Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen…
Kirjastokorttia ei voida paikantaa. Jos korttisi on kadonnut, sinun kannattaa ilmoittaa se mahdollisimman pian kadonneeksi. Voit tehdä ilmoituksen esimerkiksi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Kun kortti on merkitty kadonneeksi, et ole vastuussa aineistosta, jota sillä mahdollisesti lainataan katoamisilmoituksen jälkeen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Saat uuden kortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Kadonneen kortin tilalle tehdystä uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (lasten kortista kaksi euroa).
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yliopistomaailmaan liittyviä kirjoja, jotka sinua voisivat kiinnostaa:
- Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin. Kirja sijoittuu 1980-1990- lukujen yhdysvaltalaiseen yliopistomaailmaan.
- Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirja liikkuu useammalla aikatasolla, 1950-luvulta nykypäivään.
- Tara Westover: Opintiellä. Omaelämänkerrallinen matka yliopistomaailmaan erikoisesta kasvuympäristöstä.
- Evelyn Waugh: Mennyt maailma. 1900-luvun alun Oxfordiin sijoittuva romaani.
Sukunimien tutkimiseen löytyy lähteitä Suomen sukututkimusseuran sivuilta https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet on kattava kirja sukunimien alkuperästä ym. Kirjastosta löytyy myös teos Suomen kartanot ja suurtilat, josta voi tutkia Degerbyn ja Bromarvin kartanoiden historiaa.
Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet Helmet-kirjastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408953__Ssukunimet__Orig…
Suomen kartanot ja suurtilat Helmet-kirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1096383__Ssuomen%20kartan…
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011).
Luostari Hietamiehen romaanissa on "Pyhän Marian sisarten luostari". Kirjailija sijoittaa sen Via Marmoratan varrelle. Tarkkaa osoitetta ei mainita, mutta sijainti on melko hyvin määriteltävissä seuraavan kuvauksen perusteella:
"Bussi lähestyi via Marmorataa ja siellä jäi autosta useita nunnia. Margherita oli kuullut heidän puheissaan maininneen Pyhän Marian Sisarten luostarista. -- Margherita kiiruhti nousemaan bussista. Laatassa hän näki luostarin nimen. Koska hän ei suinkaan halunnut kulkea yhdessä toisten nunnien kanssa, hän käveli lapsi käsivarrellaan kadun yli Aventinon pieneen puistikkoon ja odotti siellä toisten häviävän portista." (s. 378–9)
Laulussa "Pieni marttyyri" pyhäkouluun haluaa Anna. Viimeisessä säkeistössä äiti ei käy Annan haudalla, mutta Anna odottaa isäänsä "verimekko kädessänsä" rannalla, jonne isä ei pääse kulkemaan virran yli. Tällaista laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/50-luvulta-muistan-laulun-joka?language_content_entity=fi
Voit kysyä kirjoja Rajakylän kirjastosta (auki perjantaina klo 10-17).
Aineistopyynnöt kannattaa laittaa suoraan siihen kirjastoon, mistä kirjat haluaa noutaa. Oulun kaupunginkirjaston kaikkien toimipisteiden
yhteystiedot löytyvät kotisivuilta.
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon…
Amerikkalaiset palloilusarjat – NHL, NFL (jalkapallo), MLB (baseball), NBA (koripallo) – ovat poikkeuksetta cup-tyylisiä kilpailuja, joissa pelataan yksinomaan voitosta – amerikkalaisessa katsannossa vain voittopokaali sekä siihen liittyvä maine ja kunnia ovat merkityksellisiä: kaikki muut ovat häviäjiä. Koska "hopeaa" tai "pronssia" ei näissä sarjoissa tunneta, ei niissä tunneta myöskään pronssiottelu-käsitettä – vastaava amerikkalainen nimitys olisi "third place finals" ("loppuottelu kolmannesta sijasta").
Jalkapallosarja NFL:ssä pelattiin "pronssiottelut" vuosina 1960–69. Amerikkalaiselle urheilumentaliteetille kuvaavaa on, että oikopäätä "häviäjien finaalin" leiman saaneita pelejä muistellaan urheilupiireissä edelleen…
Kirjastoalan sanakirjoja on olemassa monikielisinä, ja niissä on mukana myös saksa ja suomi.
Miguel Beniton Bibliotekstermer : svenska-engelska-franska-spanska-tyska-finska on Tarancon julkaisema v. 1997. Korjatun painoksen ISBN on 91-89118-00-6. Lisäksi on kirjastoalan sanakirjasarja Raamatukogusõnastik 1-4 (1994-1997). Termit ovat niissä viron, englannin, saksan, suomen ja venäjän kielellä. Julkaisija on Eesti rahvusraamatukogu.
Eräs informaatioalan perusteita käsittelevä teos on Ilkka Mäkisen toimittama Tiedon tie: johdatusta informaatiotutkimukseen (BTJ Kirjastopalvelu, 1999). Muita suomenkielisiä kirjastoalan kirjoja ovat esimerkiksi Matti Vuorensyrjän ja Reijo Savolaisen toimittama Tieto ja tietoyhteiskunta (Gaudeamus 2000) sekä Timo…
Kirja lienee Kora Gädke-Timmin kirjoittama ja Nelly Jurveliuksen kuvittama "Sinikello : legendoja kasveista". Kirja on ilmestynyt saksaksi 1978 ja suomennettu 1980.
Luontoaiheisista legendoista on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy sivulta
www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=29136693-dd74-4fa…
Suomenkieliset sanat Lasse Homin säveltämään lauluun Yhteinen taivas ja maa (Samma himmel, samma sol) on kirjoittanut Heikki Harma. Ruotsiksi laulun on sanoittanut Ingela Forsman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5301281
Lammas löytyy 1. kaupunginosasta (Kruununhaka), jossa se on Kirjatyöntekijänkadun, Oikokadun, Välikadun ja Kristianinkadun rajaama kortteli 23. Leivonen (kiuru) ja kyyhkynen ovat 4. kaupunginosassa (Kamppi), korttelit 69 (Eerikinkatu | Fredrikinkatu | Annankatu | Kalevankatu) ja 79 (Eerikinkatu | Hietalahdenkatu | Abrahaminkatu | Kalevankatu).Lähde: Jarna Jäntti, Helsingin korttelieläimet : kantakaupungin kuvitettua historiaa
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Satu on julkaistu omana, WSOY:n kustantamana teoksenaan vuonna 1983. Lisäksi se löytyy kokoelmista Pieni aarreaitta 1 (WSOY, 1991) ja Valtterin matkassa : suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521