Ulkomaalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetuissa suomen kielen alkeis- ja peruskursseissa on nykyään valinnanvaraa.
Suomen kielen lisäksi tarjolla on mahdollisuus opiskella englannin kielellä.
Seuraavassa joitain suosituksia, joissa opetuskielenä on englanti.
-Leney, Terttu: Complete Finnish, Hodder Education, 2010. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi cd-äänilevyä. Se kuluu Teach yourself-sarjaan.
-Abondolo, Daniel: Colloquial Finnish: the complete course for beginners, Routledge, 2007. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi CD-äänilevyä. Se kuuluu The Colloquial series-sarjaan.
-Leney, Terttu: Finn tal : yksi, kaksi, kolme..yks, kaks, kolme : part one of a multimedia Finnish language course,
Finn-Guild, Kansanvalistusseura, 2001…
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
Kaikkien Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/ .
Pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista:
Helsingin kaupunki http://www.helsingintyopaikat.fi/
Espoon kaupunki http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;11891
Vantaan kaupunki http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;14800 .
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään…
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
Tässä muutamia suosituksia:
Kirsi Pehkosen Aloituskiekko aloittaa urheilevista tytöistä kertovan viisiosaisen sarjan.
Kissoista tykkäävälle löytyy useita sarjoja (esim. Erin Hunterin Soturikissat ja Paula Harrisonin Kisu-sarja) mutta myös yksittäisiä teoksia, kuten vaikkapa Jari Peltolan Anton ja kadonneet koirat, jossa päähenkilönä on Anton-niminen kissa.
Anu Ojalan Ryhmä Error -sarjassa ratkotaan nettirikoksia, ja someasioita pohditaan erityisesti sarjan uusimmassa osassa Valehtelija.
Kaupallinen ala on näistä kiinnostuksen kohteista haasteellisin aihe nuortenkirjallisuudessa, mutta sitä sivutaan esim. Tittamari Marttisen kirjassa Viivi Pusu ja omenankukkien yö, jossa Viivi on päässyt…
Helmet-haulla löysin 16 osumaa. Hakusanoina espanjankielinen kirjallisuus ja lastenkirjallisuus + kielirajaus suomi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28espanjankielinen%20kirjallisuus%29%20%28lastenkirjallisuus%29%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-haku löysi samoilla hakusanoilla kaksi viitettä.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KY1HNFR4KYFPFGSIQPKJ76RPNCVSCLMAQK5XQK4VDFBY8JKH31-00710?func=short-0&set_number=020429
Aika vähän siis löytyy...
Vantaan Tikkurilan kirjaston sivuilla kerrotaan, että "tulostus ei ole toistaiseksi käytössä havaitun tietosuojariskin vuoksi." Myöskään Vantaan Myyrmäen kirjastossa ei ole mahdollista tällä hetkellä tulostaa. Muissa Helmet-kirjastoissa tulostus toimii normaalisti.
Juuri tänään (30.9.) klo 18 alkaen päivitetään kirjastojärjestelmän palvelimia. Tämä voi vaikuttaa mm. itsepalvelutulostamiseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastojar…
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)…
Helsingin kaupunginkirjastoista Museo-lehti tulee Pasilan kirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta. Tämä lehti on käsikirjastolehti, eli luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista varattava ja kotiin lainattava lehti tulee Espoon Sellon (säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuotta) ja Tapiolan (säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta, tilaus alkanut vuonna 2018) kirjastoihin. Nämä lehdet voi varata Helmetin kautta, ja noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28museo%29%20f%3A9%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
700-luvun Italiaan tai Roomaan sijoittuvia suomen kielellä saatavilla olevia historiallisia romaaneja ei haaviini tarttunut kuin yksi: Eyvind Johnsonin Hänen armonsa aika.
Jos kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvat ja viikinkiaiheiset romaanit jätetään laskuista, ensimmäiseen vuosituhanteen vuodesta 400 eteenpäin ajoittuvia Eurooppaan sijoittuvia kirjoja jää tarjottavaksi todella niukasti. Kotimaisilta kirjailijoilta löytyy jonkin verran muinaisen Suomen kuvauksia. Toiselle vuosituhannelle tultaessa valinnanvaraa alkaa olla huomattavasti enemmän - sitä enemmän, mitä pitemmälle ajassa edetään, mutta jo vuosilta 1000-1100 luettavaa on helpompi löytää kuin sitä välittömästi edeltäviltä vuosisadoilta. Vuosituhannen alkupuolelta…
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä…
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
Löysin seuraavan tiedon: "Vaimo vapautui miehensä edusmiehisyydestä vuonna 1930 voimaan tullessa avioliittolaissa. Uudistusta oli vaikea saada läpi, huolimatta erityisesti naisasianaisten ja -poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneesta ponnistelusta avioituneiden naisten laillisen itsenäisyyden puolesta. Vuoteen 1930 saakka poliittisesti ja ammatillisesti täysivaltaiset naiskansalaiset, jopa toimiessaan kansanedustajina, virkanaisina ja tohtoreina olivat yksityiselämässään ja perhe-elämässään miehensä edusmiehisyyden alaisia eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiinsa. Samalla päättyi suomalaisnaisten julkiseen ja yksityiseen kansalaisuuteen sisältynyt kaksijakoisuus ainakin juridisella tasolla."
http://www.helsinki.fi/…
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun…
Kysymäsi runo löytyy Arvo Turtiaisen runokokoelmasta ”Minä paljasjalkainen” (Tammi, 1962; uusi painos 2004). Sen pitäisi löytyä myös runovalikoimista ”Tämän runon haluaisin kuulla” 2 (Tammi, 1987) ja ”Runojen runot” (Tammi, 1989).
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kyllä, kirjastokortin saamisessa ei ole alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin mihin tahansa kaupungin- ja kunnankirjastoon saa, kunhan on osoite Suomessa ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistus on esitettävä korttia haettaessa.
Kyseinen katkelma on Jane Austenin romaanin Pride and Prejudice kappaleesta 22. Teoksesta on kaksi suomennosta.
O. A. Joutsenen suomennoksessa vuodelta 1922 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Panematta erityisen suurta arvoa miehiin ylipäänsä hän oli aina pitänyt avioliittoa elämänsä päämääränä; mitäpä muuta turvaa hyvin kasvatetulla, mutta vähävaraisella nuorella naisella olikaan säästyäkseen näkemästä pahoja päiviä?"
Sirkka-Liisa Norko-Turja suomensi saman kohdan vuonna 1947 seuraavasti:
"Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen päämääränsä. Mitä muuta tulevaisuuden turvaa oli vähävaraisella, hyvän kasvatuksen saaneella nuorella naisella? Ja vaikka oli…
