Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177).
Kysyin tätä Kaukopalvelultamme. He vastasivat:"Artikkelikopiot saa usein jo samana päivänä Vaarista, jos siellä on ko. kirja tai lehti hyllyssä. Ne tulevat siis sähköisinä."Asiakkaille kopiot toimitetaan paperisina. Siksi kopioiden saapuminen vie noin 2-6 päivää. Kaukopalvelu tulostaa kopiot ja ne lähetetään kirjaston varauskuorman mukana haluttuun kirjastoon. Kuormat kulkevat vain arkisin. Omatoimikirjastosta kopioiden saaminen voi olla hankalaa.
Hopeapeili oli Yhtyneiden kuvalehtien kustantama. Vuosikertoja on saatavissa
ainakin Kuopion varastokirjastossa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta
mahdollisuutta tilata näitä kaukolainaksi.
Muistuttaa hiukan Iittalan Kylä-sarjaa, joka on Jorma Vennolan 1980-luvulla suunnittelema sarja lasitaloja:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/1112126-jorma-vennola-lasiveistoksia-…
Kannattanee ottaa yhteyttä Iittalaan tarkemman tiedon saamiseksi. Yhteystiedot alla:
https://www.iittala.com/fi/fi/ota-yhteytta
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:…
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Voisikohan kyseessä olla Max Lundgrenin Harjuvaara-sarja? Se on ilmestynyt suomeksi Gummeruksen julkaisemana. Sarjassa on neljä osaa:Harjuvaaran pallokerho (1969)Harjuvaara nousee (1970)Maaleja, Harjuvaara! (1970)Harjuvaara karsii (1973)
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Seuraavassa joitakin ehdotuksia :
Tuula Kallioniemen Reuhurinne –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallioniemi%20reuhurinne%20…
Mauri Kunnaksen kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smauri%20kunnas%20%C3%A4%C3%…
Tove Janssonin muumikirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjansson%20muumit%20%C3%A4%C…
Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarjatta%20kurenniemi%20%C3…
Timo Parvelan Pate ja Ella –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20pate%20%C3…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20ella%20%C3…
Lea Pennanen : Me Leijonat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852782__Spennanen%20me%20……
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan…
Tässä muutama ehdotus:
Patrick "Pata" Degermanin elämäkerta. Pata on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä.
Helmet -- Löytöretkeilijä Pata / [teksti ja muokkaus:] Tua Ranninen [ja Patrick Degerman] ; [suomennos: Erik Pöysti]
Espanjalaisen sotilaan, merirosvon ja seikkailijan Alonso De Contrerasin elämäkerta (1582-1641).
Helmet -- Elämäni vaiheet / Alonso de Contreras ; suomennos ja esipuhe: Aarno Saleva
Jon Krakauerin muistelmateos vuorikiipeilyonnettomuudesta Mount Everestillä.
Helmet -- Jäätäviin korkeuksiin : murhenäytelmä Mount Everestillä / Jon Krakauer ; suomentanut Liisa Paakkanen
1670-luvulle sijoittuva muistelma ja matkakertomus arktiselta alueelta.
Helmet -- Seikkailu jäämerellä / Pierre-Martin de La Martinière ;…
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Suomentajista nuortenkirjojen julkaiseminen ei varmastikaan jää puuttumaan, sillä suomentajia löytyy paljon, etenkin englannin, ruotsin ja saksan kaltaisista yleisemmistä kielistä.
Syy on varmaankin enemmän kustantajissa, jotka saattavat lopettaa kirjasarjojen julkaisemisen, jos se ei kannata taloudellisesti. Myynti voi olla liian pientä suhteissa kuluihin. Käännöskirjallisuudessa yleensä suomennospalkkio maksetaan kiinteänä summana, joten kirjoja pitää saada runsaasti myytyä, jotta suomennuttaminen kannattaa. Lisäksi käännöskirjoista täytyy maksaa palkkio alkuperäiselle kirjailijalle, ja maailmalla suosittujen kirjojen oikeuksien hinnat saattavat olla korkeat. Niinpä suositut sarjatkaan eivät välttämättä jatku, kuten vaikkapa Keplo…
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
