Näiden tietojen perusteella ehdottaisin kokoilemaan esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Jännitys:
Ruth Ware (esim. Rouva Westaway on kuollut), Paula Hawkins (esim. Nainen junassa) ja Evie Wyld (esim. Kaikki laulavat linnut). Tai miten olisi Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin, Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää tai S. K. Tremayne: Jääkaksoset.
Kauhu:
John Ajvide Lindqvist (esim. Ystävät hämärän jälkeen) ja Joe Hill (joka sattuu muuten olemaan Stephen Kingin poika)
Tai kokeile klassikoita, kuten Richard Matheson: Olen legenda tai E.A. Poen tai H.P. Lovecraftin tuotantoa.
Internetistä löytyy monenlaisia suosittelusivustoja. Esimerkiksi psykologisesta jännityskirjallisuudesta löytyy…
Kronikoitsija Gabriele de Mussiksen kertomuksen mukaan kiptšakit, muinainen turkinsukuinen kansa, heitätti ruttoon kuolleiden ruumiita katapultilla Kaffaan (Feodosijaan) Krimillä vuonna 1346 ja sai aikaiseksi epidemian.
Lähde: Pekka T. Heikura: Musta surma. Tieteessä tapahtuu 8/2003.
Kyseessä on tarina nimeltä Lähtö Sinikka Nopolan teoksesta Ei tehrä tästä ny numeroo (WSOY, 2003, s. 64).
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.91350
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32696
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
.Parhaiten aiheesta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta.
Helsingin kaupunginkirjastossa solmuja ym. merimiestaitoja käsittelevä kirjallisuus on luokassa 678, yleistä kymmenluokitusta käyttävissä kirjastoissa luokassa 69.63. Esimerkiksi The Ashley Book of Knots on perusteellinen kirja merimiestaitoihin liittyvistä solmuista. Suomeksi suppeampi, mutta sekä vaijeri- että köysitöihin opastustava antava, on Sam Svenssonin Veneilijän köydet ja solmut.
Aineistoa voi hakea myös asiasanoilla kirjastojen tietokannoista http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp . Tässä tapauksessa KÖYDET tai SOLMUT olisivat käypiä hakusanoja.
Tuollaista listaa ei valitettavasti saa HelMetistä eikä edes virkailijajärjestelmän puolelta. Järjestelmä ei nimittäin pysty erittelemään lainausta vuosittain kuin kahden viimeisimmän vuoden osalta. Muuten näkyy teoksesta vain lainaus- ja uusimiskertojen määrä siltä ajalta, kun kirja on ollut järjestelmässä. Kokonaislainauksesta on vaikea eritellä, ovatko lainat kertyneet kirjan ollessa uusi vai tasaisemmin koko ajalta.
Tilastojen tarkastelemisessa on myös se ongelma, että kaikista lainaus- ja uusimiskerroista saa selville ainoastaan nykyään järjestelmässä olevin niteiden tiedot. Poistettujen niteiden tilastotietoja ei saa. Kestosuosikin asema on myös aika tulkinnanvarainen: esimerkiksi Adolf Hitlerin teos ”Taisteluni” kaksoisniteenä on…
Hei,
ainakin Oulun kaupunginkirjastossa on laadittu S2-oppilaiden diplomi ala- ja yläkouluille ja lukioon. Alla on linkki heidän sivustoonsa. Helmet-kirjastoissa on myös lukudiplomi, jossa on huomioitu S2-oppilaat. Siitäkin on linkki alla.
Oulun S2-oppilaiden diplomi
Helmet-lukudiplomi Diplomi A (S2 1-2 luokat)
"Meidät on kaikki tehty tilkuista, jotka on yhdistetty niin epämuotoiseksi ja moninaiseksi kudokseksi, että jokainen pala vaikuttaa joka hetki omaan suuntaansa."
Lähdetiedot annoitkin jo itse kysymyksessäsi, joten niitä on tässä tarpeetonta toistaa. Lisään vain, että virke on mainitun teoksen sivuilla 18-19. :)
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti…
Kysyimme asiaa pianonvirittäjältä ja hän tarkisti Piano Atlaksesta, että Hellas-pianoa nro. 10029 on valmistettu noin v. 1966-1967.
Online Piano Atlaksen löydät osoitteesta: https://onlinepianoatlas.com/
Kontulan kirjasto avasi ovensa keskiviikkona 17.9.1975 klo 9.30. Kirjasto perustettiin silloin, kirjasto ei ole toiminut muissa tiloissa. Tämä tieto on varmistettu Kontulan kirjastosta. Halutessasi voit kysyä sieltä lisää. Kontulan kirjasto
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla…
Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
Emme ole onnistuneet kirjallisuudesta tai verkkojulkaisuista löytämään rönsyleinikin tarkkaa kompensaatiopistettä. Iltalehdessä julkaistun Heidi Haapalahden artikkelin mukaan useimmille rikkakasveille otollisin hävitysaika on keskikesä, jolloin kasvit ovat käyttäneet juuriinsa kertyneen kasvuvoiman, mutta eivät ole vielä ehtineet kerätä juuristoonsa uutta energiaa ja ravinteita. Koska rönsyleinikki leviää sekä rönsyjensä avulla että siementämällä, siihen voi soveltaa molempien leviämistapojen parhaimpia torjuntakeinoja.
Lähteitä:
https://pihallaauringontahtiin.com/rikkaruohot-pihanomistajan-riesana/
https://www.iltalehti.fi/piha/a/31a8f7c6-13e9-4c3b-b8fd-74cef3acfcc4
https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/…
Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Aiheeseen liittyvää materiaalia oli hankala löytää, mutta lopulta löysin yhden aiheeseen liittyvän opaskirjasen. EHJÄ ry on julkaissut vuonna 2013 Marjo Pajarin oppaan "Kadonnutta vanhempaa etsimässä – Ajatuksia ja kokemuksia hyvästä käytännöstä kadonneen vanhemman yhteydenottoprosessissa":
https://www.ehja.fi/palvelut
Opas on ilmainen, jos sen hakee EHJÄ ry:n Helsingin toimistosta, mutta sen voi ladata myös PDF-muodossa:
https://static1.squarespace.com/static/588b45a9be659431218f8388/t/59258…
