Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin…
Suosittelisin lämpimästi seuraavia teoksia: 1. C.S. Lewisin Narnia-sarja, johon kuuluu seitsemän teosta: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hevonen ja poika, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu. 2. J.R.R. Tolkienin Hobitti ja Taru sormusten herrasta, johon kuuluu kolme kirja: Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. 3. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. 4. Susan Cooperin viisiosainen Pimeä nousee -sarja: Yllä maan, alla kiven, Pimeä nousee, Viheriä noita, Hopeapuu ja Kuningas Harmaa. Lisäksi Cooperin yksittäinen teos Kultakaapu, siniviitta. 5. Lloyd Alexanderin viisiosainen Prydainin kronikka: Kolmen kertomus, Hiidenpata, Llyrin linna,…
Rousseaulta peräisin oleva sitaatti esitetään ranskaksi muodossa "retour à l'état de nature" eli paluu luonnontilaan.
Jean-Jacques Rousseau (1712 - 1778) kehitti tätä ajatusta laajimmin v. 1755 julkaistussa esseessään Discours sur l’origine et les fondements de l’inégalité parmi les hommes. Sanatarkka sitaatin muoto on muiden tiivistämä, mutta fraasi "état de nature" esiintyy tekstissä useasti.
Essee löytyy kokonaisuudessaan ranskankielisenä Wikisourcesta.
Ville Keynäsin suomennos Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista (uusin painos 2016) on lainattavissa kirjastosta.
Seuraavista kirjoista voisi löytyä vinkkejä.
Reftel, Johan: Poriseva puuro : ryhmätoimintaa pienille ja isoille (Lasten keskus, 2013)
Järvinen, Tuomo: Lapset liikkumaan : leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia (Karisto, 2012)
Kilby, Janice Eaton: Velhojuhlat : temppuja, taikoja, lukemista ja tekemistä maagisten pirskeiden järjestäjälle tai muuten vain mukavaan touhutuokioon
501 peliä joita on pelattava edes kerran lapsuudessaan : lasten parhaat pelit ja leikit (Readme.fi, 2010)
Internetistä synttäriohjelmaa löytyy mm. seuraavilta sivuilta:
https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/puuhaa-kaverisynttareille/05458049
https://juhlahumua.fi/juhlavinkit/onnistuneet-juhlat/
Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta löytyy linkki…
Hei,
Näyttäisi siltä, että kysymääsi Singer Y4360990 (16K) on valmistettu Skotlannin Kilbowiessa. Valmistusvuosi näyttää olevan 1925/1926.
Linkit löydetyille sivustoille:
Ismacs Internatiol Singer ompelukoneiden sarjanumeroiden tietokanta.
Alex I Askaroffin Singer ompelukoneiden sivusto. Home of the Sewalot Site
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
Hei,
kid tarkoittaa alun perin kiliä ja on siitä sitten laajentanut merkitystään myös ihmislapsiin (suomessakin puhutaan lapsista usein pentuina ym.)
Lähde: The concise Oxford dictionary of English etymology.
Vastaus löytyy myös googlaamalla sanoilla kid etymology >
https://www.etymonline.com/word/kid
Voisikohan tieto löytyä Kansallisarkistosta?
Kansallisarkiston digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston ASTIA - asiointipalvelusta osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html. ASTIA - palvelussa voit hakea ja selata aineistoja tai tehdä tietopyynnön.
Kansallisarkistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot.
Lisäksi kannattaa tutustua Arkistojen Portti verkkopalvelun sivuun Luovutettu Karjala http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Luovutettu_Karjala, johon on koottu luovutettuun Karjalaan liittyviä arkistolähteitä. Arkistojen Portti on eri arkistojen yhdessä kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu, jonka avulla saat neuvoja ja…
Asia on helpointa toteuttaa niin, että säädät Firefoxin tallentamaan kaikki ne välilehdet, jotka ovat olleet auki, kun selainohjelma suljetaan. Se onnistuu Firefoxin asetuksista kohdasta ”Yleiset”. Sitten valitse otsikon ”Käynnistys” alta ”Palauta edellinen istunto”. Tuon valittuasi voit aina huoletta sulkea selaimen, ja kun avaat selaimen uudestaan, samat välilehdet ilmestyvät automaattisesti esiin. Se säästää tosiaan paljon vaivaa, kun ei tarvitse avata niitä kaikki yksitellen uudestaan.
Näiden tietojen perusteella ehdottaisin kokoilemaan esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Jännitys:
Ruth Ware (esim. Rouva Westaway on kuollut), Paula Hawkins (esim. Nainen junassa) ja Evie Wyld (esim. Kaikki laulavat linnut). Tai miten olisi Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin, Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää tai S. K. Tremayne: Jääkaksoset.
Kauhu:
John Ajvide Lindqvist (esim. Ystävät hämärän jälkeen) ja Joe Hill (joka sattuu muuten olemaan Stephen Kingin poika)
Tai kokeile klassikoita, kuten Richard Matheson: Olen legenda tai E.A. Poen tai H.P. Lovecraftin tuotantoa.
Internetistä löytyy monenlaisia suosittelusivustoja. Esimerkiksi psykologisesta jännityskirjallisuudesta löytyy…
Puhtaasti kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäviä väitöskirjatutkimuksia tästä aiheesta näkyy tosiaan löytyvän hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista näyttäisi hyödyntävän fenomenografiaa ja muita kvalitatiivisia metodeja. Seuraavat hakutulokset löytyivät Turun yliopiston Volter-tietokantaa ja Kansalliskirjaston Melinda-tietokantaa käyttämällä ja ne saattaisivat olla etsimäsi kaltaista aineistoa:
Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto.
Peltokoski, J. 2016. The comprehensive…
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Ja pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt kauan. Suomen metsissä humuskerros on usein ohut useista syistä. Suomen kylmä ilmasto hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista, mikä johtaa hitaampaan humuksen kertymiseen. Suomen maaperä on usein hiekkaista tai kivistä, mikä ei suosi paksun humuskerroksen muodostumista. Metsien aktiivinen käyttö ja hoito, kuten hakkuut ja maanmuokkaus, voivat myös vähentää humuskerroksen paksuutta.Lähteitä: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelutBiologia 7-9, Metsäekosysteemi
Kyseessä on mitä ilmeisemmin Aila Nissisen kirjoittama Myyrä Matikaisen malliauto. Myyrä Matikaisen auto on Peugeot, nimeltään Farmari Pesonen (koska Peugeot on vähän vaikea sana lausua) ja auton matka suuntautuu mm. Ranskaan.
Kattavin apuraha-aiheinen sivusto lienee Suomen ylioppilaskuntien liiton apurahatietokanta:
http://apurahat.syl.fi/
Muita apurahatietokantoja ylläpitäviä sivustoja ovat mm. Suomen kulttuurirahasto ja Säätiöpalvelu.
http://skr.fi/
http://www.saatiopalvelu.fi/apurahan-hakijalle.html
CD-levyillä musiikkia on hankalampi löytää.
Helmet-kirjaston hausta löytyi kolme levyä (tosin kokoelmateoksia)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1796663__Spropaganda__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ostamalla levyjä voi saada käsiinsä esim. Ruslania-verkkokaupasta
https://ruslania.com/site/search?q=Propaganda&e=22
Youtubessa ryhmällä on laajat fanisivut:
https://www.youtube.com/user/PROPAGANDABANDRUSSIA
Vakiintuneita suomenkielisiä nimiä ei näille intialaisille todennäköisesti ruokalajeille ole. Hakuja haittaa myös se, että nimien kirjoitusasu voi vaihdella.
Sooji-tomaatti upma on jonkinlaista manna- ja riisipuuroa, jossa on tomaatteja.
Kheera tarkoittaa kurkkua, tikki on öljyssä paistettu pieni (peruna)kakkunen.
Dal tai dhal on linssejä tai linssisose, masool dalissa on tietynlaisia punaisia linssejä ja moong dal vihreitä. Toover dhal, toor dal tai tur dhalissa taas käytetään kyyhkynhernettä. Kulthi dalissa on käytetty jotain herneensukuista kasvia, jolle en löydä suomenkielistä nimeä ollenkaan.
Daliya, dalia on makeaa puuroa, joka tehdään vehnästä tai ohrasta. Idli on kakkuja, joita tarjoillaan ilmeisesti…
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei…
