Mäkikotka Eddie Edwards ei osannut suomea. Eddien single äänitettiin Mika Sundqvistin MSL-studiolla 24.-25.1.1991. Lauluosuudet taltioitiin säe kerrallaan siten, että ensin Sundqvist lauloi lauseen malliksi, Edwards toisti saman perässä parikymmentä kertaa ja lopulta pätkä äänitettiin - "niin monta kertaa toistettiin, kunnes se kuulosti suomelta". Tällä tavalla koottiin molemmat singlelevyn kappaleet (Mun nimeni on Eetu ja Eddien siivellä). "Lauluihin meni osapuilleen kolme tuntia per biisi."
Lähde:
Vesa Kontiainen, Mika Sundqvist : suomirockin sekatyömies
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Agneta Crasin kirjan Vad ska babyn heta? mukaan nimi Esbjörn on pohjoismaalainen nimi, joka tarkoittaa jumalaa ja karhua. Tanskalainen muoto on Esben. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Esbj%C3%B6rn mukaan Espen on Esbjörn-nimen norjalainen muoto.
Myös seuraavien internet-sivustojen mukaan Espen-nimi tarkoittaa jumalaa ja karhua:
http://www.meaning-of-names.com/scandinavian-names/espen.asp
http://www.meaning-of-names.com/dutch-names/espen.asp
http://www.babynames.com/name/espen
http://www.babynamescountry.com/meanings/Espen.html
http://www.babynamespedia.com/meaning/Espen
Internet-sivulta http://www.nordicnames.de/wiki/Espen löydät tilastoa nimen yleisyydestä Pohjoismaissa.
Etunimen on oltava nimilain mukainen (http://www.…
Kainuun Väisäsistä löytyy tietoa internet-sivustolla, jonka osoite on http://vaisasten-tarinoita.blogspot.fi/2014/04/keita-vaisaset-ovat.html .
Sivuston mukaan Väisäsillä on kaksi sukuseuraa, joista toinen on Etelä-Savossa toimiva Savon Väisäset ry. ja toinen Valtakunnallinen Savo/Kainuun Väisästen sukuseura. Sukuseurat julkaisevat yhteistä
sukulehteä.
Ensiksi mainitulla on noin 2000 henkilöä koskeva tutkimus Suur-Savon Väisäsistä. Seura antaa tietoja pientä korvausta vastaan. Muitakin alueellisia tutkimuksia on. Niistä saa parhaiten tiedon käymällä edellä mainitulla sivustolla.
Savo/Kainuun Väisästen Sukuseura ry:n osoite on http://www.savokainuunvaisaset.fi/ . Sivustolla voi
lähettää viestiä sukuseuralle.
Tietoa peleistä kirjastoissa ja pelikasvatuksesta löytyy Kirjastot.fi:n kokonaisuudesta Pelikasvatus, https://www.kirjastot.fi/pelit.
Siellä on erillinen artikkeli aiheesta Pelit kirjastossa, https://www.kirjastot.fi/pelit/pelit-kirjastossa.
En oikein löytänyt etsimällä enkä tästä lähdeluettelosta tietoa muiden maiden kirjastojen peleistä, https://www.kirjastot.fi/pelit/tutkimustietoa-pelaamisesta, mutta asiasta osaa varmasti antaa enemmän tietoa sivujen ylläpitäjä Heikki Marjomaa.
Ruotsinkielinen ilmaus on "den ekologiska skuldens dag".
"Den ekologiska skuldens dag (Earth Overshoot Day) räknar ut när världens befolkning förbrukat de resurser som jorden producerar."
"Den ekologiska skuldens dag (eng. Earth Overshoot Day) infaller kalkylmässigt den dag då vår förbrukning överskrider jordens förmåga att producera förnybara naturresurser och hantera de växthusgasutsläpp som användningen av fossila bränslen ger upphov till."
Svensk levnadsstandard har nu förbrukat årets resurser | Natursidan
Den ekologiska skuldens dag infaller redan den 1 augusti – WWF Suomi
Lainattavat hiomakoneet löytyvät Helmetistä hakusanalla "hiomakone". Hiomakoneita löytyy Ison Omenan ja Tapiolan kirjastoista. Tästä linkistä löydät lainattavat hiomakoneet: https://luettelo.helmet.fi/record=b2246362~S9*fin
Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon.
Näin…
Verkkosanakirja NetMot määrittelee yhteisöllisen yhteisölle ominaiseksi, yhteisöä koskevaksi. Yhteisöllisyyden tunne on tunne yhteisöön kuulumisesta. Politiikot varmaankin pääsääntöisesti tarkoittavat sillä samaa kuin muutkin ihmiset. Yhteiskunnallisesta yhteisöllisyydestä voi lukea vaikka näistä kirjoista:
- Seis yhteiskunta - tahdon sisään! / Tuula Helne, Sakari Hänninen ja Jouko Karjalainen (toim.)
- Luottamus modernissa maailmassa / Kaj Ilmonen & Kimmo Jokinen
- Yhteisö ja politiikka / Jussi Vähämäki
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan…
Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole tätä palvelua. Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista VHS-kasetin digitointimahdollisuus on Lahden pääkirjastossa, Asikkalan, Nastolan ja Sysmän kirjastoissa. Alla lisää tietoa:
http://www.lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101333
Uskomus tosiaan elää ilmeisen sitkeästi. Keskustelupalstoilta löytyy siihen liittyviä kysymyksiä ja hyvinkin tyhjentäviä vastauksia, mutta koska ne ovat nimettömiä ja vailla lähdetietoja, en viittaa niihin tässä.
Sen sijaan Folko Kullmannin kirjassa Kukkiva koti sanotaan tiiviisti, että sitkeästi elävä uskomus siitä, että kalkki saostuisi vettä seisotettaessa astian pohjalle ei pidä paikkaansa. Myös veden keittämisen teho on kirjan mukaan häviävän pieni.
Kaikki lainat ovat automaattisesti uusittu ja eräpäivä on joko 4.5. tai 6.5. siis aineistolajista tai siitä huolimatta vaikka aineistosta olisi varauksia. Jos sulku jatkuu järjestelmä uusii lainat automaattisesti.
Kirja voisi olla Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002). Sivuilla 227–229 on Françoise Saganin Tervetuloa, ikävä -romaania käsittelevä kirjoitus. Tapolan lisäksi kirjaa ovat olleet toteuttamassa Sara Heinämaa (jälkisanat) ja Terhi Hannula (kirjallisuusluettelo).
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (…
