Täsmälleen tuolla tavoin alkavaa runoa ei löytynyt, mutta voisiko tama Nazim Hikmetin runo olla etsimäsi?:
Jonakin päivänä sanoo äitimme luonto:
”Sait itkeä, sait nauraa,
nyt se loppuu, lapseni.”
Alkaa taas loputon elämä
joka ei näe, ei puhu, ei ajattele.
Suomennos on Brita Polttilan, ja runo löytyy ainakin näistä kirjoista:
Maailman runosydän (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio), Päivänlasku (toimittanut) Hannu-Pekka Lappalainen, Elämää vuoden kaikki päivät (toimittanut Sievers).
Pysäytyskuvan "sumeus" ei varmaankaan johdu televisiosta vaan tallennuksesta. Ilmiöstä on keskusteltu englanninkielisillä sivustoilla ja niiltä nousi esiin pari uskottavan kuuloista selitystä:
Jos yksittäisen kuvaruudun (frame) kohdalla on nopeaa liikettä, pysätyskuvassa se näkyy epätarkkuutena. Peräkkäiset kuvaframet sen sijaan näkyvät terävänä.
tai
Sumeus voi aiheutua tv-lähetystekniikassa käytetystä ns. kuvan lomituksesta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli käyttää lähetystaajuutta mahdollisimman taloudellisesti. Yksittäinen kuva koostuu kahdesta osasta, jotka toistolaite koodaa yhteen. Pause-toiminto näyttää vain toisen puolikuvan, jolloin kuva on epätarkka. Kuvan lomitusta on käytetty vielä 2000-luvun puolellakin.
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995…
Aulikki Rautavaara on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Hänen viimeinen leposijansa löytyy
osoitteesta: Vanha-alue, kortteli 26, linja 3, hauta 82.
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Tässä kirjavinkkejä:
Amirrezvani, Anita: Kukkien verellä kirjottu
Chevalier, Tracy: Neito ja yksisarvinen
Crawford, Matthew B.: Elämän korjaajat : kädentaitojen ja käytännöllisen ammattityön ylistys
Ei menny niinku Strömsössä; Ei menny niinku Strömsössä 2
Honkasalo, Laura: Kotikutoista
Johnson, Jane: Neidonryöstö
Pättikangas, Eira: Talvella päivät ovat pitkiä
Shields, Carol: Sattumankauppaa
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20…
Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan.
Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle.
Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/…
Pohjanmaasta tuli kotimaisten televisiolähetysten näkyvyysaluetta vuonna 1961 Lapuan tv-aseman valmistuttua (Yleisradion historia. 3, 1926–1996). Pohjanlahden toisella puolella Vännäsin asema valmistui jo edellisenä vuonna. Mustasaaren kylähistorian kymmenet kylät -kirjassa mainitaan Koskön kylän kohdalla, että "Vännäsin antennin voimakkuuden takia kylässä näkyi heti Ruotsin TV". Tällä perusteella siis (a) 1961, (b) 1960.
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat…
Helmet-järjestelmästä löytyy 24 kappaletta.
Tässä viimeisen osan tiedot: Jansson, Lars, Muumipeikko. 24 / [suomennos: Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen] / Lars Jansson. Porvoo : WSOY, 1996.
Juhani Niemi julkaisi kirjan nimeltä Suomalaisten suosikkikirjat. Kirjan uusittu painos on vuodelta 1997. Kirja on varattavissa Helmetin kautta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428481?lang=fin Kirja on yli 20 vuotta vanha ja siten uusimmat tiedot siitä puuttuvat, mutta 1900-luvun lukemisesta se antaa hyvän kuvan. Kirjassa on kirjoihin liittyvää tilastotietoa lukemisesta ja kirjasuosikeista. Kirsin kirjanurkka -blogissa on avattu kirjan sisältöä. http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2011/10/juhani-niemi-suomalaisten.html
Kaivatun tapaista selkeää vertailua eivät etsintäni valitettavasti tulokseksi tuottaneet. Seuraavista kirjoista ja artikkeleista saattaisi kuitenkin löytyä aihetta ainakin jossakin määrin valottavaa tietoa:
Koolla on väliä! : lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli
Median merkitsemät : ruumis ja sukupuoli kuvassa
Naisen naamio, miehen maski : katse ja sukupuoli mediakuvassa
Rossi, Leena-Maija, Heterotehdas : televisiomainonta sukupuolituotantona
Annala, Milla, Television elintarvikemainonta ja sukupuoli : naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa [väitöskirja]
Sarpavaara, Harri, Ruumiilisuus ja mainonta : diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista [väitöskirja]
Kannisto, Maiju…
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Kyseessä saattaisi olla Douglas Orgillin ja John Gribbinin Kuudes talvi (Otava, 1981), "karmaisevan vaikuttava 'huomispäivän trilleri'" uudesta jääkaudesta.
Valkeavuoren 7C:llä on sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä, mutta yritetään kuitenkin.
Kirjastonhoitajan palkka riippuu sekä siitä, työskenteleekö hän yleisessä vai tieteellisessä kirjastossa, pienessä vai suuressa kirjastossa ja hiukan myös siitä, miten pitkään on töissä ollut. Jos kirjastonhoitaja on esimiestehtävissä, siitäkin seuraa hiukan suurempi palkka. Useimmat kirjastonhoitajat saavat kuitenkin palkkaa noin 2500 euroa kuukaudessa, hyvin karkeasti yleistäen. Nettipalvelu Oikotien palkkalaskuri antaa summan 2473 euroa.
Enkeli on erityisesti kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa esiintyvä "taivaallinen henkiolento", jolla on näissä uskonnoissa lähinnä erilaisia avustavia tehtäviä, kertoo esimerkiksi Wikipedia. Vastaus…
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten…
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
