Termejä ’polyfonia’ ja ’kontrapunkti’ käytetään joskus lähes synonyymeinä. Polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystyyliä, jossa jokainen ääni on itsenäinen. Termin ’kontrapunkti’ merkitys ja käyttötapa on vaihdellut. Kontrapunkti on äänenkuljetustapa ja -oppi. Se tarkoittaa erityisesti sääntöjä, joita on laadittu polyfonian luomiseksi.
Kuoroon! : Teuvon teoriatunti : Homofonia ja polyfonia:
http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/teuvon_teoriatunti/homofonia_polyfonia.html
Taideyliopiston digitaaliset oppimateriaalit : Musiikinteoria 2 : Kontrapunkti:
https://sites.uniarts.fi/web/musiikin-teoria-2/kontrapunkti
Murtomäki, Veijo: Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi:
https://muhi.uniarts.fi/…
Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tule kirjaston infotiskille, niin sinulle tehdään uusi kortti. Vanha tilisi sekä lainat siirtyvät samalla tälle uudelle kortille.
Kun uusi kortti on tehty, vanha kortti poistuu samalla käytöstä, joten se ei vaihdon jälkeen enää toimi.
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden…
Voisiko etsimäsi kirja olla ...TEKIJÄ Wolde, Gunilla, kirjoittaja, taiteilijaTEOS Teemu rakentaa talon / Gunilla Wolde ; suomentanut Sirkka SalmiPAINOS 7. painos - 8. painos 1996. - 9. painos 2002. - 10. painos 2007Julkaisutiedot [Helsinki] : Tammi, 1989ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 17 cm
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006…
Moikka!Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä Syömishäiriöliitto SYLIn julisteista: https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/kehorauha_a4_j… tai https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/ruokarauha_a4_…? Juliste voisi myös olla osa Tiedenaiset-yhteisön kokoamaa (maksullista) ruoka- ja kehorauha -julistepakettia: https://holvi.com/shop/tiedenaiset/product/ba3bb4f1f8f19ffd6774dfe43162…HUS on julkaissut tämän vuoden toukokuussa turvallisemman tilan periaatteet: https://www.hus.fi/husari/turvallisempi-tila-kunnioittava-ja-turvalline… Voisiko juliste sittenkin liittyä niihin? Instagramissa HUS toimii käyttäjänimellä @hus_sairaala ja on julkaissut siellä näistä periaatteista 4. maaliskuuta tänä vuonna: https://www…
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo…
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa.
Nummelan ponitalli kirjoja on ilmestynyt tähän mennessä 101 kappaletta. Tästä linkistä pääset katsomaan kaikki ilmestyneet sarjan kirjat.https://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Vaikuttaa siltä, että kysymäsi laulu löytynee: Soitinmenot DVD:ltä tai Viljo/ Heppu hei-kasetilta
Tieto ei varma, koska kyseisen laulun sanoja ei löydy suoraan Heikki Kinnusen tuotannosta.
Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla.…
Suomalaisista saduista löytyy ainakin kaksi kertomusta, joissa mustalla helmellä on tärkeä rooli.TEKIJÄ Somersalo, Aili, kirjoittajaTEOS Mestaritontun seikkailut / Aili Somersalo ; kuvittanut Onni MansnerusPAINOS 7. painos - 8. painos 1982. - 9. painos 1985. - 10. painos 1987. - 11. painos, 59. tuhat 1990. - 12. painos 1995. - 15. painos 2000. - 17. painos 2003. - 19. painos 2007. - 20. painos 2009Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1978ULKOASU 143, [1] sivua, 12 kuval. : kuvitettu ; 21 cm TEKIJÄ Soinne, LauraTEOS Mustat helmet ja muita satuja / Laura Soinne ;…
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi.…
Vuonna 1954 ilmestyi Åke Nilzenin kirja Allergia: sen synty ja hoito. Kirjassa on 75 sivua, ja se on 18 cm korkea. Tässä kirjassa on jonkin verran tietoa ruokavalion vaikutuksesta allergioihin, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopion varastokirjaston, joten se on mahdollista saada kaukolainaan.
Muita kysymilläsi vuosikymmenillä ilmestyneitä suomenkielisiä allergiaa käsitteleviä kirjoja emme löytäneet.
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi sinun kortillasi vain esittäen sinun fyysisen kirjastokorttisi ja yksilöidyn valtakirjan.
Toista henkilö voi lainata sinulle varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Tällöin hänellä pitää olla tiedot sinulle tulleesta varausilmoituksesta, eli varausilmoitus pitää lähettää hänelle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineist…
Vaski-kirjastojen kokoelmissa ei ole suomeksi käännettyjä kiinalaisia sanomalehtiä. Otin yhteyttä Suomi-Kiina-seuraan ja tarkistin myös heiltä, olisiko tällaisia lehtiä saatavilla ylipäätään missään Suomessa. Heidän tietojensa mukaan ei valitettavasti ole.
Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa, osoitteessa vaski.finna.fi, pääset kuitenkin lukemaan englanninkielisiä kiinalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä PressReader-palvelussa. Tätä varten tarvitset Vaski-kirjastojen kirjastokortin. PressReader-palvelu on etäkäyttöinen, joten kirjastokortin tunnuksella ja PIN-koodilla pääset siis lukemaan lehtiä myös kotoa käsin. Lisätietoa PressReader-palvelusta saat mistä tahansa Vaski-kirjastosta.
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla…
