Suomen Sukututkimusseurasta https://www.genealogia.fi/ voisi saada tietoa alaan erikoistuneista puhtaaksikirjoittajista.
Seuran sivuilta löytyy myös luettelo ammattisukututkijoista ja vanhojen käsialojen kääntäjistä https://www.genealogia.fi/ammattisukututkijat.
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Kärsämäessä sijaitsevat nykyisin Farmoksen Turun tehtaat, joiden tiloissa toimi Oy Tolfan Ab:n pommitehdas sotavuosina 1939–1945.
Kuva Finnassa Oy Tolfan Ab
Lähde:
Pavén, Pekka: Kotikyläni Kärsämäki : historiaa ja tarinoita. (2000 s. 47-48). Lähteessä tehtaan nimi kirjoitetaan kahdella tavalla, kuvan yhteydessä Tolfvanin pommitehdas.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta säilyttää itsellään vapauden päättää mitä lahjoituksilla tekee. Mainitsemasi kirja kelpaa oikein mainiosti--sitä ei ole toistaiseksi hankittu kirjastoon ja lukijoita sille löytyy varmasti. Voit tuoda sen mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen, ja jos haluat antaa sen tietylle kirjastolle, kerro samalla tämä toivomuksesi.
Kyseessä voisi olla Juha Ruusuvuoren historiallinen jännitysromaani "Ryöstetty pyhimys" (1995).
Kirjasammosta löytyy lisätietoa kirjasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55944
Kirjan saatavuustiedot Helmetissä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1487902?lang=fin
Hienoa, miten tarkat paikannustiedot ovat tallessa.
Metsätaloudellista aikakauslehteä löytyy sekä Varastokirjastosta, että Kansalliskirjastosta. Finna hakutulos.
Varastokirjasto toimittaa kaukolainaksi joko kokonaisia lehtiä tai artikkelikopioita. Helmet kaukopalvelu
Kansalliskirjastossa Helsingissä lehtiä voi käydä lukemassa paikan päällä.
Finna haku löysi myös pari kirjaa Mottitalkoista:
Mottitalkoot 1944 sekä Mottitalkoot. talkoorintaman kilpakenttä 1943. Finna hakutulos
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Hei!En itsekään löytänyt vastaavuutta kuvaan. Tuo Signe Hammarsten-Jansson on hyvin todennäköinen mutta kysyisin asiaa vielä Postimuseolta joka on osa Kysy museolta-verkkopalvelua. Pääset palveluun tästä linkistä: https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Kirjastossa käytössä oleva MOT Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja antaa termille king-post truss merkitykseksi ’yksinkertainen riippuansas’. Luulen, että tuota voisi käyttää mainitsemastasi kattorakenteesta. Vastaavaa rakennetta kuvataan esimerkiksi osoitteesta https://livady.fi/wp-content/uploads/2019_Livady_Mikkeli_Lyytikk%C3%A4l%C3%A4n_talo_Restaurointikirja_lowres.pdf löytyvässä Lyytikkälän talo -restaurointikirjassa.
Suomenkielinenkään termi tosin ei sellaisenaan aukea maallikolle, joten jos termiä aikoo käyttää jossakin yleisemmässä tekstissä, sen merkitys kannattaisi kirjoittaa auki.
Jos tarvitset kaavion muille termeille suomenkielisiä vastineita, muita hyviä lähteitä rakennustekniikan sanastosta ovat Rakennusalan sanakirja…
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta.
Muiden kirjastojen tilanne kirjastojen kotisivujen mukaan:
- Joroisen alueella VHS-kasettien digitointilaite löytyy Toenperän ja Juvan kirjastoista (Palvelut – Toenperän kirjasto (toenpera.fi))
- Varkauden alueen kirjastoista ei löydy digitointilaitetta (Kirjasto | Varkauden kaupunki (varkaus.fi))
- Iisalmen alueella digitointilaite löytyy Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kirjastoista (Digitointipiste - Digitointipiste - Rutakko (verkkokirjasto.fi))
- Joensuun alueella digitointilaite löytyy Joensuun pääkirjastosta, sekä Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. (Vaara-kirjastot -…
Kysyjä tarkoittanee Hietalahden telan aluetta. Telakkaa lähellä olevan Hietalahden rannan suunnittelu on nyt ajankohtainen. Alueen suunnittelu on nyt meneillään. Alueen suunnittelua varten kerättiin viime vuonna myös asukkaiden näkemyksiä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa :https://kartta.hel.fi/applications/sukka/dist/#/print-plan/https:%252F%252Fkartta.hel.fi%252F/sukka_muut_suunnitelmat_user/1483
Suunnittelun yhteydessä on laadittu myös alueen suunnittelun historiaa koskeva kooste: Hietalahdenranta -historiaselvitys https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/6324_1_Hietalahdenranta_ymp%C3%A4rist%C3%B6historiaselvitys.pdf
Selvityksessä on käyty läpi myös aluetta koskevat vanhat suunnitelmat. Ilmeisesti…
Verenpainemittarin paikallaoloa voi selvitellä Helmet-haulla. Hakusana verenpainemittari. Klikkaamalla selainversiossa lisää sanaa, saa tiedon missä kirjastoissa mittareita on. Vihreä pallukka kertoo, että mittari on paikalla. Linkki hakutulokseen.Helsingin puolella mittareita on Jakomäessä ja Pukinmäessä. Toivottavasti joku Vantaan tai Espoon kirjasto olisi lähellä.
Kirkes-kirjastoissa peritään varausmaksua ainoastaan noutamattomista varauksista ja oman varauskokoelman ulkopuolelta tehdyistä seutuvarauksista.
Varaus omasta varauskokoelmasta on siis maksuton. Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan kirjaston kokoelmat muodostavat yhteisen varauskokoelman. Näillä paikkakunnilla asioiva voi siis varata maksutta sekä Järvenpään, Tuusulan että Mäntsälän aineistoa. Keravalla asioiva asiakas voi varata maksutta Keravan aineistoa.
Noutamatta jääneen varauksen maksu on 1,50 €. Myös seutuvaraus koko Kirkes-kokoelmasta maksaa 1,50 € / kpl. Seutuvaraus kohdistuu kaikkien neljän Kirkes-kunnan aineistoon (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula).
Etu- ja sukunimilaki 19.12.2017/946 18 §Uudissukunimen hyväksymisen harkinnanvaraiset edellytyksetIlman erityistä syytä uudissukunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa kotimaista sukunimikäytäntöä;2) ei ole vakiintunut tietylle yleisesti tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle;3) ei ole ilmeisen etunimityyppinen;4) ei koostu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitetusta nimestä tai nimen osasta.Tämän lakitekstin perusteella päättelen ettei sukunimeään voi Suomessa vaihtaa ulkomaalaistyyppiseksi uudisnimeksi. Mikään ei kumminkaan estä yrittämästä, mutta käsittelymaksua ei palauteta vaikka muutos ei menisi läpi. Etu- ja…
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A……
Valitettavasti Pajurannan tarinoita ei ole enää saatavana mistään äänitteenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622428
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/mistahan-loytyisi-aikoinaan-kasetilta-kuu…
https://finna.fi/Record/fikka.4622428
Tämä Ilja Satrovin säveltämä valssi on suomennettu kahdesti. Niinpä se tunnetaan sekä nimellä Mandshurian kummut (suom. Saukki) että Mandshurian kukkuloilla (Kerttu Mustonen).
Mustosen sanoittaman version valssista levytti Eero Väre v. 1940. Sanat ja nuotit siihen löytyvät teoksesta Kultainen laulukirja (Otava, 2017, ISBN: 9789511315995). Kultainen laulukirja on saatavissa Outi-kirjastoista. Sen voi varata oheisen linkin kautta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Laulun alkusanat ovat: "Käy vuorten taa päivä jo uinumaan". Sanoittaja Kerttu Mustosen tekstien tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten kirjasto ei voi kopioida ja lähettää sanoja sähköpostitse. Asiakas voi kyllä tehdä kopion omaan käyttöön.
