Alkuun nuorta lukijakuntaa koetettiin tutustuttaa Seitsemään veljekseen siten, että kirjan juoni kerrottiin "omin sanoin". Vähitellen kuitenkin ymmärrettin, että tällä tavalla Kiven runollinen kieli hävisi olemattomiin eikä tällaista tapaa pidetty enää hyväksyttävänä. 1930-luvun lopulla Eero Salola laati lapsilukijoita varten kirjasta lyhennetyn version, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lapsille. Oppikouluikäisillä luetettiin jo lyhentämätöntä teosta.Salola piti kielen alkuperäisyyden säilyttämistä niin välttämättömänä, ettei hän lyhennelmässään muuttanut yhtään sanaa. Hän kuitenkin tunnustaa ottaneensa Kiven kielen "realistisuuden" huomioon tekstiä muokatessaan: "Monet epäilevät antaa Seitsemää veljestä nuorimman polven käteen siksi, että…
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla.…
Moi,kiva kuulla, että teiltä löytyy innokas lukija. Kuvailusi nojalla uskaltaisin ehdottaa, että olisiko Paavali Pattinen -sarja mitään? Sitä näyttää löytyvän myös Bookbeatista.Helmet-verkkokirjaston tietohakuna voit käyttää vaikka asiasanaa supersankarit (rajaa haku lisäksi lasten ja nuorten aineistoon).Sitä kautta voit löytää lisää supersankari-teoksia. On toki vaikea sanoa tyhjentävästi, että kuinka niitä löytyy äänikirjana. Voisiko esimekiksi supersankareista löytyä mielekästä lukemistöa lasten tietokirjoista? Tietokirjoista löytyy myös muunlaisia aihepiirejä luettavaksi innostuneelle kuuntelijalle ja lukijalle.Lisäksi yksi keino olisi tulla sellaiseen lähikirjastoon, jossa on kattava valikoima lastenkirjoja. Jos saat tässä…
Jotkut nimistöntutkijat ovat kyllä yhdistäneet sukunimen Pakkanen säänimitykseen, mutta kiistaton tämä yhteys ei ole. Pakkanen sukunimenä voi liittyä myös sitä läheisesti muistuttaviin nimiin, kuten Pakka, Paakkanen, Paakkonen ja Pakanen, joiden vanhoja kirjoitusasuja on paikoin vaikea erottaa toisistaan. Niinpä Pakkanen voi yhtä hyvin viitata 'kumpua, töyrästä, hietapakkaa' tarkoittavaan pakka-sanaan tai ristimänimen Pavel kansankieliseen puhuttelumuotoon Paakka.
Sukunimi Tiainen puolestaan liittyy varsin selvästi linnun nimeen. Tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin. Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen…
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Alunperin nimi on tarkoittanut puhdas (pure). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Joynes, Ella: Baby names 2018.
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
Vanhat Tuulilasin vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1113017?sid=4965477670https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Kysymyksiin sisältyy valtavasti muuttujia. Yhtäkkinen globaali väkiluvun romahdus voisi tapahtua hyvin poikkeuksellisen katastrofin seurauksena. Esimerkkinä sellaisesta käy 66 miljoonaa vuotta sitten - paljon ennen ihmislajin syntyä - tapahtunut asteroidin törmäys, joka päätti hirmuliskojen aikakauden. Erään arvion mukaan osa ihmiskuntaa voisi selviytyä vastaavan kokoisesta iskusta, mutta elämä taantuisi kivikauden tasolle.
https://www.express.co.uk/news/science/1171079/asteroid-space-news-dino…
Historiallinen kehitys pienistä ihmisyhteisöistä järjestyneiksi yhteiskunniksi oli pitkä. Kun keräilijä-metsästäjät oppivat maataloutta, ravintoa jäi yli välittömän tarpeen, työtehtävät eriytyivät, kirjoitustaito ja kaupunkimainen asutus…
Erilaisia arkistoaineistoja voi hakea esimerkiksi VAKKA-arkistotietokannasta, joka on Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen kokoelmatietokanta. VAKKA on käytettävissä arkistolaitoksen yksiköiden tutkijapalvelussa sekä arkistolaitoksen kotisivun yhteydessä (http://www.narc.fi) .
Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan ja sen eri osastojen arkistoja säilyttää Kansallisarkisto.
En tiedä, onko "Vauva-palsta" jokin käsite, joka pitäisi tuntea, mutta jos rohkeasti oletan, että puhumme nyt Vauva.fi:n keskustelupalstoista, jotka ovat suhteellisen usein keskusteluissa puheenvuorojen vähemmän ylevän tyylilajin takia, niin eipä näyttäisi ainakaan nopeasti vastaan tulevaa maksimipituutta olevan. Säännöistä en löytänyt mitään mainintaa, enkä saanut varsin pitkälläkään tekstimäärällä sitä laatikkoa ilmoittamaan, että raja tuli vastaan. Varmaan siellä joku raja on, ääretöntä tilaa ei voi tarjota, mutta tavanomaiseen keskusteluun se taitaa olla vallan riittävä. Mitä siinä tutkiessani tulin huomanneeksi, useimmille "vieraileville kommentoijille" riitti mainiosti 1-2 sanan tila.
Heikki Poroila
Ian Tysonin kappaleen Four strong winds nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin New giant book of rock (1988), Neil Young: Complete music. Volume 3 : 1974-1979 (1984), Neil Young anthology : easy guitar (1999) ja Comes a time (1978).
Nuottijulkaisut kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pulkka oli puukapula, johon leikattiin muistiinpanomerkkejä. Päivätyöpulkan tapauksessa kyseessä oli kaksi yhteensopivaa puolikasta, joista toinen oli isännällä ja toinen työntekijällä. Kun päivän työt oli tehty, veistettiin uurre molemman osan yli todisteeksi molemmille, että työpäivä oli suoritettu.Ks. finna.fi-palvelussa: https://www.finna.fi/Record/tmk.160990460297300?sid=5249329432Kielitoimiston sanakirjassa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulkka?searchMode=all
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/
eläinlajeista joiden uroksilla olisi erikseen kiima-aika en löytänyt viitteitä. Uroskoiristakin todetaan, että ne ovat käytännössä kiimassa aina tultuaan murrosikään eli noin 6 kuukauden ikäisinä.
Asiaa voitte halutessanne ehkä tiedustella vielä yliopistolta, joka järjestää myös yleisölle luontoillan joka kesä Konnevedellä. Tänä vuonna 15.8. Alapuolelta löytyvän linkin kautta löytyy myös lisätietoja tapahtumasta sekä yhteystiedot kysymyksille.
https://www.jyu.fi/science/fi/konneveden-tutkimusasema/tapahtumat/luontoilta/konneveden-tutkimusaseman-piolookisen-luontoilta-4-7-2017-klo-18-00-alkaen
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia esimerkiksi Juliusz Machulskin ohjaama satiirinen elokuva "Sulatetut miehet" (alkup. Seksmisja, engl. Sexmission) vuodelta 1984.
Kyseinen elokuva on näytetty Suomessa (Yle TV2) helmikuussa 1986.
Muita kuvaukseen ainakin osittain sopivia puolalaisia elokuvia voisivat olla esimerkiksi "Venus on vaiti" (1960) sekä "On the Silver Globe" (Na srebrnym globie, 1988).
Puolalaiset scifi-elokuvat sisälsivät toisinaan neuvostojärjestelmän kritiikkiä, minkä johdosta ne saattoivat herättää huomiota myös länsimaissa.
Kasvit valmistavat tärkkelystä glukoosista yhteyttämällä. Molekyylitasolla tapahtuu polykondensaatioreaktio. Glukoosi on monosakkaridi. Yksittäiset glukoosiyksiköt liittyvät toisiinsa hydroksyyliryhmiensä kautta polysakkarideiksi. Tärkkelys on tuhansien glukoosiyksiköiden muodostama ketju. Ketju muodostaa kierteisiä ja elastisia rakenteita, koska hydroksyyliryhmät ovat suuntautuneet alaspäin.
Rakenteensa ansiosta tärkkelys ei liukene kylmään veteen, toisin kuin glukoosi. Tärkkelyksessä glukoosiyksiköiden sisältämä energia voidaan varastoida pienempään tilaan. Kasvit valmistavatkin tärkkelystä vararavinnoksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4rkkelys
https://peda.net/sievi/sievin-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia2/…
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemsto.kirjastot.fi/.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyy Pienkustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi julkaista tiedotteita, https://www.kirjastot.fi/forum/404
Suurin kirjoja kirjastoille välittävä yritys on Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi/ . Heidän sivustostaan löytyvät myös yhteystiedot.
Anteron Mannisen suomentamassa Rudyard Kiplingin runossa Jos (If) kyseinen rivi runon viimeisessä säkeessä kuuluu näin: "-- ylpistymättä jos saat seuraa kuninkaista --".Rudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 197)
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1945 tuhatmarkkasen hinta on rahan kunnosta riippuen 35-400 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta löytyy tietoa mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
