Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/…
Sillikalat (Clupeiformes) muodostavat viuhkaeväisten kalojen lahkon. Lahkon lajit ovat avorakkoisia ja useimmilla on hopeanvärinen, sivusuunnasta litteä ruumis ja ravintona plankton. Ne muodostavat yleensä suuria parvia ja elävät pinnan läheisyydessä.
Sillit (Clupeidae) muodostavat yhden sillikalojen heimoista. Lajeilla ei ole suomuja pään kohdalla ja osa on täysin suomuttomia. Niillä on pienet hampaat tai ei niitä lainkaan. Suu on aivan kuonon kärjessä.
Lähteet:
Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. WSOY, 2000. S. 78 - 83.
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeiformes
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeidae
Tässä muutamia ehdotuksia. Tarkempia suosituksia varten suosittelen Helmet-kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelua: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Tietokirjoja ja esseitä vähemmistöstressistä, syrjinnästä ja huijarisyndroomasta:
Janne Ahjopalo & al.: Rakastan ihmistä – Keskusteluja biseksuaalisuudesta (2020)
Petteri Eerola & al.: Perhe ja tunteet (2018)
Elina Ekholm ja Antti Teittinen: Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus – Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä (2014)
Anna Elomäki & al.: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia – talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin (2020)
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (2017)
Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu (2019)…
Suosittelemme tätä kirjaa Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista:
Kuuskorpi, Taina & Heikkinen, Juho: Psykologiset testit ja testaukset (Luovin, 2014)
Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjastosta:
Fletcher, Richard & Hattie, John: Intelligence and intelligence testing (Routledge, 2011)
Stanovich, Keith E.: What intelligence tests miss: the psychology of rational thought (Yale University Press, 2009)
Stobart, Gordon: Testing times: the uses and abuses of assessment (Routledge, 2008)
Haslam, Nick: Introduction to personality and intelligence (SAGE Publications, 2007)
Lisää teoksia löytyy kirjastojen tietokannoista hakusanalla älykkyystestit. Linkki Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-…
Tarkkaa tietoa runojen sijainnista en löytänyt, mutta muutaman etsintäsuunnan sain selville. Mutrun kirjat ovat olleet pääosin romaaneja.Kirjasammosta löysin listan Erkki Mutrun muusta tuotannosta: "- Hymni Viljamille. 11 s. Viljam Hätönen, 1945.- "Maa alla suven ja auringon": kuorolausuntasikermä Arvi Jänneksen, Lauri Pohjanpään, Iivo Härkösen, Erkki Mutrun ja V. A. Koskenniemen runoista. 4 s. Karjalan maakuntaliitto, 1946.- Matkalla jälkeenpäin. 140 s. Karisto, 1955.- Runoja ja suomennoksia. Julkaistu postuumisti Mutrun jättämistä arkistoista, toim. Rakel Mutru. Ei sivunumeroita, n. 108 s. Omakustanne, 1991.- Iloa ja murheita. Muistelmat. 136 s. Omakustanne, 1991." Kirjasampo.fiMaa alla suven ja auringon on kenties kadonnut. Se löytyy…
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Hei,Kirjan hankintatapa ei vaikuta lainauskorvaukseen. Kirjailijan täytyy rekisteröityä Omasanastoon ja listata omat teoksensa. Lainauskorvaus vaihtelee 20-30 snt tienoilla lainaa kohden ja alin tilitettävä summa on 10 euroa. Lisätietoa aiheesta Sanaston sivustolla: https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Kotimainen elokuva Jengi on lainattavissa seuraavista kirjastoista: Lahden kaupunginkirjasto; Juvan kirjasto, Tampereen kaupungin kirjasto ja Raision pääkirjasto. Niistä sen voi lainata paikallisen kirjaston kautta kaukolainana.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä:
Helsingissä KAVIssa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa:
ks: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lähde:
Finna.fi
https://finna.fi/Record/lastu.407932
https://www.rtva.kavi.fi/
Jori nimi tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Georgios. Samaa alkuperää ovat nimet Yrjö, Jyri ja Jyrki. Almakassa nimi on ollut yhtenä Yrjön rinnakkaisnimistä 23.4. vuodesta 1984 alkaen. Georg (Georgius) lähtökohtana lienee ruotsalainen muuntuma Yrjän. Keskiajalla nimi on ollut muodossa Yrjä ja Yrjänä.
Miran nimipäivä on 30.4., koska Mira on puhuttelunimi Mirjasta. Nimi on todennäköisesti syntynyt muulta pohjalta. Se voi olla esimerkiksi nimen Mirabella lyhentymä ja venäläisessä nimistössä se yhdistetään sanaan mir-rauha.
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monella henkilöllä nimi on ja on ollut http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ .
Lisätietoa esimerkiksi teoksissa:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja…
Kysymyksiin sisältyy valtavasti muuttujia. Yhtäkkinen globaali väkiluvun romahdus voisi tapahtua hyvin poikkeuksellisen katastrofin seurauksena. Esimerkkinä sellaisesta käy 66 miljoonaa vuotta sitten - paljon ennen ihmislajin syntyä - tapahtunut asteroidin törmäys, joka päätti hirmuliskojen aikakauden. Erään arvion mukaan osa ihmiskuntaa voisi selviytyä vastaavan kokoisesta iskusta, mutta elämä taantuisi kivikauden tasolle.
https://www.express.co.uk/news/science/1171079/asteroid-space-news-dino…
Historiallinen kehitys pienistä ihmisyhteisöistä järjestyneiksi yhteiskunniksi oli pitkä. Kun keräilijä-metsästäjät oppivat maataloutta, ravintoa jäi yli välittömän tarpeen, työtehtävät eriytyivät, kirjoitustaito ja kaupunkimainen asutus…
Ehkä Heikki Pusan Urheilijan mieliharjoittelu voisi olla hyvä. Siinä opetetaan rentoutusta ja henkisen kantin kehittämistä ja mukana on myös käytännön harjoituksia. Kaunokirjallisuutta on paljon, Kirjasammosta löytyy haulla urheilu ja nuortenkirjallisuus listaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/urheilu%20nuortenkirjallisuus Mielenkiintoinen voisi olla esim. Wickström, Mika Kalkkiviivoilla: Kalkkiviivoilla on tarkka ja kiinnostava kuvaus juoksijan arjesta: harjoittelusta, juoksemisesta, motivaation etsinnästä, kilpailemisesta, voitoista ja häviöistä.
Valitettavasti Aulikki Oksasen runoa Vähän hurja kokoelmasta Kootut mustelmat (1992) ei ole käännetty ruotsiksi eikä myöskään tanskaksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi/
https://litteraturbanken.se/%C3%B6vers%C3%A4ttarlexikon/
Kyllä ne ovat samoja ja kunnat hankkivat ne. Vaalit.fi-sivustolla sanotaan, että "kunnan keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa". Lisäksi kerrotaan, että "kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämiseen, mutta kaupungit ovat perinteisesti tarjonneet puolueille ja valitsijayhdistyksille mahdollisuuden ehdokasjulisteiden esillepanoon niille varatuissa telineissä. Vaalimainospaikkojen ylläpito ja maksullisuus vaihtelevat kunnittain". Vaalien jälkeen kalusteet viedään kunnan keskusvaalilautakunnan varastoon. Helsingin keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että ainakin ennen vuotta 2017 vaalimateriaalia on osittain säilytetty äänestyspaikoilla, mutta tilojen käytön lisääntymisen…
Etsitty runo on Mika Waltarin kirjasta Neljä päivänlaskua. Kolmannen päivänlaskun kolmannessa jaksossa minäkertojan koira, jota kalvaa alinomainen levottomuus kätkemiensä mehukkaiden luuaarteiden tähden, laulaa näitä säkeitä hiljaa itsekseen.
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Linnanmäen hattaran valmistuksesta löytyy video YouTubesta. Siinä hattara valmistetaan sokerista, jota kuluu n. 35 grammaa.
Lähde:
Kuinka hattara tehdään https://www.youtube.com/watch?v=jbOd4wptUBw
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Gunsmoke (Ruudinsavua) oli amerikkalainen lännensarja, jota esitettiin radiossa vuosina 1952-61 ja televisiossa 1955-75. Sarjan päättymisen jälkeen tuotettiin vielä tv-elokuvia: Gunsmoke: Return to Dodge (1987), Gunsmoke: The Last Apache (1990), Gunsmoke: To the Last Man (1992), Gunsmoke IV: The Long Ride (1993) ja Gunsmoke: One Man's Justice (1994). Televisiosarjaa tehtiin peräti 635 jakson verran.
Sarjaa ja elokuvia on julkaistu dvd:llä, mutta kirjastoista niitä ei ole saatavana. Joitakin sarjan kausia ja elokuvia on saatavilla esim. Amazon.uk:n ja eBayn kautta.
Gunsmoke Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0047736/
Gunsmoke Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Gunsmoke
Emme osanneet kuvan perusteella ehdottaa tiettyä lajia. Tarjoamme kirjaston teoksia, joiden avulla lajin määritys voi onnistua.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
