E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Ruokaan liittyviä tai ruokanimisiä dekkareita löytyy, mutta useimmista ei ole noin montaa kappaletta kirjaston kokoelmissa. Murha a la carte -novellikokoelma, Simmel Ei aina kaviaaria, Angel Marokkolainen makeinen, Lyons Kuolema korjaa kokit, Durling Vanha juusto sopisivat muuten, mutta niitä ei löydy kymmentä kappaletta.
Donna Leon ja Outi Pakkanen ovat kirjailijoita, joiden dekkareissa ruoka esiintyy niin näkyvässä roolissa, että Pakkasen teosten pohjalta on koottu resepteja kirjaan Porosta parmesaaniin – Anna Laineen keittokirja ja Donna Leonin ruokakuvauksia on käsitelty Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan. Sekä Pakkasen että Leonin teoksia löytyy useita kokoelmista noin monena kappaleena. Georges Simenonin…
Yritin tutkia omenahyve-sanan etymologiaa, mutta tulokset olivat laihoja.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistossa ensimmäinen maininta omenahyveestä oli vuonna 1909 julkaistussa lehdessä. Erään verkkoartikkelin mukaan jälkiruoan historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle.Kielitoimiston sanakirja määrittelee, että omenahyve on marengilla kuorrutettu omenasosetäytteinen murotaikinapaistos. Suomen etymologinen sanakirja määrittelee hyveen näin: eettisesti arvokas inhimillinen ominaisuus tai luonteenpiirre, avu, ansio.Voisi olettaa, että omenahyveen nimeämisessä on hyve-nimityksellä ollut tarkoitus viitata juuri ko. jälkiruoan hyvyyteen eli hyvään makuun.Omenahyveen lisäksi on olemassa samalla kaavalla nimettyjä jälkiruokia, kuten…
Ei ole olemassa tutkimusta, jossa käytäisiin kattavasti läpi sarjakuvien asemaa kirjastoissa, joten voin tässä kertoa vain Turun kaupunginkirjaston, lähinnä pääkirjaston aikuistenosaston, käytännöistä ja toimintaperiaatteista.
Turun kaupunginkirjastoon pyritään hankkimaan kattavasti ilmestyvät suomenkieliset sarjakuvat. Niitä hankitaan pääkirjastoon 1-4 kpl / nimeke, oletetusta kysynnästä riippuen. Sarjakuvia hankitaan myös muilla kielillä, lähinnä ruotsiksi ja englanniksi. Sarjakuvia hankitaan myös lähikirjastoihin. Sarjakuvia lainataan vilkkaasti.
Kirjastosta on mahdollista löytää myös vanhempia sarjakuvia, koska niitä on varastoitu. Kirjastossa on myös sarjakuvan tutkimukseen liittyvää aineistoa.
Kun vanhan pääkirjastorakennuksen…
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Tämä teksti on ehkä sama kuin aiemmin palvelussamme tunnistettu Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
Tuulivoimalat ovat todella osoittautuneet kohtalokkaiksi lepakoiden kannalta. Tuulivoimaloiden yleistyessä arvioitiin, että voimaloiden pyörivät lavat tappaisivat ennen kaikkea lintuja, mutta nopeasti huomattiinkin, että riskit kohdistuvat enemmän lepakoihin.
Kuten lepakkotutkija Thomas Lilley Yle:n artikkelissa toteaa, lepakot kuolevat joko iskeytymällä pyöriviin lapoihin tai barotraumaan, jolloin lapojen pyörimisestä aiheutuvat paineenvaihtelut tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet.
Tutkijat eivät ole löytäneet yhtä selkeää syytä siihen, miksi kaikuluotaamalla suunnistavat lepakot lentävät voimaloiden läheisyydessä ja törmäävät niihin. Erilaisia teorioita ja hypoteeseja aiheesta on kuitenkin esitetty. Yksi syy voisi esimerkiksi olla,…
Liikenne- ja viestintäviraston kokoaman Katsastusalan tilannekatsaus -raportin mukaan Suomessa suoritetaan ajoneuvoille vuosittain noin 2,7 miljoonaa määräaikaiskatsastusta.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
Liipolan kirjasto on osa koko Päijät-Hämeen kattavaa Lastu-kirjastot - kimppaa, ja "Puhtaat valkeat lakanat" - TV-sarjaa löytyy yhteensä 9 eri boksia tämän kimpan kokoelmista. Liipolan kirjastossa ei kirjoitushetkellä näytä olevan paikalla mitään näistä bokseista, mutta sen saa toki varattua sinne.
Kokoelmissa olevaa aineistoa voi hakea ja varata maksutta Lastu-verkkokirjastossa osoitteessa https://lastu.finna.fi ja se toimitetaan noudettavaksi valitsemaanne kirjastoon, esimerkiksi Liipolaan.
Kaikille avoimia, Suomen kansalais-, kansan- ja työväenopistojen tapaisia oppilaitoksia on erityisesti Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. Wikipedia listaa artikkelinsa lopussa eri maiden kansalaisopistosivuja: http://en.wikipedia.org/wiki/Folk_high_school :
- Itävalta http://www.vhs.at/
- Tanska http://www.danishfolkhighschools.com/ > kurssit: http://www.hojskolerne.dk/courses
- Saksa http://www.vhs.de/
- Suomesta Skynet-sivusto: http://www.folkhogskolor.fi/
- Ranska http://www.u-p.asso.fr/
- Norja http://www.folkehogskole.no/
- Etelä-Tiroli http://www.volkshochschule.it/
- Ruotsi http://www.folkhogskola.nu/
- Sveitsi http://www.vhs.ch/ (sivusto ei tällä hetkellä toimi)
- sekä Yhdysvalloista Pohjois-Carolina (https://www.…
Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Tarkoitatko Pyhäjokiseutu-nimistä lehteä? Tämä lehti on luettavissa verkkolehtenä Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa ePress-palvelussa. Palvelun lehdet ovat luettavissa kahden vuoden ajalta. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy…
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
SDP:n Matti Ahde valittiin keväällä 1987 eduskunnan puhemieheksi. Keskustapuolueella oli omakin ehdokkaansa, Mikko Pesälä. Hänen mahdollisuuksiinsa ei tosin uskottu alkujaankaan. Puhemiehen vaaleissa Ahde sai 129 ääntä ja Pesälä 46.
Keskustan nihkeä asenne Matti Ahdetta kohtaan saattoi kummuta osin jo aiemmilta vuosilta, kun sisäministerinä ollut Matti Ahde puolsi voimakkaasti suunnitelmia ympäristöministeriön perustamiseksi. Näitä suunnitelmia vastustettiin muun muassa MTK:n ja keskustan taholta. Vastarinnasta huolimatta ympäristöministeriö perustettiin vuonna 1983 ja Suomen ensimmäiseksi ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/16/matti-ahteen-tie-kekkosen-last…
Keskustapuolue, kokoomus ja…
Torakoiden häviämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta löytyy Wikipedia-artikkeli, jonka lähdeviitteistä löytyy lisätietoa. Ilmeisesti torakoiden häviäminen Venäjällä ja naapurimaissa on todellinen ilmiö, mutta sen syistä ei ole varmaa tietoa: syiksi on esitetty esimerkiksi luontaisia kannanvaihteluita ja jätehuollon parantumista.
Ei löytynyt mitään viitteitä siihen suuntaan, että torakat olisivat maailmanlaajuisesti vähenemässä. Vaikka hyönteiskannat ovat yleisesti taantumassa, monet torakkalajit ovat erittäin kestäviä ja pärjäävät hyvin.
