Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) imee ravinnokseen käymistilassa olevia nesteitä eli esimerkiksi hedelmien mehua. D. melanogaster ei ole merkittävä tomaattien ja paprikoiden pölyttäjä.
Koska meillä ei ole käytössä tietokantaa, jossa olisi kaikkien suomenkielisten tietokirjojen teksti, emme pysty vastaamaan kysymykseen. Voimme sen sijaan etsiä Finna.fi:stä sanalla uskonnottomuus tuloksia. Sieltä voi hakea asiasanalla uskonnottomuus kuvaillut kirjat ja valita kieleksi suomi, tulos on silloin 99 osumaa. Hakutulosta kannattaa selata ja katsoa, onko samoja teoksia useampaan kertaan. Finnassa on myös vaikea etsiä kirjaston luokituksen mukaan muualla kuin yleisten kirjastojen tietokannoissa. Jos samoilla rajauksilla hakee sanahaulla uskonnottomuus, tuloksia on 107.
Helmet.fi on vielä tällä hetkellä erillisenä tietokantana. Sieltä etsimällä saa tulokseksi sanahaulla ja rajauksella tietokirjat, kieli suomi 37 osumaa,…
Kansanedustajalle ei tule sijaista äitiysvapaan tai muun perhevapaan ajalle.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan, jos edustaja on sairauslomalla tai perhevapaalla, on hän poissa perustellusta syystä, mutta jatkaa tällöin edelleen kansanedustajana. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Edustaja Kulmunilla oli siis täysi oikeus tulla täysistuntoon kesken perhevapaiden.
Varakansanedustaja nousee eduskuntaan vain siinä tapauksessa, että varsinainen kansanedustaja kokonaan luopuu tehtävästään. Perustuslain 28 §:n mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy.…
Kyseessä voisi olla Otavan vuosina 1963-1965 julkaisema kahdeksanosainen Satumaailma-antologia. Sarjan viimeisessä osassa "Sateenkaaren portti" on Odd Brochmannin kertomus, jossa tyttö joutuu leikkaukseen. Satu on nimeltään "Marianne käy sairaalassa". Kirjasarjaa on Helmet-kirjavarastossa ja se on varattavissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssatumaailma%20otava%20palm…
Työasuntovähennyksen myöntäminen perustuu tuloverolakiin. Asiaa koskeva ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6asuntov%C3%A4hennysLain mukaan avoliitossa asuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, jos avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi.Lakia tarkasteltiin viimeksi vuonna 2018, jolloin lain soveltamista ehdotettiin laajennettavaksi myös avopuolisoihin. Asiassa päädyttiin kielteiselle kannalle eikä lakiin tullut muutosta. Esitettyihin perusteisiin voi tutustua valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 19/2018 kohdasta Työasuntovähennys. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/VaVM_19+2018.…
Kyseessä on varmaankin jokin Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjan kirjoista. Sarjassa on kahdeksan osaa. Voit lukea kirjojen kuvaukset Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. kirjoissa aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Eivät yleensä ole. Alueella saattaa olla viemäriverkkoon liitettyjä yhteistiloja.
Siirtolapuutarhaliiton sivuilta ohjeita puutarhan perustamiseen:
" Vesihuolto
Alueelle tulee rakentaa talousvettä varten kaivo tai kunnallinen vesijohto. Mikäli alue sijaitsee vesistön lähellä, ekologista ja edullista on hyödyntää kastelussa luonnon vettä. Talous- ja kasteluvesi johdetaan palstoille pinnallisilla ns. kesävesijohdoilla.
Jätehuolto
Pohjavesien saastuminen on estettävä. Mikäli alueella on kunnan viemäri, yhteistilojen jätevedet pitää johtaa siihen. Muussa tapauksessa käymäläjätteet on kompostoitava tai johdettava tyhjennettäviin umpilokasäiliöihin. Pesuvedet voidaan imeyttää kahden saostuskaivon kautta maastoon kunnan…
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset…
Hei,Runot on painettu ainakin Aamu : perheaikakauskirjassa joulukuussa 1932. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Alla linkki lehden digitoituun numeroon, jossa molemmat runot on julkaistu.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/703142?term=Ehtoo%20Kassarissa&page=11
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
Kyllä, joissakin Helmet-kirjastoissa on myös negatiivien digitointiin sopivia skannereita. Niistä ei näytä olevan listaa, joten saatavuuden saa selville oikeastaan vain varmistamalla kirjastosta esimerkiksi soittamalla. Kaikissa skannereissa ei ole negatiivien digitoinnin mahdollisuutta.
Digitointimahdollisuus on ainakin Pasilan kirjaston skannereilla varustetuilla tietokoneilla. Negatiivit digitoidaan samalla apuvälineellä kuin diakuvatkin eli kannessa kiinni olevalla lisävälineellä. Henkilökunta voi varmasti tarvittaessa opastaa asiassa.
Lucinda Rileyn teoksesta Seitsemän sisarta : Maian tarina (2017) on tällä hetkellä lukuisia varauksia.Tämä koskee molempia painoksia.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa. Ohjeet varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos sinulla ei ole tunnuslukua, voit soitta mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja tehdä varauksen. Varaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos tarkoitat numeromuotoista vierailijatunnusta, niin se toimii periaatteessa samalla tavalla kuin muut tunnistautumistavat. Jos haluat tulostaa enemmän kuin viisi tulostetta yhdellä kertaa, voit lisätä tulostussaldoa vierailijatunnuksellesi. Vierailijatunnus on kertakäyttöinen. Vierailijatunnuksen käyttö on mahdollisesta vain, jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia tai puhelinta.
Jos taas tarkoitat omalta laitteelta tulostamista tarkoitettua guest-tunnusta, löydät ohjeet sen käyttöön täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
Vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei taida vielä olla.
Löytyy ainakin nimillä Flexi-bar tanko https://www.labtex.fi/tuote/flexi-bar-tanko, elastinen vapina tanko, Flexbar ja kääntötanko - kääntökeppi. Myös haku täristys keppi toi oikeita tuloksia monien hutien joukossa.
Voit tulla kirjastoalalle monellakin tavalla, monenlaisista pohjakoulutuksista käsin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa näet erilaisia työnkuvia, jotka varmasti ohjaavat sinua omien vahvuuksien löytämiseen opiskelun kuluessa. Hyvät tietotekniikkataidot on hyvä lähtökohta, ja niitä saa kehittää kirjastotyössä sitten koko ajan. Kirjastot.fi-sivustolla on listattu alan opiskelupaikkoja, joista saa lisää tietoa, samaten Opintopolkua tutkimalla.
Kirjastoalan opiskelu | Kirjastot.fi
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Lastennäytelmiä sisältävät esim. teokset Tiainen, Ilona: Tehdäänkö esitys: käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille sekä Wikström, Jorma: Näytelmiä Satulaatikon saduista.
Musiikkinäytelmiä löytyy teoksista Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä kouluteatteriin.
Lähdetietojen mukaan 1620-luvulla Suomessa alettiin kerätä henkilöveroa ja sitä kutsuttiin aluksi myllytullimanttaaliveroksi. Manttaalikomissaarit keräsivät sekä henkilöveroa että pitivät henkikirjoja / henkiluetteloja. Reilut sata vuotta myöhemmin tätä työtä ryhtyivät suorittamaan kihlakunnankirjurit ja sen jälkeen toimi siirtyi henkikirjoittajille.
(Lähde Maankäyttö-lehti 2 / 2013 s. 26), http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk213/mk213_1644_kokkonen.pdf
Mikäli haluat luettavaksesi koko artikkelin, ota yhteys Maankäyttölehteen, linkissä yhteystiedot http://www.maankaytto.fi/yhteys.htm
Myös eri kirjalähteissä löytyy tietoa maatullikomissaarin tehtävästä. Edellä mainitun lähteen eli lehtikirjoituksen lopussa näkyvät kirjalähteet.…
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
