Nimeä Hermione pidetään johdettuna kreikkalaiseen tarupiiriin kuuluvan Hermes-jumalan nimestä. Sillä ei ehdottoman varmasti voi sanoa olevan varsinaista merkitystä. Jotkut lähteet antavat nimelle merkityksiä, jotka liittyvät Hermekseen tai tämän rooliin jumalten sanansaattajana, mutta luotettavaa kielitieteellistä perustaa näillä tulkinnoilla ei ole – paljolti siksi, että myös Hermes-nimen alkuperä ja merkitys ovat yhtä lailla epäselviä.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Ruotuväen 14/1988 artikkelissa "Numerotietoja puolustusvoimista" kerrotaan, että varusmiehen päiväraha oli vuoden 1987 lopussa 240 päivää palvelevilla 17 markkaa ja yli 240 päivän palvelusajalta 17,50 markkaa. Ruotuväen numero 17/1988 kertoo artikkelissa "Varusmiehelle markka lisää päivässä" puolestaan ilouutisen: joulukuun 1988 ensimmäisestä päivästä lähtien nykyisten ja tulevien varusmiesten rahat "riittävät paremmin kahvikuppiin ja tupakka-askiin", sillä päiväraha nousee yhdellä markalla 18 ja 18,50 markkaan. Vastaus on siis joko 17, 17,50, 18, tai 18,50 markkaa, riippuen kuukaudesta ja palvelusajan pituudesta.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja.
Huoneenlämmössä sulaneet kotimaiset marjat voi hyvin syödä heti sellaisenaan tai lisukkeena rahkan tai jogurtin kera.
Martat.fi-sivustolla annetaan seuraavat ohjeet: Marjojen sulatus huoneenlämmössä on C-vitamiinin säilymisen kannalta suositeltavampaa kuin jääkaapissa sulatus. Sulamista voi nopeuttaa upottamalla pakastusrasia muovipussin suojaamana lämpimään veteen. Mikroaaltouuni on kätevä ja nopein pakastemarjojen sulatuksessa. Yleensä paras tulos tulee sulatustehoa käyttäen.
https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/pakastaminen/marjojen-pakastus/
Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-…
Kirje näyttäisi löytyvän ainakin Sorsakosken Besame mucho -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1988. Nimi on englanniksi (My boyfriend), mutta sanat ovat kuitenkin suomenkieliset. Nuottikokoelma on Kannuksen kirjaston musiikkiosaston varastossa.
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä…
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla on artikkeli kasviöljyistä. Artikkelin mukaan kaikki kasvirasvat eivät ole terveydelle parempia kuin eläinrasvat. Tällaisia vähemmän terveellisiä ovat kookos- ja palmuöljyt. Kuumentamisessa eri öljyt käyttäytyvät eri tavoin. Parhaiten paistamiseen soveltuvat oliivi- ja rypsiöljyt. Minkään rasvan kuumentaminen liiaksi, savuavaksi, ei kuitenkaan ole terveellistä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00004
Ylen Akuutin sivuilla on myös tietoa kasviöljyjen terveysasioista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/19/mika-tekee-kasvioljysta-terveellisen
Muutama vuosi sitten uutisoitiin yhden perusvoiteen joillekin…
Koneesi näyttää olevan joulukuulta 1938 ja kuuluu 1000 koneen erään. Singer
ISMACS International sivusto kertoo Singereiden valmistusvuodet valmistusnomeron mukaan. Hieman on selattava, mutta sieltä ne löytyvät.
Tästä löytyy runsaasti eri versioita mm. englanniksi, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaan sanonnan alkuperäisestä tekijästä. Sehän muistuttaa kielikuviltaan Raamatun Matteuksen evankeliumin luvussa 13 olevaa kohtaa, jossa puhutaan vertauksista:
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.13/Matteus-13
Vertauksissa käytetyt 'silmät', 'korvat' ja 'sydän' toistuvat muuallakin Raamatussa:
https://raamattu.fi/haku?query=silm%C3%A4t%20korvat%20syd%C3%A4n&bibles…
Suomalaisista kirjastoista löytyvästä kirjallisuudesta esimerkiksi seuraavat voisivat olla hyvät lähtökohdat:Fitzharris, L. (2022). The facemaker: A surgeon's battle to mend the disfigured soldiers of World War I. Allen Lane.Gehrhardt, M. (2015). The men with broken faces: Gueules cassées of the First World War. Peter Lang.Aiheesta on myös jonkin verran avoimesti verkossa saatavilla olevia tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä:Chatterton, C. S. (2021). Working in a ‘World of Hurt’. Nursing and Medical Care Following Facial Injury During World War One. European Journal for Nursing History and Ethics, 3, 24-43. https://www.enhe.eu/enhe/article/download/19/26Gehrhardt, M. (2018). Losing face, finding love?: The fate of facially disfigured…
LSD vaikuttaa sitoutumalla mm. aistien, tunteiden ja muistin kannalta keskeisiin serotoniinireseptoreihin. Se aiheuttaa hallusinaatioita, joissa kuvailemasi kaltaisten geometristen kuvioiden ilmaantuminen näkökenttään on tavallista. Lisäksi hallusinaatioissa voi esiintyä esineiden liikkumista, muotojen muuttumista sekä synestesiaa. LSD:n vaikutukset voivat kuitenkin olla yksilöllisiä.Lähteet:LSD - PäihdelinkkiTietoa huumeiden haitoista | Mielenterveystalo.fiLSD - Nuortenlinkki
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan…
Tietoa ei löytynyt netistä eikä John Fogertyn omilta sivuilta, joissa artistit joskus tapaavat julkaista keikkojen kuvauksia tai settejä. Lehtien avoimet arkistot eivät ulottuneet noin pitkälle enkä pääse tarkistamaan, löytyisikö tieto HS arkistosta konserttiarvioinneista, koska tällä hetkellä etätöissä en pääse kirjautumaan sinne. Tuskin siellä kuitenkaan kerrotaan, koska konsertti alkoi ja päättyi, mutta eihän se mahdotontakaan ole. Tarkistan tämän kollegoilta. Asiasta voisi kysyä Hartwall Areenalta, https://hartwallarena.fi/fi/yhteystiedot.
Pre-Premonition tour-keikoista on lista täällä, https://sites.google.com/site/theelectricbayou/concerts/premonition-tou…
Ehkä joku lukijoistamme on ollut paikalla?
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen…
Lapsille tarkoitettu Sanaleikki alkoi keväällä 1984 ja ohjelmaa tehtiin vuoteen 1988. Kosti Kotiranta oli mukana syksystä 1984 saakka. Hänen juontaja-aikanaan ohjelma toteutettiin tanskalaisen esikuvansa mukaisena. Luku-, kirjoitus- ja päättelytaitoa edellyttävässä visailussa ratkottiin ristisanatehtävää lauluin, loruin, kuvin ja filminpätkin annetuin vihjein. Täytettävän ruudukon vaakariveille kerättiin avainsanoja, ja ratkaisusana muodostui tietylle, joka kerta erikseen määrätylle pystyriville.
Sanaleikki teki pikaisen paluun televisioon keväällä 1992, minkä jälkeen sitä jatkettiin vielä Musikaalisena sanaleikkinä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/27/kosti-kotiranta-arvuutteli-asioita-lasten-sanaleikissa
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
Molemmille kaloille löytyy suomenkielinen nimi kirjasta Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet (Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004)
Lutjanus cyanopetrus on suomeksi sinievänapsija ja lutjanus jocu on koiranapsija.
Parhaiten tietoa Pielisjärven kunnansairaalasta taitaa löytyä teoksesta: Martiskainen, Jouko, et al. Kuvia ja muistikuvia Lieksasta. (2021; s. 78-81). Sen mukaan ensimmäinen sairasmaja rakennettiin Pielisjärvelle 1898. Finna-palvelusta löytyy tästä rakennuksesta vanha kuva, joka on kenties 1930-luvun alusta: https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1452156?sid=4764259937 Tässä kuvassa on tuo Mähköltä edelleen löytyvä talo, joka toimi 1972 asti sisä- ja kulkutautisairaalana, ja vuoteen 1979 saakka vuodeosastona.Toinen kunnansairaala valmistui Pielisjärvelle vuonna 1932. Funkkistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Lindegren, ja se toimi lähes 50 vuotta sairaalana. Tämäkin rakennus löytyy edelleen Lieksasta,…
Talvella lämmityskaudella huoneilma on melkein aina kuivaa. Korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Mikäli huoneilma on kuivaa, lämpötilaa kannattaa hieman alentaa. Näin myös kosteus lisääntyy. | Huoneilman kosteus - Hengitysliitto
Kolme erilaista kosteusmittaa: Ei se lämpö vaan se kosteus | Systemair
Microsoft Word - Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa I.docx (valvira.fi)
Nimellä Ben the Tramp tai myöhemmin Detective Ben tunnetun dekkarisarjan tekijä oli englantilainen Joseph Jefferson Farjeon. Kirjoja ilmestyi kaikkiaan kahdeksan. Niistä ensimmäinen, No. 17 (1926), oli alun perin näytelmä, ja siihen pohjautui Alfred Hitchcockin ohjaama elokuva Talo numero 17 (1932).Lähteet:Joseph Jefferson Farjeon - WikipediaJ. Jefferson Farjeon (Author of Mystery in White)
