Kirjasammossa ei valitettavasti ole kirjailijoiden yhteystietoja välitettäviksi. Koska Ojalan teokset ovat omakustanteita, ei hänen yhteystietojaan löydy myöskään kustantajilta. Niitä täytyy etsiä joko maksullisista palveluista, sosiaalisesta mediasta tai väestörekisteristä samoin kuin muita yhteystietoja.
Esim. Fonecta, https://www.fonecta.fi/yritys/fonectan-yhteystiedot tai 020202.fi,https://www.020202.fi/.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelu, https://dvv.fi/osoitepalvelu
Piitä on mahdollista valmistaa kvartsista.Lyhyt kuvaus prosessista: https://www.missilicon.com/processAlkuaine pii Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pii_(alkuaine)Puolijohteiden valmistamisessa kvartsia käytetään myös esim. yksikiteisen piin valmistamiseen käytettävissä upokkaissa.
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse…
Voisiko kysymyksessä olla Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama ”Pimpeli pompeli”, joka alkaa: ”Voi miten pieniä tonttulapsia jossakin näin minä äskettäin”? Kertosäkeessä lauletaan: ”pitkäpartoja, pitkähapsia, kaikilla kilkkavat kulkuset näin”. Toisen säkeistön kertosäkeessä lauletaan: ”kaikki ne juoksivat varpaillaan”. Tämä laulu sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: ”Koulun joulu : 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodia ja sanat.
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista.
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
Sanonta on ollut olemassa muodossa "kikka kutonen" jo ennen Kikan levyä, joka ilmestyi vuonna 1991. Heikki Paunonen (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) tosin ajoittaa "K-6":n 90-luvulle, mutta se on kuitenkin tätä vanhempaa perua.
Paunonen määrittelee kikka kutosen "taitavaksi harhautukseksi pelissä tai harhautukseksi yleensä". Onkin luultavaa, että sanonnan alkuperä on urheilumaailmassa. Varhaisin K-6, johon sanonnan alkuperää selvitellessäni törmäsin, löytyy Helsingin Sanomien urheilusivuilta: "'No tavallinen kikka kutonenhan tämä oli', naureskeli [Heikki] Lähteenkorva." (HS, 30.11.1975)
Pitäisin siis todennäköisenä, että Kikan markkinointitiimi on levyä nimettäessä yksinkertaisesti hyödyntänyt…
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-…
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren…
Kyseessä on ilmeisesti laulu "Isoäiti", jonka on säveltänyt Lauri Parviainen ja sanoittanut Anna Haava. Kappaleen sanat löytyvät täältä. Nuotinnos löytyy Joki-kirjastojen kokoelmassa olevista nuottikirjoista Koulun kuorolauluja (WSOY 1946) ja Pienten lauluja (WSOY 1980).
Toinen henkilö voi hakea varauksen puolestasi ja hän voi lainata sen omalle kortilleen. Tällöin ei tarvita valtakirjaa. Mikäli haluat, että laina tulee sinun kortillesi, sinun pitäisi kirjoittaa varauksen noutajalle kertaluontoinen valtakirja, jolla valtuutat hänet noutamaan varauksesi ja lainaamaan sen sinun kortillesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomennettuja irlantilaisia, melko uusia dekkareita, ovat Brian McGillowayn: "Hirsipuukuja" ja Ken Bruen "Jack Taylor". John Banvillen teoksista vain "Todistajan kirja" löytynee helposti. Klassikkoja, jotka eivät ehkä ole dekkareita, mutta hyviä irlantilaisia, ovat Anne Enrightin "Valvojaiset", Flann O'Brienin "Kolmas konstaapeli", Emma Donoghuen " Huone" ja Seamus Deanen "Lukuhetkiä pimeässä".
Dramaattista jännitettä on näissä vähän vanhemmissa teoksissa: Elizabeth Bowen: "Sydämen kuolema", Iris Murdoch: "Nunnia ja sotilaita", James Joyce: "Dublinilaisia". Aitoa Irlannin 1920 -luvun kuvausta löytyy Eugene O'Neillin näytelmistä.
Mikäli tarkoitat kirjojen arviointia Helmetissä, se tapahtuu vaikkapa näin. Kirjaudu kirjastokortilla ja pin-koodilla Helmetiin ja etsi teos, jonka haluat arvioida. Teoksen tiedoissa on sininen linkki Kirjoita ensimmäinen arviointi. Klikkaamalla linkkiä aukeaa Arviointi-lomake. Kun arviointisi on tarkistettu, se ilmestyy Helmetiin.
Voit myös etsiä ensin arvioitavan teoksen Helmetistä, klikata sitten Kirjoita ensimmäinen arviointi -linkkiä ja kirjautua vasta sitten korttisi numerolla ja pin-koodilla kirjoittamaan arvion.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Olen katsonut Diktoniuksen suomennetuista kokoelmista:
- Runoja, 1963 / suomentanut Viljo Kajava
- Kirjaimia ja kirjavia, 1956 / toimittanut Jörn Donner
- Runoni, 1972 / suomentanut Arvo Turtiainen
Antologiat:
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, 1985 / valikoinut ja suomentanut Leena Krohn
- Aika laulaa lauluaan : valikoima suomalaista ja suomenruotsalaista lyriikkaa 1800-1900 luvulta, 1990 / toimittanut Eino Karhu
- Suomenruotsalaisen lyriikan antologia : Edith Södergranista Bo Carpelaniin, 1968 / toimittanut Nils Börje Storbom
Valitettavasti mistään näistä teoksista ei löytynyt runoa, jossa unta näkevä kantaa väsynyttä lintua.
Jos googlaat "unta näkevä kantaa väsynyttä lintua", löytyy…
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Kirjastot tekevät kirjahankintansa nykyään pääosin muutaman suuren tukkujakelijan kautta EU:n kilpailutussääntöjen takia, vaikka pienemmillä paikkakunnilla perinteinen oman kirjakaupan suosiminen saattaa sekin olla mahdollinen. Tärkeintä on tällöin tarjota uutuuskirja näille välittäjille, jotta ne voivat tarjota kirjan ostajille eli kirjastoille. Miten kirjaa yleisellä tasolla mainostaa, on sitten eri asia, mutta teknisesti ottaen kirjastoille on helpointa ostaa kirjansa näiltä välittäjiltä. Yleensä ns. suoraostoja tehdään vain sellaisissa tapauksissa, ettei kirjaa ole saatavana muuten kuin suoraan kustantajalta tai julkaisijalta.
Kaksi tärkeintä kirjastoille aineistoa välittävää tukkuria ovat Booky.fi (tuotetiedot@booky.fi), jonka…
Googlen karttapalvelu ei ole kaikilta osin ajantasainen. Google pyytääkin ilmoittamaan havaituista virheistä sivulla: https://support.google.com/maps/answer/3094088?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Me tehtiin nyt kirjastossa ilmoitus virheestä, toivottavasti korjautuu pikaisesti.
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
