Virren To be a pilgrim teksti oli alun perin yksi Bunyanin Kristityn vaelluksen toiseen osaan sisältyvistä runoista, joten se löytyy suomennettuna kaikista kirjan jälkimmäisen osan suomenkielisistä käännöksistä.
Kristityn vaelluksen ensimmäinen osa on suomennettu kaikkiaan seitsemän kertaa, toinen osa viidesti. Ensimmäinen kirjan suomentaja oli Johan Jacob Malmberg. Hänen saksalaiseen käännökseen perustuvat suomennoksensa ilmestyivät vuosina 1809 (1. osa) ja 1834 (2. osa). Vuonna 1880 ilmestyivät molemmat kirjat B. Laguksen ruotsista suomentamina. Ensimmäinen suoraan englannista tehty Antti Mäkisen suomennos (1887) käsitti vain teoksen ensimmäisen osan; samoin oli laita 1903 julkaistun K. Suomalaisen käännöksen. Vuonna 1902 ilmestyivät…
Maistraatin sivuilta tai nimilaista en valitettavasti suoraa vastausta tähän löytänyt. Vanhemman ja lapsen yhteisen nimimuutoksen kohdalla puhuttiin vain alaikäisestä lapsesta. Siinä mainittiin myös, että yli 12-vuotiaan lapsen sukunimeä ei voi vaihtaa ilman hänen suostumustaan. Kahden aikuisen nimimuutoksessa esimerkkeinä olivat vain avioliittoon tai avioeroon liittyvät nimenvaihdot. Oletan tämän perusteella, että täysi-ikäisen täytyy tehdä oma lomake vanhaan/esivanhempien sukunimeen vaihdettaessa, vaikka vaihto tehtäisiin samaan aikaan vanhemman kanssa.
Kehotan vielä kysymään asiaa suoraan maistraatista. Alla Turun yksikön yhteystiedot:
https://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Lounais-Suomi/Lounais-Suomen-…
Hei,Googlen kuvahaun, sekä antamiesi sijaintitietojen perusteella kyseessä on tupakkakuoriainen. Tupakkakuoriainen syö mm. kuivia elintarvikkeita, siemeniä ja jyviä. Niitä on tavattu esimerkiksi myös riisissä, perunoissa, paprikassa ja rusinoissa. Laji on yleinen Suomessa ja niitä tavataan erityisesti elokuussa. Lähteet:Suomen Lajitietokeskus, Tupakkakuoriainen tupakkakuoriainen - Lasioderma serricorne | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Vera Lynnin esittämän kappaleen We'll meet again (1939) sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Ross Parker ja Hughie Charles.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
Jaakko Salon Ilkamat-sarjaan säveltämä groove- ja soul jazz-tyylinen tai "go-go"-tyylinen musiikki ei koskaan päätynyt levylle asti. Tuohon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla julkaistiin kuitenkin joitain kotimaisia levytyksiä, joissa on samanlainen tunnelma, esim:
Jaakko Salo Orchestra: Koskis-à-go-go (Scandia, 1970)
Helmet -- Koskis à go go / Jaakko Salo Orchestra
Jaakko Salo Orchestra: Sauna-à-go-go (Scandia, 1972)
Jaakko Salo Orchestra – Sauna-À-Go-Go (1972, Vinyl) - Discogs
Jaakko Salon säveltämässä Uuno Turhapuro-elokuvamusiikissa on samanlaista Salo-Ilkamat-groovea.
Helmet -- Uuno on numero yksi! : Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro -elokuviin 1973-1998
Varhaisempaa Jaakko Salon tuotantoa TV-käyttöön on Amer-tupakan TV-…
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän…
Agatha Christien runoja on kolmessa teoksessa: The Road of Dreams (1925), Star Over Bethlehem (1965), Poems 1973). Käytössäni olevien tietokantojen (Manda = maakuntakirjastot, Linda=korkeakoulukirjastot, Plussa=pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot)saatavana on vain Star Over Bethlehem Helsingin pääkirjaston varastossa. Kirjassa on jouluaiheista proosaa ja lyriikkaa ja sen on Christie kirjoittanut nimellä Agatha Christie Mallowan. Muita kokoelmia ei Suomesta löytynyt.
Valitettavasti Scandinavian music group -yhtyeen kappaleita ei ole ainakaan vielä nuottijulkaisuina lukuunottamatta yhtä, Hölmö rakkaus -nimistä kappaletta, joka sisältyy nuottikokoelmaan Hits 2006.
Tältä sivulta löydätte Keski-kirjastojen tämän vuoden Emagz valikoiman. https://keskikirjastot.emagz.fi/
Keski-kirjastojen kirjastokortin saadakseen tulee asioida jossakin Keski-kirjastoihin kuuluvassa kirjastossa, ja kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilötodistus.
Kattavaa listaa Suomen kirjastoista, jotka tarjoavat etäluettavia lehtiä ei ole, mutta jokaisen kirjaston nettisivuilta tieto löytyy. Suuret kaupungin ja niiden järjestelmät ovat ainakin mukana. Joissakin kirjastoissa saattaa myös olla Emagz-lehtiä paikanpäällä luettavina ei siis etäkäytettävinä. Lehtikokoelmat vaihtelevat myös kirjastoittain. Tässä esimerkkinä Helsingin kokoelma: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/…
Kadonneesta Helmet-kirjastokortista voit ilmoittaa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Normaalitilanteessa (ei sulkuaikana) kirjastojen ollessa suljettuina voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro tällöin vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
C Morea ei kovin monella ole käytössä, mutta sarjaa katsoneen kollegan mukaan kyseessä on kappale Moscow Noir Main Theme. Tämä kappale kuulemma soi usein pitkin sarjaa.
Asian voi tarkistaa. Sarjan alkuperäinen nimi on Dirigenten, ja sille löytyy soundtrack Spotifysta. Sinne tarvitsee tehdä tunnukset, mutta sisältöä voi kuunnella muuten ilmaiseksi (ajoittaisia mainoksia toki luvassa musiikin soiton lomassa).
https://open.spotify.com/album/0rAtDwOzI8WgwqFVdbZPs9
Kappale löytyy myös Youtubesta: https://youtu.be/AvtO9N5S64E
Sarjan tunnuskappale on tosiaan Unohtumaton ilta (Moscow Nights)
Turun kadunnimistä löytyy muutama teos:Turun katuja ja toreja : nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.694843?sid=5164966529Levo: Tuula Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.240119?sid=5164966529
Suosittelisin lämpimästi seuraavia teoksia: 1. C.S. Lewisin Narnia-sarja, johon kuuluu seitsemän teosta: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hevonen ja poika, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu. 2. J.R.R. Tolkienin Hobitti ja Taru sormusten herrasta, johon kuuluu kolme kirja: Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. 3. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. 4. Susan Cooperin viisiosainen Pimeä nousee -sarja: Yllä maan, alla kiven, Pimeä nousee, Viheriä noita, Hopeapuu ja Kuningas Harmaa. Lisäksi Cooperin yksittäinen teos Kultakaapu, siniviitta. 5. Lloyd Alexanderin viisiosainen Prydainin kronikka: Kolmen kertomus, Hiidenpata, Llyrin linna,…
Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa.
Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21
1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat.…
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Valitettavasti tätä Mosfilmin vuonna 1976 tekemää yli viisituntista elokuvaa, alkuperäisnimeltään Legenda o Tile, joka televisioesitystä varten leikattiin neljään osaan, ei ole julkaistu Suomessa dvd-muodossa. Voit esittää Ylelle uusintapyynnön tästä hienosta teoksesta osoitteessa https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp.
Selkokirjoja lukioikäisille S2-opiskelijoille löytyy esimerkiksi Selkokirjatietokannasta ja Celian kirjavinkeistä. Myös Lukemossa voi rajata hakuun selkokirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston S2-diplomin kirjalistalle on valittu helppolukuista kirjallisuutta, mutta ei varsinaisesti selkokirjoja. Myös monikulttuurisuus on huomioitu aineiston valinnassa.
Nimeä ei löytynyt paikannimijulkaisuista, joten varmaa tietoa alkuperästä ei pystynyt selvittämään. Myöskään kotimaisten kielten keskus ei enää vastaa etymologiaa koskeviin kysymyksiin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana rio kuitenkin tarkoittaa risua (esim. kompastui rioon ja kaatui). LähdeNykysuomen sanakirja, osa 4: O-R: https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951…
