Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on…
Sain Kustannusyhtiö Tammesta tiedon, että sarja jatkuu, mutta uutta suomennosta ei tule vuonna 2008. Voit kysyä sarjan aikaisempia osia 1-20 lähimmästä kirjastostasi joko Joutsenosta tai Lappeenrannasta. Ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastostä löytyvät kaikki osat suomeksi aina uusinta osaa Löytö (20,1) myöten. Kirjakaupasta kirjoja on vaihdellen saatavana. Uusimman osan Löytö (ISBN 9789513130084, nid. 2008) hinta on 15,20 €.
Päivi Oikkonen Lappeenrannan maakuntakirjasto
Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös…
Kruununvuorenrannan kadunnimistö pohjautuu kartanoiden omistajien ja höyrylaivojen nimiin tai on vaihtoehtoisesti saanut nimensä alueella sijainneen hopeakaivoksen inspiroimana. Degerön kartano:Gunillantie, Gunillanpolku, Gunillankuja: Kartanon alkuperäisen omistajan Augustin Svanströmin tytär Gunilla Svanström omisti Degerön tilan vuosina 1687-1709.Lorentzinkuja, Lorentzinkallio, Mellinintie: Kartano päätyi avioliiton kautta everstiluutnantti Lorentz Mellinin omistukseen (vuosiluvut eivät ole tiedossa).Otonkuja, Taubenkuja: Kartano päätyi Melliniltä hänen vävylleen Otto Armfeltille vuonna 1736. Oton kuoleman jälkeen kartano päätyi Sofia Armfeltille (vuodet 1742-1751). Sofia meni uusiin naimisiin Otto Ludvig Tauben kanssa, jolloin…
Angelika-sarjan ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua Juliette Benzonin tuotantoon. Hänen teoksistaan Marianne-sarja sijoittuu 1800-luvulle ja Catherine-sarja 1400-luvulle.
Catherine Cooksonilta löytyy paljon luettavaa, esim. Mallenin suvusta ja Tilly Trotterista kertovat sarjat sekä lukuisia yksittäisiä romaaneja. Mazo De la Rochen pitkää Jalna-sarjaa kannattaa myös kokeilla.
Joitakin uudempia ja vanhempia kirjailijoita ja kirjoja:
Deveraux, Jude: Herttuatar, Laakeripuu
Eden, Dorothy: Villiruusun maa, Bella
Howatch, Susan: Penmarric, Varjoja vanhassa kartanossa
Hylton, Sara: Auringonkukkatyttö, Kuiskausten kuja
Michaels, Barbara: Neitsytvaimo, Musta sateenkaari
Stott, Rebecca: Korallivaras
Tuominen, Pirjo: Arvoisa rouva Marie
Utrio,…
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy…
Sopivia kirjoja ja kirjailijoita voisit löytää vaikkapa tästä joukosta:
Cecelia Ahern: mm. Ps. Rakastan sinua, Lahja, Suoraan sydämestä
Rajaa Alsanea: Riadin tytöt
Candace Bushnell: Sinkkuelämää, Reittä pitkin, Kynsin hampain
Kirsti Ellilä: Miehen tuoksu, Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin
Helen Fielding: Bridget Jones - elämäni sinkkuna, Bridget Jones - elämä jatkuu
Emily Giffin: Rakkaus lainassa, Rakkauden pudotuspeli, Vauvanpitävä
Jane Green: mm. Avioliittoallergia, Hiekkalinnoja, Kirjaflirttiä
Niina Hakalahti: Uimataito
Laura Honkasalo: Tyttökerho
Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden kahvila
Kate Jacobs: Pieni lankakauppa -sarja
Lisa Jewell: Hyvät bileet, Oikeenlaista kemiaa, Se ainoa oikea
Sophie Kinsella: Himoshoppaaja-sarja…
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa…
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https…
Eeva-Liisa Mannerin ja Salvatore Quasimodon yhteyksistä ei ole kirjasto- ja tietokantahauissa tullut esille mitään. Oletus vaatinee varsinaisen tutkimuksen eli aineiston läpikäymisen. Eeva-Liisa Mannerin lyriikasta on paljonkin tutkimuskirjallisuutta, tässä muutamia:
HÖKKÄ, Tuula, Mullan kirjoitusta,auringon savua : näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernistisuuteen, 1991
ITKONEN, Matti, Zenit - ulkoisesta sisäiseen, 1994
MATTILA, Pekka, Anomalioiden osuus Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa 2, 1974
RUNOSTA runoon : Suomalaisen runon yhteyksistä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan, 2004
HÖKKÄ-MUROKE, Tuula, Eeva-Liisa Manner, parabeelien lyyrikko, 1981
SUSPIROS,SOSPIRI : tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin…
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että:
"Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta".
"Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään.
Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa…
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen…
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on italian kielen alkeiskursseja, joihin kuuluu CD-levy, mm.
- La Grassa, Cari amici, l'italia 1
- Borraccino, Quickstart Italian
- Italian kielikurssi : peruskurssi
- Lamping, Puhu italiaa = Molto piacere! : käytännön italian alkeiskurssi
On myös CD-romin sisältäviä kursseja, mm.
- Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
Saat kirjaston aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) luettelon kursseista helpoimmin menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun italian kieli ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai cd-romit.
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
Runon nimi on Vieraisilla ja sen on kirjoittanut Immi Hellen. Runo löytyy Hellenin kokoelmista Lapsuuden lauluja. K 1991 ja Punaposki, kultasuu. K 2000. Lisäksi se sisältyy lastenrunokokoelmaan Pikku Pegasos. 10.p. O 1987 ja ainakin kahteen aapiseen (Haavio, Martti: Iloinen aapinen. WS 2004 ja Penttilä, Aarni: Aapiskukko. 1938).
Laulun nuotit löytyvät ainakin kolmesta kokoelmasta: Lasten oma laulukirja. Fazer 1963, Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille. 3.p. WS 1948 ja Raala, R.: Laululeivonen. O 1912-1919.
Kyseessä on turkkilaiseen kansansävelmään pohjautuva kappale Uska Dara. Suomeksi sen ovat levyttäneet 1950-luvulla sekä Vieno Kekkonen että Seija Lampila. Suomalaiset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Muistamasi kohta on laulun toisesta säkeistöstä:
Uska Dara, välkkyen hohtaa
eessäsi Bosporin suu.
Niin kuin vanhan tuttavan kohtaa
sirppinä nouseva kuu.
Yhdessä ne vuosisataa monta
nähneet on häipyvän pois.
Uusi aika sinne ei voi tulla,
missä vain vanhuutta ois.
Laulun sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 14. Vieno Kekkosen levytys löytyy cd-levyltä "50-luvun parhaat.4: 20 suosikki-iskelmää vuosilta 1956-57" (v. 1995) ja Seija Lampilan versio cd-levyltä Lampila, Seija: Unohtumattomat (v.1999). Levyt ja kirja kuuluvat HelMet-…
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu…
Teoksesta ei löytynyt versiota, jossa olisi runo Adolf Aminoff. Kävin läpi kaikkien suomentajien (Paavo Cajander, Otto Manninen, Juhani Lindholm ja Teivas Oksala) käännöksiä ja useita painoksia, mutta mistään kirjasta ei löytynyt poikkeuksia runojen nimissä. Adolf Aminoffin esiintyminen kirjassa on myös ajallisesti melko mahdotonta, koska Aminoff syntyi vuonna 1806. Vänrikki Stoolin tarinat kertovat Suomen sodasta, joka käytiin vuosina 1808-1809, joten Aminoff on ollut sodan aikaan vasta pieni lapsi, eikä siksi ole voinut olla osallisena sodassa.Kyse on todennäköisesti ChatGPT:n tai muun tekoälyn tuottamasta tiedosta. Kysyin Open AI:n ChatGPT:n ilmaisversiolta, mitä runoja sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin ja se kertoi heti, että…
