Aksa merkitsee heprean kielessä tähkää. Nimi on tuttu myös Raamatusta, jossa Aksa on Kaalebin tytär. Nimeä esiintyy myös kirjoitusasussa Axa.
Lähde
Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri ja Amelie : 200 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Termejä ’polyfonia’ ja ’kontrapunkti’ käytetään joskus lähes synonyymeinä. Polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystyyliä, jossa jokainen ääni on itsenäinen. Termin ’kontrapunkti’ merkitys ja käyttötapa on vaihdellut. Kontrapunkti on äänenkuljetustapa ja -oppi. Se tarkoittaa erityisesti sääntöjä, joita on laadittu polyfonian luomiseksi.
Kuoroon! : Teuvon teoriatunti : Homofonia ja polyfonia:
http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/teuvon_teoriatunti/homofonia_polyfonia.html
Taideyliopiston digitaaliset oppimateriaalit : Musiikinteoria 2 : Kontrapunkti:
https://sites.uniarts.fi/web/musiikin-teoria-2/kontrapunkti
Murtomäki, Veijo: Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi:
https://muhi.uniarts.fi/…
Vanhat sanomalehdet ovat mikrofilmeinä mm. Kansalliskirjastossa ja alueensa maakuntakirjastossa. Keskisuomalainen on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit mennä lukemaan mikrofilmilehteä Kansalliskirjastoon tai pyytää sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_auth=FldMHwtM&p_p_id=…
Kirjasampo-sivusto esittelee kirjoja ja kirjailijoita. Se siis sisältää teosten kuvailutietoja, ei itse teoksia. Sivuston kautta on mahdollista tarkistaa kirjojen saatavuus omasta kirjastosta, mutta niitä ei pääse sivuston kautta lukemaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/info
Uusimmissa kirjahyllyissä esitellään vapaasti luettavana olevia kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt. Ne löytyvät Gutenberg-projektin sivuilta. Vapaita e-kirjoja kannattaa katsella Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Niitä voi lukea selaimessa pöytäkoneella, tabletissa ja kännykällä.
Prinsessa Ruusunen on ollut saatavilla kuvateoksena vuonna 1942. "Kokoelma Grimm veljesten saksalaisia satuja", ilman kustantajaa tai muita tietoja on ilmestynyt 1930-1944. Tieto Fennicasta.
Vuonna 1948 ilmestyi Martti Haavion kertoma ja Eeli Jaatisen kuvittama lumoavan kaunis kuvakirja "Prinsessa Ruusunen". Kirjasta tuli hyvin suosittu ja siitä otettiin useita painoksia. Voisiko tämä olla kysymäsi teos? Tieto Onnet-tietokannasta.
Pääkirjastossa käy n. 4000 asiakasta päivässä. Tilastotietoja kirjaston toiminnasta löytyy kirjaston kotisivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/tilastotietoja_vuodelta_2004.htm
Kannattaa ensimmäiseksi ja pikaisesti ottaa yhteyttä - henkilökohtaisesti käymällä, sähköpostitse tai puhelimitse - kirjastoon, mistä aineiston olet lainannut.
Vaskikirjastoissa toimimme tapauskohtaisesti, esim. uusimme lainan vielä yhden ylimääräisen kerran jos haluat lisää etsintäaikaa.
Jos olet melko varma aineiston palautuksesta, tarkistamme ensimmäiseksi kirjaston hyllyt. Jos aineistoa ei löydy, laitamme sen halutessasi puoleksi vuodeksi "hakuun", eli tehoetsintään. Aineisto lainataan pois asiakkaan lainoista, siitä ei kerry myöhästymismaksuja eikä myöskään lähetetä muistutuksia tänä aikana. Jos aineistoa ei puolen vuoden kuluessa ole löytynyt, saat siitä kotiisi paperilaskun.
Hei
Valitettavasti taulujen arviointi ja signeerausten tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden…
16-sivuisessa kuvakirjassa "Aapinen" (Artko, [1968]) on h-kirjaimen kohdalla teksti: "Hillevi haluaa hiivaleipää ja hunajaa." Kirjassa ei ole mitään tekijätietoja. Kirja on kooltaan 20 cm x 27 cm. Kannessa kolme lasta, koira ja kissa pitelevät ilmapalloja, joissa jokaisessa on yksi kirjain. Kirjaimista muodostuu sana aapinen. Kannen taustaväri on sininen. Kirjassa on koko sivun tai aukeaman täyttäviä värikkäitä piirroskuvia ja kirjaimiin liittyvät lyhyet tavutetut tekstit, esim. a:n kohdalla "Antero ajaa autolla".
Telepatiaa kappale löytyy J.Karjalaisen cd:iltä Tähtilampun alla ja Suurimmat hitit. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoiteessa http://www.libplussa.fi
Jos haluat myös nuotit ko. kappaleeseen, ne löytyvät esim. teoksista Kasper, Eira: Opus--Suomalaisena musiikin maailmassa Sis.laajan nuottiosaston (sanat, melodia, kitaran soinnut)
ja Rokkivihko 92
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Kirjaston käytettävissä olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt vastausta kysymykseesi. Asia kuitenkin selvinnee, kun otat yhteyttä Suomen sarjakuvaseuraan puh. 6856100, soite PL 927, 00101 Helsinki ja internetissä http://www.kupla.net (Vastaavat kysymyksiin myös verkon kautta.)
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, löytyy kyllä aineistoa maanmittauksesta ja maanmittausinsinöörien työstä (hakutyyppi aihehaku, hakusanat ”maanmittaus”, ”maanmittausinsinöörit”). Teosta, jossa käsiteltäisiin nimenomaan tämän alan työturvallisuutta, ei näyttäisi löytyvän. Yleensä työturvallisuudesta kyllä löytyy runsaasti aineistoa hakusanoilla ”työturvallisuus”, ”työturvallisuusmääräykset”, ”työturvallisuuslaki”. Muutama teos löytyy myös sanahaku-hakutyyppiä käyttäen yhdistämällä hakusanat ”maanmittaus” ja ”lainsäädäntö”, mutta niissäkään ei ainakaan luettelointitietojen perusteella näyttänyt olevan tietoa juuri työturvallisuudesta. HelMet-tietokannasta löytyy asiasanalla ”kartoitus” mm.…
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru…
Luontodokumentteja löytyy Helmet-kirjastoista edelleen runsaasti BD-levyinä. Myös molemmat mainitsemasi nimekkeet ovat saatavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1919695__Splaneettamme%20luonnonvoimat__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135198__Smagic%20of%20big%20blue__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun haet tämän kaltaista aineistoa, valitse Tarkennettu haku: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=
Kirjoita hakusanakenttään esimerkiksi "luontoelokuvat" ja valitse aineisto-pudotusvalikosta BD-levy, niin saat tällaisen tuloslistan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%…
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
