Outi-kirjastoista ei oikein aiheesta löydy materiaalia ja suomen kielellä ei myöskään. Ainoa osuma oli
Pohjola, Atlantti, maailma : ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla
Kananoja, Kalle, kirjoittaja, ; Tähtinen, Lauri, kirjoittaja, ; Hettula, Patrik, kirjoittaja. ; Hollsten, Laura, kirjoittaja. ; Koivunen, Leila, kirjoittaja. ; Weiss, Holger, kirjoittaja. ; Wilson, Victor, kirjoittaja. ; Wirta, Kaarle, kirjoittaja.
2018
Kirjallisuutta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista ja muista yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa Finna.fi:sta, mikä olisi lähin kirjasto, josta teoksia löytyy. Tässä listassa on orjuutta koskevaa kirjallisuutta ja näiden teosten kuvailussa on myös Eurooppa mainittu. Yliopistokirjastojen…
Etsin Fono.fi:stä ruusulaluluja, http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=ruusu&kieli=Suomi&culture=fi. Kuuntelin Youtubesta noista löytyneitä ja hain sieltä, mutta en löytänyt. Tiedustelin tuolla ammattiväen keskustelulistalla, mutta en saanut vastausta. Palaan asiaan, jos sieltä tulee tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,…
Kari on kansallisromanttisen kauden nimiä. Yleiseen tietoisuuteen se tuli Juhani Ahon "Panun" ilmestyttyä 1897. Kari on karjalainen lyhentymä nimestä Makari, joka taasen on alkujaan kreikan Makarios (onnellinen, autuas)nimestä. Nimi tavataan myös vanhoissa karjalaisissa sukunimissä: Karilainen ja Makkonen. Lännempänä Kari on lyhentynyt nimistä Ansgarius (Oskari/Sakari).
(Uusi suomalainen nimikirja)
Helmet-aineistohausta löytyy äänikasettina teos 1900-luvun vaikuttajia, jossa Juhani Ihanus kertoo Sigmund Freudista.
Teos löytyy Helmetistä sanahaulla Freud äänikirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Jungin teoksia äänitteinä ei kirjastotietokannoista löydy.
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
Lampaansyöjien musiikki on pääasiassa Seppo "Paroni" Paakkunaisen elokuvaa varten säveltämää. Sanoituksista vastasi enimmäkseen Vexi Salmi. Tarkemmat tiedot musiikin tekijöistä löytää Elonet-verkkosivuilta. Etsimäsi kappale on varmaankin nimeltään Onnellinen saari. Esityksen laulavat Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki ja naiskuoro. Elokuvan musiikkia ei näyttäisi olevan saatavilla erillisenä äänitteenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampaansyöjät_(elokuva)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101068
Kysymyksesi oli niin vaikea, etten löytänyt tietoa kirjaston kirjoista tai tietokannoista. Siksi kysäisin viisaammilta ja sainkin nopeasti vastauksen:
"Hei,
Tämä olikin hauska kysymys! Norsun kärsähän on eräänlainen pidentynyt nenä, josta löytyy kaksi sierainta. Sieraimet ovat sen verran leveät, ettei niihin voi jäädä hernettä jumiin. Norsu ei voi suoraan juoda kärsän kautta vaan se imee ensin kärsän täyteen vettä ja ”puhaltaa” sitten veden suuhunsa. Jos kärsään juuttuisi norsun imiessä vettä jokin suurempi esine, saisi norsu sen töräytettyä pois. Sen töräykset ovat todella voimakkaita, kuten ehkä olette nähneet luontodokumenteissa. Suodatinta kärsässä ei ole.
Törähtelevin terveisin,
Hanna Hyvönen
Asiakasneuvoja
LUOMUS –…
Turun kaupunginkirjaston pikalainoja voi uusia 2 kertaa sekä internetin että puhelimen kautta, mikäli pikalainasta ei ole varauksia. Sen jälkeen on tuotava laina nähtäväksi kirjastoon, jotta sen voi vielä uusia.
Asiakkaan etsimä teos on varmaankin Rony Smolarin kirjoittama Elämäni kahdeksas päivä : Mayer Franckin selviytymistarina (Aikamedia, 2018), joka kertoo holokaustista selvinneen Suomen juutalaisen Mayer Franckin elämäntarinan. Keskitysleiriltä Suomeen selviytyneen juutalaispojan tarina Radio Suomen sivuilla https://areena.yle.fi/1-50040513Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Finna.fi:ssä, https://Finna.fi.
Jos kyseessä on ensipainos tai muu vanha tai harvinainen painos, hinta voi vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta jopa satoihin tai yli tuhanteen euroon. Wigwam-yhtyeen ensimmäinen LP:n Hard N' Horny (1969) ensipainokseen yhtyeen jäsenet piirsivät itse pahvikannet. Jokainen ensipainoksen kappale alkuperäiskansineen on siis ainutlaatuinen. Myös Fairyport-albumin (1971) osto- ja myyntihinnat voivat olla satoja euroja hyväkuntoisesta ensipainoksesta. Toisaalta uusintapainokset voivat olla hyvinkin halpoja, muutaman kympin arvoisia.
Discogs-niminen verkkosivusto toimii tietolähteenä ja markkinapaikkana vanhoista äänilevyistä kiinnostuneille keräilijöille. Sieltä voi etsiä levyjen tietoja yhtyeen tai artistin nimellä, levyn nimellä tai levy-…
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,…
Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikuntaa ja kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa säätelee kotikuntalaki. Lakia ollaan juuri uudistamassa.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/uusi-laki-selkeyttaa-kotikunnan-maar…
Digi- ja väestötietovirasto pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.
Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä…
Moikka!Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä Syömishäiriöliitto SYLIn julisteista: https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/kehorauha_a4_j… tai https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/ruokarauha_a4_…? Juliste voisi myös olla osa Tiedenaiset-yhteisön kokoamaa (maksullista) ruoka- ja kehorauha -julistepakettia: https://holvi.com/shop/tiedenaiset/product/ba3bb4f1f8f19ffd6774dfe43162…HUS on julkaissut tämän vuoden toukokuussa turvallisemman tilan periaatteet: https://www.hus.fi/husari/turvallisempi-tila-kunnioittava-ja-turvalline… Voisiko juliste sittenkin liittyä niihin? Instagramissa HUS toimii käyttäjänimellä @hus_sairaala ja on julkaissut siellä näistä periaatteista 4. maaliskuuta tänä vuonna: https://www…
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen…
Suomen yleisillä kirjastoilla eli kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on tällä hetkellä 29 kirjastokimppaa. Kirjastot.fi-sivuston listalle on koottu kaikki kimpat: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Kirjastokimpat ovat yleensä juurikin seudullisia eli tietyn alueen kirjastot tekevät yhteistyötä keskenään. Ajantasaista tietoa seutuyhteistyöstä löytyy parhaiten kirjastojen ja kirjastokimppojen omilta sivuilta.
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
