Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Huoti Koski on tehnyt suomenkieliset sanat Pjotr Tšaikovskin pianokappaleeseen Nocturne, op. 19, nro 4. Tämä version, joka alkaa sanoilla "Maan yllä valvoo yö" on julkaistu nuottina mm. Suuressa toivelaulukirjassa 21. Viola-tietokannan mukaan vain yksi levytys on olemassa, nimittäin raahelaisen ARTaaria-kuoron vuonna 2004 julkaisemalla CD:llä Unten syliin. Tämä levy on varsin harvinainen, mutta se näyttäisi sisältyvän sekä Muhoksen että Raahen kirjastojen kokoelmiin, jälkimmäisessä se on myös paikalla. Kannattaa kysyä levyä kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Pyhä Birman Kissa ry:n kotisivuilla kerrotaan kissarodun alkuperään liittyvästä legendasta, jonka mukaan Birman kissa olisi Himalajan vuoristosta. Kaukoidästä Eurooppaan tämä kissarotu on saapunut 1900-luvun alussa. Se ei siis ole yhteydessä egyptiläisten pyhään kissaan.https://birma.fi/pyha-birma/legenda-ja-historiaa/Kissojen historiasta ja myyteistä voi lukea lisää esimerkiksi Petri Pietiläisen kirjasta Kissojen maailmanhistoria https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2253195?sid=5094165358
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Kyseessä saattaisi olla Juha Raision, Matti Kiviniemen ja Janne Penttisen Puut : laki ja käytännöt (Metsäkustannus, 2018).
"Teos kokoaa käytännönläheisesti taajamapuuston käsittelyä koskevan lakitiedon ja hyvät käytännöt. Kirja selvittää, miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat katujen varsilla, pihoissa ja naapurustossa. Se käsittelee tilanteet, joissa puita suojellaan tai toisaalta vaarallisina tai häiritsevinä poistetaan pihoilta, ulkoilualueilta tai liikenneväyliltä."
Kaukolainaus tarkoittaa kirjaston lainoja Kymenlaakson ulkopuolelta. Kymenlaakson sisällä asiakas itse voi varata haluamansa aineiston suoraan Kyyti-Finnan kautta. Jos haluaa lainata aineistoa Kymenlaakson ulkopuolisista kirjastoista niin pitää täyttää joko kirjaston sivuilta löytyvä kaukolainakaavake.( Se löytyy kun klikkaa asiakasryhmät auki-> asiakkaana kirjastossa ja vasemmassa reunassa on valikko, jossa lukee mm. kaukolainat. Sitten vain täytät kaavakkeen. ) Tai tulla asioimaan kirjastoon. Kaukolainat maksavat aina 3 € ja sen lisäksi mahdolliset lähettäjäkirjaston maksut.
Hyönteishotellien pitäjien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa Maa- ja metsätalousministeriön sivusto https://hyonteishotellit.fi/ tai YLE;n Pelasta pörriäinen -kampanjan sivusto osoitteessa https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston…
Monet Pohjois-Suomessa esiintyvistä sukunimistä ovat olleet sekä saamelaisten että muun väestön käytössä. Sukunimi yksistään ei kerro etnisestä taustasta, vaan ratkaisevaa on suvun historiallinen asuinalue, kulttuuri ja kieli.Saamelaisista sukunimistä on kysytty tällä palstalla aiemminkin.
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Äyväri on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 34 Äyväri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Sukunimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Loimaalla on Äyväri-niminen tila, josta sukunimi voisi olla peräisin. Suuren maatilakirjan (1. osa Turun ja Porin lääni, Varsinais-Suomi, 1963) mukaan tila on vanha sukutila, joka on ollut isännän suvulla vuodesta 1681 (s. 621).
Ikävä kyllä Philip José Farmerin Riverworld-sarjan muita osia ei ole käännetty kuin tämä ensimmäinen. Sarjassa on viisi osaa
To Your Scattered Bodies Go (1971), suomennettu nimellä Elämän ja kuoleman virta (1988)
The Fabulous Riverboat (1971)
The Dark Design (1977)
The Magic Labyrinth (1980)
[The] Gods of Riverworld (1983)
Lisäksi Riverworld-maailmaan liittyvät antologiat Tales of Riverworld (1992) ja Quest to Riverworld (1993), joissa on Farmerin novellien lisäksi muiden kirjailijoiden tarinoita. Näitä ei myöskään ole käännetty suomeksi.
Farmerilta on lisäksi ilmestynyt suomeksi WSOY:n FAN-sarjassa kirjat Night of Light (1966) nimellä Valon yö (1992) ja Lord Tyger (1970) nimellä Lordi Tyger (1993) sekä novelli…
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..."
Hei!
Hakemalla Helmet-verkkokirjastosta https://haku.helmet.fi/ ja Kirjasampo.fi kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi/ asiasanalla liikuntavammaiset tuli hakutuloksena mm. seuraavat teokset, joiden kuvausten perusteella tarinoissa olisi mukana fiktiivinen hahmo, jolla on jokin liikuntavamma:
Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja rautahuone
McKay, Hilary: Saffy ja Sienan enkeli
Oram, Kelly: Cinder & Ella (vain englanniksi)
Oranen, Raija: Hehku
Rannela, Terhi: Jäämeri, jäähyväiset ja minä
Rivera Letelier, Hernán: Elokuvankertoja
Sendker, Jan-Philipp: Sydämenlyönneissä ikuisuus
Welin, Ulla: Helmet tuovat kyyneleitä ; Seuraneidin päiväkirja
Wieringa, Tommy: …
Kansalliskirjaston kansallisbibliografia tilastoi kaikki Suomessa julkaistut painotuotteet. Suomessa kustannettu kirjallisuus 2024 oli yhteensä 8 350 nimekettä eli tässä luvussa ovat mukana sekä kotimaiset teokset että suomennetut kirjat. Lisäksi mukana ovat kaikkien julkaisijoiden kirjat, joten myös omakustanteet sisältyvät näihin lukuihin. Tarkkaa vuosittaista tilastoa omakustanteista ei ole saatavilla, koska niitä ei tilastoida yhtä systemaattisesti kuin kustantajien julkaisuja. Arvioiden mukaan omakustanteiden osuus uusista julkaisuista on noin 10 %.Lähde: Kansalliskirjaston julkaisutilastot: Julkaisutilastot | Kansalliskirjasto
OPH linjaa, että oppilaan täytyy opiskella peruskoulun aikana vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen oppimäärät, joista toinen on kotimainen kieli (käytännössä suomenkielisessä opetuksessa ruotsi tai ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkä A-kieli on ehkä tunnetuimmin englanti, mutta osa kunnista tarjoaa muitakin vaihtoehtoja.Suomen saamelaisalueen kuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen suomenkielisessä perusopetuksessa saamen kieliä tarjotaan lähinnä A2-kielenä eli vapaaehtoisena kielenä ja valinnaisena B-kielenä. Mikään kunnista ei siis ole linjannut, että pakollisena A-kielenä opiskeltaisiin saamea. Toisena kotimaisena kielenä opiskellaan pääsääntöisesti…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938…
Sana strained tarkoittaa jogurtin yhteydessä siivilöityä jugurttia eli kreikkalaista jogurttia. "Siivilöity jogurtti on hyvin perinteinen tuorejuustotuote, ja sillä on eri nimiä alkuperäalueesta riippuen. Joissakin maissa sitä kutsutaan kreikkalaiseksi jogurtiksi, Lähi-idässä labnehiksi ja Pohjois-Euroopan maissa skyriksi. Linkki GEA.
