta. Sen hakumahdollisuudet ovat suppeammat. Näin pitkää listaa kannattaa hakea Helmetin selainversiosta. Siinä hakija voi järjestää hakutulokset haluamaansa järjestykseen. Hae perushaussa hakusanalla esine ja rajoita hakujoukko vielä esineisiin (jolloin hausta jäävät pois kirjat, joiden nimekkeessä on sana esine). Näin saadun hakujoukon voi järjestää nimekkeen mukaan, jolloin ensimmäiseksi tulevat esineet, joiden nimi alkaa numerolla (esim. 3-skanneri), sen jälkeen muut esineet aakkosjärjestyksessä.
Helmet -- esine
Tietosuojavaltuutettu opastaa henkilötietojen tarkistamisessa. Niistä lähetetään tiedustelu rekisterinpitäjälle. Pyynnössä neuvotaan kertomaan, mitkä tiedot haluaa tarkastaa, haluaako kaikki tietosi vai tiedot tietyltä ajanjaksolta, missä muodossa tiedot haluaa sekä nimi ja yhteystiedot.
Puolustusvoimilla on useita rekisterejä, joista osaan on erilliset määräykset laissa. Tietoa Puolustusvoimien rekistereistä ja niiden tarkistamisesta löytyy Puolustusvoimien sivulta Tietosuojan toimeenpaneminen
Tarkastusoikeus koskee niitä Puolustusvoimien rekisterejä, joista ei toisin ole lailla säädetty: asevelvollisrekisteriin, kulkuluparekisteriin, aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin…
Laulu on nimeltään "Ballad of Irving" ja sen esittää Frank Gallop, joka oli amerikkalainen radio- ja tv-persoona. Sen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa sen tekijöiksi on merkitty John Aylesworth, Bob Booker, George Foster ja Frank Peppiatt, mutta levyn keskiössä Peppiatt, Aylesworth ja Williams. Laulu on parodia näyttelijä Lorne Greenen esittämästä "Ringosta". Frank Gallop levytti balladinsa vuonna 1966. Tämä levytys löytyy myös YouTubesta.
Ja Irving oli vähän nopeampi vetäjä kuin muistit: sijoitus 142.
Lähteitä:
Tietoa kappaleesta ja ääniraita (Ballad of Irving ja Ringo):
http://toponehitwonders.com/country/the-ballad-of-irving-frank-gallop/
Laulun sanat (sanat myös…
Kyseessä voisi olla Perttu Häkkisen ja Panu Hietanevan toimittama Poltergeist -ohjelma 3.3.2015 Yle Areenassa noin kohdasta 36.00 alkaen. Poltergeist-ilmiön lisäksi Ghost Investigations Finlandin Anni ja Anna kertovat ohjelmassa nykyajan kummitusjahdista Voipaalan kartanossa.
https://areena.yle.fi/audio/1-2654861
Näytelmät.fi:ssä voi hakea näytelmiä erilaisilla rajauksilla, mm. näyttelijöiden määrällä sekä lajilla, http://www.naytelmat.fi/naytelmat. Sieltä löytyi mm. dramatisointi Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseelle, se voisi kiinnostaa tuon ikäisiä nuoria. Se on tuoreempi.
Ehkä komedia voisi kiinnostaa? Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa on myös dramatisoitu ja se on aika iätön hauskuudessaan. Minna Canthin yhteiskunnallinen ote on aina ajankohtainen, esim. Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo.
Helmet.fi:n hakutulos klassikot ja näytelmät sisältää vaihtoehtoja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=(Klassikot)%20and%20(Näytelmät)&searchscope=9&SORT=D.
Finna.fi:n hakutulos näytelmät, klassikot, https://www.finna.fi/…
Kappale on todennäköisesti Lokakuulla. Siinä tuuli tosin tuivertaa, ei tuudita.Se on julkaistu jo ainakin 1920-luvulla, mutta löytyy uudemmistakin lastenlaulukirjoista, kuten Matin ja Maijan laulukirjasta, jota löytyy useista kirjastoista.
Tällaista sanoitusta en löytänyt erillisenä, mutta Tuulentei-yhtye on levyttänyt kappaleen "Pikku tokka", joka alkaa: "Kun mä olin pikku tokka". Yhtyeen jäsenet ovat Martti Pokelan lapsenlapsia. Ilmeisesti laulu on kansanlaulu. Elokuvassa "Köyhä laulaja" Henry Theel laulaa "Kalliolle kukkulalle" -sävelmällä kappaleen, joka alkaa: "Olin ennen pikku tokka". Tuulentei: Pokela (Eclipse Music, [2024]):https://kansanmusiikkiliitto.fi/product/tuulentei-petteri-sariola-jyri-sariola-soila-sariola-pokelaTuulentei: Pikku tokka Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=FfVwr2ygFtMKöyhä laulaja -elokuvan tiedot Elonetissä:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_115741?sid=5277729103
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
