Suomen Siipikarjaliiton julkaisema Suomen Siipikarja -lehti on luettavissa Helsingin Yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_IN…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/vi…
Munira Mirza on 43-vuotias pakistanilaistaustainen sosiologian tohtori ja konservatiivinen brittipoliitikko, joka työskenteli viimeksi pääministeri Boris Johnsonin poliittisena neuvonantajana (2019 - 2022). Hän erosi tehtävästään 3.2.2022, koska oli tyytymätön Johnsonin levittämään valheeseen labour-johtajasta Keir Starmerista.
Ennen neuvonantajaksi ryhtymistään Mirza oli korkeassa asemassa Lontoon koulutuksesta ja kulttuurista vastaavana pormestarina. Vuodesta 2020 häntä on kaavailtu myös Lontoon pääpormestariksi.
Vuosina 2005 - 2007 hän työskenteli konservatiivisessa ajatushautomossa Policy Exchangessa, jossa hän otti kantaa moniin kulttuuriin kysymyksiin ja oli mm. maahanmuuttokriittinen.
Mirza on tukenut…
Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston…
Love boat -televisiosarjan tunnusmusiikki löytyy monesta eri nuotista. Pirkanmaan yleisten kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmästä eli PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) löydät useita vaihtoehtoja, kun kirjoitat nimeke-riville Love boat ja valitset aineistolajiksi nuotin.
Esim. seuraavista julkaisuista löydät sen:
The Musicians' gig library : music for all occasions. Movie & TV hits. Miami : Warner Bros. 1997.
tai
T.V. and movie classics. Secaucus (NJ) : Warner Bros. Publications, [198-?]. Sarja Great songs of the century series.
Jos haluat löytää tv-sarjojen musiikkia nuotteina, kirjoita asiasana-riville televisio-ohjelmat ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla julkaisun nimeä näet, millainen nuotti…
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila
Nuorten osaston kollega ehdottaa seuraavia:
Helena Wariksen Linnunsitoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
J.S Meresmaan Kenties tapa(a)n sinut vielä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
tai Dess Terentjevan Ihana, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Aiemmassa vastauksessa, jossa suositeltiin helppolukuisia, toimintaa sisältäviä klassikkoja suositeltiin Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.), https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-kirjaa-joka-olisi-1
Muita ehdotuksia:
Lyhyt nuorten klassikko on Hinton, S. E. Taistelukala…
Tarkoitatko elokuvaohjaaja Leni Riefenstahlia?
Ratamo-kirjastoista löytyy hänen vuonna 2008 suomennettu elämäkertansta:
Bach, Steven: Leni Riefenstahl
Hänen tunnetuimmat propagandaelokuvansa ovat Tahdon voitto ja Olympia.
Tai kyseeseen voi tulla myös Gerda Taro. Hänestä ei valitettavasti löydy materiaalia Ratamo-kirjastoista.
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969.…
Antamallasi kirjastokortin numerolla ei löydy tietoja. Yksi mahdollisuus on, että jos et ole käyttänyt kirjastokorttia kahteen vuoteen, tiedot on automaattisesti pyyhitty pois. Sinun kannattaa käydä kirjastossa paikan päällä selvittämässä asia. Tarvittaessa sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Muista ottaa mukaan henkilötodistus.
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Ainakin seuraavista internet-osoitteista on saatavissa tietoa Teuvo Pakkalasta:
http://www.kopiosto.fi/tekijat/pakkala%5Fteuvo%5F16564.htm
http://raksila.kaleva.fi/historia/teuvopakkala.html
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/575.htm
Teuvo Pakkalasta on tietoa myös kirjoissa (esim. Otavan kirjallisuustieto, toim. Risto Rantaja ja Kaarina Turtia; Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, tekijä Lasse Koskela; Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin, toim. Risto Rantala), joita voit halutessasi kysellä lähikirjastostasi.
Verkosta löytyy useita erilaisia ohjeita pihlajanmarjahillon tekoon. Yleensä neuvotaan ainakin perkaamaan ja huuhtelemaan/pesemään marjat. Sen jälkeen voi tehdä hillon tavalliseen tapaan keittämällä. Saman kaltaista ohjeistusta löytyy myös monista säilöntäoppaista.
https://www.ruokatieto.fi/keittokirja/ruokaohjeet/pihlajanmarjahillo
https://www.kaleva.fi/pihlajanmarja-on-hienostunut-herkku/1979356
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/67174/Iso%C3%A4idin%20pihlajan…
https://www.meillakotona.fi/reseptit/pihlajanmarjahillo
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä…
