Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Hei,
Kyseessä on Dorothee Lehmannin 1988 ilmestynyt teos Dagmar- Ein Bericht der für Hoffnung steht. Kirjasta on suomennettu voin tuo Valittujen palojen lyhennetty versio kirjassa, joka ilmestyi 1992 (ISBN 951-9059-64-4)
Sisältö: Oikeudenkäynti / Clifford Irving ; suomennos: Seppo Sauri. - Alkuteos: Trial. Dagmar / Dorothee Lehmann ; suomennos: Markku Mannila. - Alkuteos: Dagmar. Iskujoukko / S. K. Wolf ; suomennos: Eero Mänttäri. - Alkuteos: MacKinnon's machine. Valkoinen puuma / R. D. Lawrence ; suomennos: Auli Hurme-Keränen. - Alkuteos: The white puma
Tuo Valittujen palojen osa saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Tasavallan presidentin järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin kutsutaan aina kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet, Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet, diplomaattikunta, piispat, yliopistojen rehtorit, ylimmät upseerit ja maaherrat. Sen lisäksi presidenttipari kutsuu henkilöitä, joita he ovat vuoden mittaan tavanneet eri yhteyksissä. Kysymykseen, missä määrin he käyttävät avustajiaan näissä valinnoissa, on vaikea vastata. Siitä voisi tarkempaa tietoa antaa Tasavallan presidentin kanslia.
Pääkaupunkiseudulla Länsi-Uusimaa -lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa joko mikrofilmattuina tai digitoituina. Vuosien 2016 - 2018 numerot ovat luettavissa digitoituina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3429236
Lisätietoa Kansalliskirjaston aineistoijen käytöstä voitte lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Etsimäsi kirja on varmaankin Meri Kuusiston Vuosi tavaratalossa (Otava, 2018). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen teoksesta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511315643&q…
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on…
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Laulun sanoitus löytyy kokonaisuudessaan verkosta. Riimeissä leikitellään neuvostokliseillä ja lauletaan suomen kielellä ikään kuin "venäläisittäin". Soppaan on lisätty muutama tuttu nimi takavuosikymmenten historiasta.
Uransa aikana Leonid Brezhnev toimi 1950-luvun puolivälissä Kazakstanin kommunistisen puolueen johtotehtävissä. Mihin Jope Ruonansuu viitanneekaan laulussaan maininnalla "Kazakstanin pojista", se ei lähteistämme selviä. Kazakstanin itsenäistymisprosessi alkoi vuonna 1990 ja maa itsenäistyi virallisesti 1991. Brezhnev kuoli vuonna 1982.
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon A Dream Of Death eli Uni kuolemasta kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015). Vainosen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: "Hän oli kauniimpi kuin ensirakkautesi [ -- ]" Runo on teoksen sivulla 47.
Ylen Elävässä arkistossa on kuultavissa radio-ohjelmia eri vuosikymmeniltä. Ohjelmia löytyy alla olevista linkeistä.
Uutislähetyksiä tai kuunnelmia ohjelmien joukossa ei ole, mutta ajankohtaisohjelmia ja äänikuvia kylläkin.
http://yle.fi/elavaarkisto/
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/tapahtuma/1930
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1930
Suomen kustannusyhdistys julkaisee tilastojaan verkossa. Esikoisteosten osalta saatavissa on ajanjakso 2008-2022. https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/esikoisteokset/2022
Tätä vanhempia esikoisteostilastoja pitänee tiedustella suoraan yhdistykseltä. Yhteystiedot täällä: https://kustantajat.fi/yhteystiedot
Helsingin Sanomat palkitsi vuonna 1975 parhaana esikoisteoksena Pirkko Saision romaanistaan Elämänmeno (J. H. Erkon palkinto). Palkitsemistilaisuutta käsittelevässä artikkelissa lehti mainitsi vuoden 1975 esikoisteosten sadon olleen "määrällisesti huomattavan niukka". Saision lisäksi mainitsemisen arvoisia olivat Eila Kostamon Karinkävijät, Kullervo Kukkasjärven Aurinkotuuli, Marja Hujalan Maailma sitten…
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa…
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja…
