Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen.
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en.…
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt. Voisiko kyse olla Leijonaemojen tarinat kirjan aiemmasta, vuoden 2005 painoksesta? Erityislapsen vanhemmuudesta on ilmestynyt mm. 2020 Ulla Anttilan kirja Erityislapsen vanhempana : voimavaroja hyvään elämään (Kirjapaja). Löytyisikö kirja tästä Vammaisperheyhdistys Jaatisen kirjalistasta: https://www.jaatistietopankki.fi/kirjallisuus-ja-artikkelit/vammaisuuteen-liittyvaa-kirjalli/
Otsoni on kaasu, jossa tavallisen hapen kahden happiatomin (O2) sijasta on kolme (O3). Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, sillä se imee auringon haitallista UV-säteilyä. Alailmäkehässä otsoni on saaste, sillä se ärsyttää hengitysteitä ja keuhkoja.
Otsonia ei ole päästöissä itsessään, vaan sitä syntyy auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen kanssa. Kaupunkien keskustoissa otsonipitoisuudet saattavat kuitenkin olla pienet, koska otsoni reagoi niin ikään liikenteen päästöistä tulevan typpimonoksidin kanssa ja häviää sitä kautta. Tästä syystä ilman otsonipitoisuus on korkeampi maaseudulla. Otsonia voi myös kulkeutua Suomeen Keski-Euroopasta eteläisten ilmavirtausten myötä.
Otsonin muodostuminen on siis riippuvaista auringonvalosta, joten…
Hei,
Kyseessä saattaisi olla John Boormanin Kahden miehen helvetti (Hell in the Pacific, 1968), (Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahden_miehen_helvetti). Elokuvan loppuratkaisusta on pari versiota, mutta toisessa molemmat kuolevat.
Kryptovaluuttojen louhintaan tarvitaan valtavasti sähköä, joten louhinnasta tulee myös valtavasti päästöjä. Erään tutkimuksen mukaan kryptovaluuttojen louhimisen hiilijalanjälki on samaa luokkaa kuin Lontoon metropolialueen.
https://www.eurekalert.org/pub_releases/2021-03/cp-bpb030321.php
Voit lukea aiheesta lisää myös näiltä sivustoilta:
https://yle.fi/uutiset/3-11807872
https://www.hs.fi/talous/art-2000007835022.html
https://cbeci.org/
Tietoa Suomen radiossa esitetystä kuunnelmasta ei löytynyt. Harry Lime/Kolmas mies -aiheinen kuunnelmasarja on ollut olemassa ainakin englannin kielellä, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Harry_Lime. Lisäksi on ollut olemassa TV-sarja nimeltään Harry Lime - kolmas mies, jota lienee näytetty Suomenkin televisiossa, ks. https://www.imdb.com/title/tt0052515/.Voit kysyä kuunnelma-asiaa vielä Yleltä: https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedotOn olemassa myös Facebook-ryhmä Vanhat radion jännityskuunnelmat. Joku siellä saattaisi muistaa Kolmas mies -kuunnelman.
Seuraavilta sivuilta löytyi tietoa:
https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta
https://www.suomi.fi/palvelut/verkkoasiointi/ote-vaestotietojarjestelma…;
Eli suosittelen aloittamaan väestötietojärjestelmästä ja katsomalla ohjeita mitä linkeistä löytyy.
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,…
Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509
Arto Nuotio on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä "Jos diggaat pina coladaa". Kappale löytyy vinyyleiltä Kesähitit (1980) sekä Arto Nuotio: Lennän tähtitarhaan (1980).
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:…
Pohtimaasi ilmiötä kutsutaan yhteyttämiseksi eli fotosynteesiksi. Tarkempaa tietoa saat esim. sivustosta http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/sitominen.html.
Voit myös tutustua biologian kirjoihin, joita toivottavasti löytyy kotipaikkakuntasi kirjastosta!
