Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen nettisivuilla kerrotaan magnesiumin merkityksestä (sokerijuurikkaalle, mutta sama koskenee muitakin kasveja) mm. seuraavaa:"Magnesiumilla on tärkeä tehtävä yhteyttämisessä, sillä se on klorofyllin eli lehtivihreämolekyylin keskusatomi. Lehtivihreä sitoo auringon valoenergian. Magnesiumilla on keskeinen tehtävä myös entsyymitoiminnan aktivaattorina ja energiansiirrossa. Magnesium säätelee kaliumin ja kalsiumin ohella kasvin vesitaloutta säätelemällä solujen osmoottista painetta."
Helsingin Sanomien tiedeartikkeli (HS 15.5.2007) rinnastaa vahvasti lehtivihreän magnesiumin ja hemoglobiinin raudan:"Lehtivihreä eli klorofylli on hemoglobiinin ja myoglobiinin kaltainen molekyyli. Ne taas…
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelusta löytyy paljon tietoa, hakuehtona ovat myös nopeusrajoitukset. Valitse karttatasot > liikenneverkot > nopeusrajoitus (Digiroad) https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&ver=1.17&zoomLevel=1&coord=441748.469_7005532.876&mapLayers=base_35#
Vasemmalla olevista karttaselitteistä näkyy värien merkitykset.Tämän kartan mukaan nopeusrajoitus näyttäisi olevan 50 km/h.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=240661.4814117097_6715484.19686978&mapLayers=801+100+default,2128+100+digiroad:DR_Nopeusrajoitus&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showIntro=false
Tietysti voi olla esimerkiksi joitakin tilapäisiä tietyömaita, jotka…
Ainakin alla mainituissa julkaisuissa ja tutkimuksissa aihetta käsitellään:
- AMAP ja Lapin ihminen : Lapin alueen äitien ja vastasyntyneiden biomonitorointi ja ravitsemustutkimus / Soininen Leena, Mussalo-Rauhamaa Helena, Hyvönen Sari (Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto 2002)
- AMAP assessment 2009 : human health in the arctic / Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) 2009.
- Exposure and human PCDD/F and PCB body burden in Finland / Kiviranta Hannu (väitöskirja, National Public Health Institute 2005. Tiivistelmä: Altistuminen PCDD/F- ja PCB-yhdisteille ja niiden pitoisuudet suomalaisissa)
Kyseessä on varmaankin Seita Parkkolan nuortenromaani Usva. Romaanin päähenkilö on 13-vuotias tyttö, joka tutustuu tavaratalon "asukkaisiin".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353523
Ilta-Sanomat oli pyytänyt Digi- ja väestötietovirastoa selvittämään sata yleisintä naisten ja miesten "kokonimeä" eli etu- ja sukunimen yhdistelmää. Elossa olevia Ville Virtasia on 154 henkeä, jolla on yleisimpien miesten nimien listauksessa sijalla 51. Etunimeksi laskettiin kutsumanimi tai jos sitä ei ollut valittu, ensimmäinen etunimi.
Nämä ovat Suomen yleisimmät ihmisten nimet, IS 12.10.2023.
K. K. Alongin Kevätuhrit-trilogian ensimmäinen osa alkaa juuri kuvailemallasi tavalla. 15-vuotias Jade herää pimeässä metrossa Sörnäisissä, ja kaikki hänen ympärillään ovat kuolleita. Myöhemmin hän tapaa muutamia saman kokeneita nuoria, ja yhdessä he aloittavat matkan kohti tuntematonta. Ensimmäisen kirjan kansi on vihreä.Trilogia kokonaisuudessaan:KevätuhritAnsassaPakenijat
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina…
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen…
Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen…
Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/…
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Postikorttien historiaa ja merkitystä käsitteleviä teoksia on julkaistu paljon. Esimerkiksi Finnasta (https://finna.fi/) löytyy hakusanalla ”postikortti historia” yli 400 tulosta, kun aineistotyypiksi valitsee kirjan. Palvelusta on mahdollista myös katsella vanhoja postikortteja.
Erik Johansonin ja Teuvo Termosen kirjoittamassa teoksessa ”Postikortti Suomessa” (1981) kerrotaan postikortin historiasta ja sen kehitysvaiheista. Kirjan mukaan vanhimmat postikortin kaltaiset kuvitetut tervehdykset ovat noin vuodelta tuhat, jolloin kortit tehtiin papyrus- tai puulevylle. Teollisesti postikortteja alettiin valmistaa 1700-luvulla Ranskassa, ja 1840-luvulla Englannissa alettiin lähettää valokuvapostikortteja. 1840-luvun Englannista ovat…
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
Hei!
Nykyisin helpoin tapa lähestyä kirjastoja lienee sähköpostin lähettäminen kunkin kunnan kirjastoon.
Suomen kaikkien kirjastojen tiedot löydät kirjastot.fi -sivustolta. Sivun keskellä on kohta kirjastot ja sen alla lukee kirjastohakemisto. Kun vielä hakemistosta valitse yläreunasta kirjastot, saat listauksen kaikista kirjastoista. Klikkaamalla kirjaston nimeä löytyy yhteystiedot.
