Osoitteessa Nils Grabbegatan 6, 10300 Raseborg aivan rautatieaseman lähellä on hotelli Socis (Seurahuone), puhelin 019 230266, 050-569 4229, socis@2me.fi.
Oli ainakin 1960-luvulla. Helsingin Sanomien arkistohaulla löytyy vuosilta 1965 ja 1966 Vehon mainoksia, joissa liikkeen osoitteeksi kerrotaan Helsinginkatu 30, Urheilutaloa vastapäätä.
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Vasil Mihailjuk (1929 – 2003) oli ukrainalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Vaatimattomista oloista lähtenyt, musiikillisesti lahjakas Mihailjuk päätyi toisen maailmansodan aikana sotilasorkesteriin. Tästä alkoi hänen musiikkiuransa, joka kesti yli 50 vuotta.
Mihailjuk sävelsi noin 200 laulua, joista monet olivat suosittuja. Huikea menestys – myös kansainvälisesti - oli hänen laulunsa ”Tšeremšina” (”Tuomi”).
Tämä laulu on levyllä ”Keltaiset lehdet: venäläinen toivekonsertti”. Levy on Kuopiossa varastokirjastossa. Jos haluat, voit tilata sen sieltä kaukolainaan lähikirjastosi välityksellä. Tilauksen voi tehdä myös täyttämällä Internetissä olevan lomakkeen http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Mutta ”Tšeremšinan” voit…
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Bensiinin keskimääräisessä hinnassa on suuria eroja eri maiden välillä. Hinnat ovat korkeammat taloudellisesti kehittyneissä maissa ja alhaisemmat köyhemmissä. Alhaisten hintojen maita ovat myös ne, joissa tuotetaan ja joista viedään öljyä. Yhdysvallat on öljyntuottajamaa, jonka oma tuotantokapasiteetti mahdollistaa muita länsimaita alhaisemman hintatason.
Bensiinin hintojen eroihin eri maissa vaikuttavat myös vero- ja tukipolitiikka. Kansainvälisillä markkinoilla kaikki maat ostavat öljyä samoilla hinnoilla, mutta asettavat erilaisia veroja – siksi bensiinin vähittäismyyntihinta on erilainen eri maissa. Valtaosa polttoaineen kuluttajahintojen eroista Euroopan unionin alueella johtuu veroista ja erilaisista…
Itsenäisyyden 75-vuotiskultarahaa lyötiin vain 35 000 kappaletta. Se oli tehty Kittilän kullasta. Nimellisarvona oli 1000 markkaa. Kotimaisen kullan riittävä saaminen oli ongelma kuten yleensäkin, ja kysyntä osoittautui huomattavasti suuremmaksi. Näin kerrotaan Tuukka Talvion vuonna 1993 painetussa teoksessa Suomen rahat, sen toisessa laajennetussa painoksessa.
Rahapaja Monetan verkkokaupan sivuilla http://www.rahapajamoneta.fi/fi/727/t_21 mainitaan rahan nykyarvoksi 795,00 euroa.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (18 artikla) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (V osasto) määritellään EU:n kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet.Eurooppatiedotus kokoaa yhteen EU-kansalaisten oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet EU:ssa.Maahanmuuttoviraston sivuilta löydät tietoa EU-kansalaisten oikeuksista Suomessa. Euroopan unionin virallisilla verkkosivuilla on tietoa EU-kansalaisena asumisesta ja elämisestä jäsenvaltioissa.Euroopan unionin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen, joka aikoo asua Suomessa yli kolme kuukautta, pitää rekisteröidä oleskeluoikeus. Katso asiasta: https://migri.fi/eu-kansalainen ja https://www.infofinland.fi/fi/moving-to-finland/eu-citizens/registration-of-an-…
Hannele Huovin kirjassa Höyhenketju (Tammi 2002) Eleisa on menettänyt näkönsä, kun Haukka on nokkaissut hänen silmiään. Eleisa vaeltaa metsässä ketjulla yhteensidottuna Haukan kanssa, ja mukana on myös korppi Huki.
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,…
Valitettavasti kyseistä nuottia ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista. Kyseistä nuottia ei löydy myöskään yliopistojen kirjastoista, joten veikkaan, ettei nuottia ole julkaistu kaupallisessa muodossa ollenkaan.
Etsiskelin ehdottamillasi hakusanoilla ja monilla eri
yhdistelmillä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan
lisäksi LINDAsta (Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo)
sekä kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista ALEKSI ja ARTO.
Hakutermillä flokkulointi löysin vain pari viitettä: Harjula,
Veikko: Flokkulointitutkimuksia Kemin kromimalmilla (Diplomityö,
Oulun yliopisto, 1980) ja Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine:
Raskasmetallien erottaminen jätevesistä elektroflokkuloinnilla
ja magneettisella erotuksella.(Report/University of Oulu Process
Engineering; 223, 1998). Hyötyä voi olla myös julkaisusta:
Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine: Raskasmetallit ja niiden
erotus jätevesistä : kirjallisuuskatsaus.(Report/University of
Oulu,…
