Ensimmäisen kerran vuonna 1860 suomennettuun, alunperin yksisäkeistöiseen lasten iltarukoukseen Levolle laskeun, Luojani sepitti tuntematon runoilija (todennäköisesti Aune Krohn) toisen ja kolmannen säkeistön 30-luvulle tultaessa. Ensimmäisen kerran lisätyt säkeistöt julkaistiin vuonna 1931 Pyhäkoululauluja-kirjan nuottipainoksessa.
Taivas on kirkas, kaunoinen.
Siellä on armas lapsosen.
Siellä on aina seijes sää.
Päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua taivahan,
maista jo matkaa kulkeissan.
Täällä jo taivas rintaan tuo.
Nukkua helmaas nyt mun suo.
Krohn muokkasi myös ensimmäisen säkeistön seuraavanlaiseen muotoon:
Ilta on tullut, Luojani.
Valvoen ollos suojani!
Aamulla jos en nousisi,
Taivaaseen ota tykösi.
Tästä huolimatta…
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme ole lääketieteen asiantuntijoita, joten lääketieteellisissä asioissa kannattaa kääntyä ensisijaisesti lääkärin puoleen.
Sterilisaatiolla tai steriloinnilla tarkoitetaan leikkausta, jonka avulla estetään raskaus pysyvästi. Suomessa steriloinnista säädetään lailla. Ainoastaan tietyt henkilöt täyttävät ehdot, joiden myötä kyseinen toimenpide voidaan myöntää. Ehtoja ovat esimerkiksi pakottavat terveyelliset syyt ja yli 30 vuoden ikä. Esimerkiksi vuonna 2012 sterilointi tehtiin arviolta 2000 miehelle ja 2500 naiselle Suomessa.
Naisille suoritettavissa steriloinneissa munajohtimet tukitaan. Se voidaan tehdä eri tavoin kuten esimerkiksi sitomalla, kiinnittämällä tai katkaisemalla munajohtimet.…
Tuota tv-sarjaa ”Monte-Criston kreivi”, jonka pääosassa on Gérard Depardieu, ei valitettavasti näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla. Ilmeisesti kyseistä sarjaa ei ole julkaistu suomalaisena DVD-versiona, eikä sitä ole siksi saatu kirjastoihinkaan. Kirjastojen pitää lisäksi hankkia elokuviin erillinen lainauslisenssi, jotta niitä olisi luvallista lainata asiakkaille, joten kaikki elokuvia kirjastot eivät saa valikoimiinsa, vaikka ne olisi julkaistu Suomessa.
Sarjaa löytyy ulkomaalaisista verkkokaupoista esimerkiksi englanninkielisellä tekstityksellä, mutta suomeksi tekstitettyä versiota ei taida olla saatavilla. Toinen mahdollisuus on esittää Ylelle toive,…
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa…
Jermi (Jeremi) Volotinen ja Ivan (Iivana) Volotinen kuuluvat Sissosten runonlaulajasukuun. Kirjassa ”Runojen ranta - Mekrijärven Sissola” (toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu; Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995) esitetään Sissosten suvun sukutaulu. S. 105-106 löytyy tietoa Sissos-Volotisista: Jermistä ja Jermin Iivanasta. Kirjassa viitataan seuraaviin lähteisiin:
Kalevalaseuran vuosikirja nro 60 (1980); Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
(Kirjassa Väinö Salmisen artikkeli ”Mietelmiä työmailtamme” jossa kuva Volotisesta Salmisen seurassa).
Kalevalaseuran vuosikirja nro 39 (1959). (Kirjassa on Vappu Vainion artikkeli ”Mekrijärven Sissosia ja Huohvanaisia vuosina 1683-n. 1900”).
Härkönen, Iivo: Runon hirveä…
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä…
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki…
Tällaisia sivustoja on monia, alla joitakin. Lisäksi mm. monet automerkit myyvät netissä omia autojaan. Lisää sivustoja löydät googlen kautta kirjoittamalla hakusanoiksi esim. auto myynti.
http://autot.oikotie.fi/autoliike/pr-automyynti/91851
http://www.nettiauto.com/
http://www.myyntiautot.com/
Nykysuomen sanakirjan mukaan misääri tarkoittaa eräissä korttipeleissä (esim. skruuvissa) erää, jossa vältetään tikkien ottamista. Sanan alkuperä on ranskan sana "misère" eli suomeksi ahdinko, puute, huono onni.
Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä…
Pakana-sana voi tarkoittaa halventavaa viittausta ihmisiin, jotka eivät ole kristittyjä (tai juutalaisia tai muslimeja). Tässä merkityksessä sanaa näkee nykyisin onneksi vain harvoin. Vanhoissa Raamatun käännöksissä pakanalla viitataan ei-juutalaisiin ihmisiin.
Pakana-sanalla on kuitenkin myös vähemmän latautuneita merkityssisältöjä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana voi tarkoittaa uskontoon välinpitämättömästi suhtautuvaa ihmistä. Sitä voidaan myös käyttää lievänä kirosanana.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pakana?source=suggestion
Voidaan myös puhua uuspakanuudesta. Seuraavasta linkistä löydät laajan esittelyn uuspakanuuden historiasta ja ominaispiirteistä:
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=…
Nuotti Kaseva, Kun maailma elää, Love kustannus 1976 sisältää kappaleet:Kevät, Sipuli-Sanni, Syksy, Naula läpi pään, Pena, Kun maailma elää, Et voi jäädä nukkumaan, Monen vuoden jälkeen, Joku jota rakastaa, Hän tulee taas.
Todennäköisesti se on kaliumhydroksidia, jota voi vuotaa etenkin vanhoista alkaliparistoista, jotka ovat sinkkipohjaisia. Kaliumhydroksidi on voimakkaasti emäksinen kemikaali, joka voi aiheuttaa hengitys-, iho- tai silmä-ärsytystä. Jos iho altistuu vuodolle, ihoa tulee huuhdella välittömästi runsaalla vedellä noin 15–30 minuutin ajan. Mikäli ärsytys ei lakkaa, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Tila, jossa vuotaneita paristoja on käsitelty, on hyvä tuulettaa huolellisesti.Laitteeseen tai muihin tavaroihin vuotanutta kaliumhydroksidia voi yrittää puhdistaa varovaisesti happamalla liuoksella, esimerkiksi sitruunamehulla tai etikalla. Puhdistusvaiheessa ja muutoinkin aina vuotaneita paristoja käsiteltäessä on syytä käyttää…
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Kenkien ottaminen pois sisällä on Suomessakin kulttuurihistoriallisessa mielessä melko tuore tapa. Pari sataa vuotta sitten savutupien aikaan ei kenkiä otettu jalasta sisälläkään, jos sellaiset sattui omistamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin käytettiin yleisesti kenkiä sisällä ja tuolloin oli käytössä erilliset sisäkengät, jotka vaihdettiin eteisessä. Vasta, kun rakennukset Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tiiviiksi ja sisälämpötila saatiin nostettua korkeammaksi talvella, pystyttiin siirtymään kengättömään kulttuuriin. Tämä tapahtui pääosin sotien jälkeen. Tämä varmastikin juontuu siitä, että 1950-luvulla ja 1960-luvulla Suomessa on korostettu siisteyttä ja puhtautta. Ja Suomen hyvin vaihteleva ilmasto on tuonut haasteensa kotien…
Lähteissä käytetään nimeä Venäjä. Tsaarin syrjäyttämissen jälkeen valittiin Venäjälle bolsevikkihallitus, mutta liittovaltio syntyi vasta vuonna 1922. Ylen artikkeli Neuvostoliitto ja kuinka siitä tuli jälleen Venäjä kertoo myös Neuvostoliiton synnystä.
Ulkoministeriön Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet
Suomen itsenäistymisen vaiheet, Itsenäistyminen 1917
Hima, Venäjästä tulee Neuvostoliitto
Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan Venäjän kansasta.
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan…
Olethan tarkastanut internetselaimesi asetuksista että sinulla ei ole ponnahdusikkunoiden estoa päällä? Jos on niin silloin tuo linkki ei aukea. Eli mene internetasetuksiin ja sieltä "pop-up blocker" settings kohtaan. Sieltä saat muokattua asetukset kuntoon ja tuon ikkunan pitäisi aueta.
