Blanche Kerr Brockin säveltämään lauluun Beyond the sunset on tehty kaksi suomennosta. Aimo Huttunen on suomentanut sen nimellä Kointähti kirkas. Tämän suomennoksen ovat esittäneet mm. Sirkka Virtanen, Lassi Pelander ja Leo Niemelä.
Seppo J. Järvisen suomennoksessa kappaleen nimeksi on tullut Auringonlaskun toisella puolen. Tämän version ovat esittäneet Seppo J. Järvinen sekä Markku Taipale.
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Kirja,Cognitive Psychology: A Studet Handbook, 5. painos Eysenck, M.W & Keane, M.t. löytyy Helmet-tietokannasta (4 kpl. kaikki lainassa ja varausjonossa 5 asiakasta). Kun kirja löytyy Helmetistä, sitä ei voi tilata kaukolainaan Helmet-kirjastojen kautta. Voitte joko liittyä varausjonoon tai yrittää hankkia sitä itse Helsingin seudun tieteellisistä kirjastoista (Helka-tietokanta) tai yliopistojen kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Sen sijaan teosta Sensory perceptual issues in Autismn and Asperger syndrome, Bogdashina, Olga ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Helmet), eikä H:gin yliop. kirjaston kokoelmista. Se löytyi mm. Åbo Akademin, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen kokoelmista. Voitte…
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Hei,
Koulukohtaisia linjauksia voi toki olla. Niissä tapauksissa lienee kyseessä sen varmistaminen, ettei vahingossa rikota lakia asian moninaisuuden vuoksi. Lähtökohtaisesti ei ole syytä miksi ei saisi käyttää, jos materiaali on lisätty sinne laillisesti ja sen käyttö ei riko tekijänoikeuksia.
tekijänoikeus.fi -sivustolla on usein kysytyissä (https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/) seuraavasti:
"YouTubessa julkaistut videot katsotaan yleensä tekijänoikeuksien kannalta elokuvateoksiksi, joiden esittämiseen opetuksessa tarvitaan erillinen lupa. YouTuben palveluehdoissa todetaan, että palvelusta voi katsella tai kuunnella sisältöä henkilökohtaisessa, ei-kaupallisessa tarkoituksessa, johon oppilaitoksessa tapahtuva esittäminen ei…
Kyseessä saattaisivat olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö."Korkeilla kukkuloilla Italian Rivieralla Liguriassa on ränsistynyt, oliivipuiden ympäröimä talo joka on – täysin vastustamaton. Annie ja hänen sisarensa Lucy ostavat sen puoliksi sattumalta pilkkahintaan: alkaa pitkä ja monivaiheinen sopeutuminen Diano San Pietron, paikallisen pikkykylän, tavoille. Ruuhkainen Lontoo jää taakse ja italialainen maalaiselämä haasteineen odottaa. -- Annie Hawes kertoo lämpimästi ja ironisesti elämästään, talostaan ja ihmissuhderyteiköstä Ligurian oliivilehdoissa. Lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen hän asuu siellä edelleen."Extra virgin | Kirjasampo Kypsä poimittavaksi |…
Nimitys liittyy ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjaan, jossa vaaditaan Kansainvälistä olympiakomiteaa lopettamaan yhteistyö öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Öljy- ja kaasuyhtiö Eni on meneillään olevien Milanon ja Cortinan vuoden 2026 talviolympialaisten ja paralympialaisten virallinen yhteistyökumppani.Lähde: Greenpeace: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/oljympialaiset-2026/
1) Jane Austenin yhteydessä mainitaan usein Bronten sisarukset, Charlotte, Emily ja Anne Bronte. Austenin kirjojen tapaisia kirjoja ei ole helppo löytää, niin ainutlaatuinen hän on. Naisen asemaa kuvaa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Henry James (Naisen muotokuva) ja Edith Wharton (Viattomuuden aika). Myös George Eliotia (Middlemarch) voisi suositella. L.M. Montgomeryn Sininen linna on julkaistu 1926. Austenin aikalaisista voi lukea kirjasta Kansojen kirjallisuus 7 tai netiltä http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm .
2) Södergraniin verrattavia kotimaisia naisrunoilijoita ovat Saima Harmaja ja Katri Vala. Emily Dickinson seurasi mitä Elizabeth Barrett Browning kirjoitti. Bronten sisarukset ovat kirjoittaneet…
Vinkkejä kotimaisesta kirjallisuudesta löytyi hyvin niukasti. Kollegoiden avustuksella löytyi vain nämä:Piia Leino: Taivas https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Salla Simukka: Lukitut https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Elina Rouhiainen: Väki-trilogia, ensimmäinen osa Muistojenlukija https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… Laitan tähän vielä lisäksi käännöskirjavinkkejä:Seanan McGuire: Ovi joka sydämessä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Alice Oseman: Ilman rakkautta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd7a08a4-446a-4b41-99e9-80580f7d31aaAlice Oseman: Yksinpeli https://www.kirjasampo.fi…
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth…
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin…
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-…
Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom). Kaupalliseen levitykseen kopioida ei saa ottaa.
Kysymyksesi oli kirjoitettu provokatiiviseen muotoon. Voin tulkita kysymyksen esimerkiksi niin, että kaipaat tietoa kulttuureista ja uskonnoista, jotka mahdollistavat matriarkaatin tai matrilineaarisuuden ts. yhteisöjä, joissa naiset hallitsevat ja sukulaisuus lasketaan äidin mukaan.
Näistä yksi esimerkki voisi olla Länsi-Kiinan alueella elävä mosuo-kansa. Heidän yhteisönsä on matriarkaattinen. Mosuoiden perinteinen uskonto on perinteinen luonnonuskonto daba. Siinä palvotaan äitijumaluutta. Osa mosuoista noudattaa tiibetiläistä buddhalaisuutta. http://factsanddetails.com/china/cat5/sub87/item182.html
Mosuoista kertoo esimerkiksi suomeksikin käännetty kirja Choo, WaiHong : Naisten valtakunta. (Helsinki. 2018).
Rauman pääkirjastossa on mahdollista digitoida materiaalia vinyyliltä cd-levylle. Digitointihuone tulee varata etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Huoneessa on ohjeet digitointia varten, mutta jos asiakas tarvitsee henkilökunnan apua, kannattaa siitäkin ilmoittaa etukäteen.
Virallinen lehti on verkossa luettavissa https://www.virallinenlehti.fi/fi/sahkoinenlehti/index.html. Perjantain numerossa on aina Valtioneuvoston viikko, jonka yhteydessä on tasavallan presidentin esittely. Tämän vuoksi myös mahdolliset arvonimet julkaistaan lehdessä, jossa on valtioneuvoston viikko ja joka ilmestyy maanantaisin. Hannu Mäkelän arvonimiasia löytyy Virallisesta lehdestä nro 23.5.2016 /58 https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/pdf/2016058.pdf. En löytänyt kirjoista enkä netistä luetteloa muista vuonna 2016 myönnetyistä arvonimistä.
