Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila
Hei
Genealogia.fi internetsivustolla pääsee tutkimaan luovutetun Karjalan kirkonkirjoja Karjala-tietokanta Katiha:sta. Sivusto on maksutta käytössä millä tahansa internetkoneella. Voimme myös tilata kaukolainaksi maakunta-arkistosta mikrofilmeinä kirkonkirjoja, näitä voi tutkia kirjastossa.
Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus
Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet: https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
Tietoa 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa (Tammi, v. 1982)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1496326
Kero, Reino: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1996)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337080
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1997)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337096
Pitkänen, Silja: Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, v. 2014)
https://haku.helmet.fi…
Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää…
Romaaneja sydämensiirroista löytyi muutama:
Pirkko Jurvelin: Sydän, sydän! (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Laura Summers: Sydämenlyönnin päässä (2012) https://www.finna.fi/Record/keski.2689721?sid=4686063704
Sandra Brown: Naamioleikki (1995) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12653
Henry Denker: Lahjomaton sydän (1991) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12364?language=fi
Lisäksi englanniksi löytyy nämä kolme alla olevaa:
Clare Mackintosh: The Donor (2020) https://www.finna.fi/Record/piki.4905230?sid=4685916791
Dani Atkins: A Sky Full of Stars (2021) https://www.finna.fi/Record/keski.3131313?sid=4685916791
Emma Heatherington: The legacy of Lucy…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kirjankierrätyshyllyt näissä toimipisteissä: pääkirjasto, Halssila, Korpilahti, Kortepohja, Palokka ja Säynätsalo. Tuo kierrätyshyllyyn korkeintaan muutama kirja kerrallaan. Älä tuo rikkinäisiä tai likaisia kirjoja eikä kirjaston poistokirjoja. Tervetuloa kirjastoon!
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
Ainakaan suomenkielistä tutkimusta tästä aiheesta ei näyttäisi löytyvän. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisessä on tietty siirtymävaihe, jonka aikana tuotteita ei voida markkinoida luomutuotettuina, vaikka noudatetaankin luomuvaatimuksia. Esimerkiksi yksivuotisia kasveja voidaan markkinoida luomutuotettuina, kun kylvö on tapahtunut 24 kuukautta siirtymävaiheen alkamisen jälkeen. Muilla monivuotisilla kasveilla luomusatoa voidaan korjata vasta 36 kuukautta siirtymävaiheen alkamisen jälkeen. Siirtymävaihetta voidaan pidentää, jos lohkolla on aikaisemmin käytetty pitkävaikutteisia kasvinsuojeluaineita. Luomutuotantoon siirtyminen on siis kaikkinensa kohtalaisen pitkä prosessi.
Luomutietoverkosta löytyy lisää asiaa ja tutkimustietoa…
Hei,
Kyseessä on alun perin Ihmisen murhe on yhteinen -teoksessa (WSOY, 1974) ilmestynyt runo. On julkaistu myös ainakin runokokoelmassa Runot 1974-1997 (s. 68). Alkusanat kuuluvat "Ei lintua kivitetä".
Kyseessä taitaa olla Shakespearen näytelmä Hamlet, toinen näytös, 11. 2. Rosencrantzin, Guildensternin ja Hamletin käymässä keskustelussa Hamlet toteaa:
"MInua ei huvita mies eikä nainen, vaikka kuinka vetäisitte naamaanne vinoon" (Eeva-Liisa Manner, 1981)
"Ei miehestä ole minulle iloa, ei naisestakaan, vaikka hymystänne päätellen sitä väitätte," ((Veijo Meri, 1982)
"Ihminen ei kiinnosta minua - ei mies eikä nainen, vaikka hymynne näyttää tarkoittavan sitä" (suom. Matti Rossi, 2013)
50-vuotista taivaltaan juhliva puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki dokumentoi jo 1960-luvulla myös sotaharjoituksia.
Syksyn 1963 numeroiden mukaan Lounais-Suomessa Rauman seudulla järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa suuri syyssotaharjoitus silloisen 2.Divisioonan komentajan, kenraaliluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Kyseisestä harjoituksesta on kerrottu erityisesti Ruotuväen vuoden 1963 numeroissa 16-17.
Lisäksi syyskuussa 1963 järjestettiin harjoituksia/leirejä muun muassa 16.-21.9. Raasissa, Syndalenissa ja Porkkalassa, 21.-25.9. Pahkajärvellä sekä 16.-29.9. Lohtajalla. (Ruotuväen nro 15)
Koska sota- ja kertausharjoituksia järjestettiin tuolloinkin kymmeniä vuosittain, ei niitä ole dokumentoitu juurikaan kirjallisuuteen -…
Sarjassa Keräilijän aarteet on ilmestynyt vuonna 2011 Kaisa Koiviston teos Suomalaisia lasimaljakoita. Samassa sarjassa on ilmestynyt myös vuonna 2010 saman tekijän teos Suomalaisia juomalaseja. Kyseessä voisi olla jompikumpi näistä teoksista. Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Turussa asuva saa lehdet helpoiten tutkittavakseen Turun yliopiston kirjastossa. Molemmat lehdet näyttävät löytyvän paperiversioina, Paikallissanomat myös mikrofilminä.
Lehdet ovat yliopiston kirjaston varastossa, joten niihin täytyy tehdä etukäteen aineistopyyntö. Kannattaa vaikka soittaa neuvontaan, yhteystiedot löydät kirjaston kotisivuilta: http://kirjasto.utu.fi/
Hei,Tietysti Lukion kertauskirja. Tuorein on Vaara-kirjastoissa tämä:Peltomaa, H. (2023). Lukion psykologia: Kertauskirja : LOPS2021 (1. painos.). Opintoverkko Oy.Lisäksi ainakin Itä-Suomen yliopiston valintakokoeessa on ennakkoon tutustuttavana pääasiassa englanninkielisiä alan artikkeleita, joten ennakkoon voi lueskella englanninkielisiä artikkeleita alan lehdistä että terminologiaan (joka on toki pitkälti englannin pohjalta muutenkin) ja vieraalla kielellä lukemiseen tulee rutiinia.
Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa.
Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut".
Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965.
Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas…
Pulu, eli virallisemmin kesykyyhky on syötävää. Kesykyyhky on rauhoitettu yleisen lintujen pesintärauhoitusaikana 10.3.-31.7., mutta muina aikoina rauhoittamaton.Alla olevien lähteiden viimeinen linkki esittelee muutamia kyyhkyreseptejä.Lähteet:https://animalia.bio/fi/domestic-pigeon/1000https://www.pestes.fi/tuhoelaimet/puluhttps://riista.fi/game/kesykyyhky/https://kaikkiaitinireseptit.blogspot.com/2016/08/ensimmainen-kyyhkynen.html
