Tässä muutama kirja:
Harrison: Kisu ja öinen seikkailu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7003231)
Havukainen & Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789511245414)
Hurme: Lepakkopoika (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9eb96b45-0d41-40c5-a644-30450094501f)
Läckberg: Super-Santtu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4084602)
"Leikiten"-nimellä en löytänyt nuottia kappaleeseen "Lady bird" (tai "Ladybird"), mutta toisella suomenkielisellä nimellä "Leppäkerttu" sävelmä löytyy nuotista "Opus. Musiikin työpaja" (Otava, 1994). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Lee Hazlewood. "Leikiten"-sanoituksen on kirjoittanut Pertti Reponen. Se alkaa: "Nähnyt oon mä täydenkuun". "Leppäkerttu"-sanoituksen on kirjoittanut Jukka Alihanka. Se alkaa: "Mustaan minihameeseen". "Opus. Musiikin työpaja" -nuotissa on siis eri sanoitus kuin etsimäsi, mutta sävelmä on sama. Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit, Jukka Alihangan suomenkielinen sanoitus ja Petri Laaksosen sovitus.
Helsingissä Ekbergin tilaushinnastossa on Madeleine-leivos saatavilla perjantaisin ja lauantaisin. https://www.ekberg.fi/fi/leipomo-ja-konditoria/Hakaniemen hallin Deli Delissä on ollut saatavilla pussiin pakattuja leivoksia. https://www.delideli.fi/fin/tuote-osasto/makeat/kakut/Näistä ainakin voisi leivoksia kysellä.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 tämä sitaatti Hamletin kirjeestä kuuluu näin:"Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlhttps://www.gutenberg.org/files/27761/27761-h/27761-h.htm
Kärkölän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen kirjastoihin, ja kaikilla alueen kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen valmiiksi, mutta saat kortin kirjastosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
Alla lisää tietoa kirjastokortista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Franz Kafkan (1883 - 1924) päiväkirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Kafkan päiväkirjoja löytyy Suomen kirjastojen kokoelmista ainoastaan ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Kafka
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Äkkiseltään tuntuu, että lastenkodissa asuneiden lasten kertomuksia löytyisi enemmän kuin lastenkodeissa työskennelleiden. Monista lastenkodeista julkaistuista historiikeista voi löytyä sitten molempien näkökulmaa, sekä lasten että työntekijöiden. Varmaan kannattaakin lähteä liikkeelle laajalla haulla ja katsoa mitä ylipäätään aiheesta löytyy, julkaistujen teosten lähdekirjallisuudesta voi päästä taas eteenpäin. Hain ensin laajalla haulla 'lastenkodit' ja 'historia' pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta, josta löytyi seuraavanlaista aineistoa aiheesta:
Helmet -- lastenkodit historia
Sitten hain samalla haulla Finna-tietokannasta, josta löytyi laajemmin aineistoa aiheesta, lisänä artikkeleita ja kuvia, sekä myös…
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
Vielä 1980-luvulla Kouluhallitus määräsi koulujen alkamisajankohdan, joka oli sama kaikkialla Suomessa. Helsingin Sanomien Aikakoneen perusteella vuonna 1980 lukuvuosi alkoi 18.8.1980. Tämän tuloksen saa, kun laittaa hakusanaksi "lukuvuosi" ja selaa tuloksia numeroon 22.3.1980 saakka.Vuoden 1986 osalta kysymykseen on vastattu jo aiemmin täällä: Minä päivänä koulujen syyslukukausi alkoi vuonna 1986? | Kysy kirjastonhoitajalta. Vastaus on 14.8.1986.Linkki Aikakoneeseen: Aikakone | HS.fi. Lyhyitä hakutuloksia voi selata maksutta, mutta tarkempi selaus vaatii tilauksen.
Haku HelMet-tietokannasta osoitti ettei Pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy montakaan Miamiin sijoittuvaa kirjaa. Reilusta 20:stä osumasta suurin osa on dekkareita. Ana Menendezin kirja "Rakas Che" kuitenkin sijoittuu kaupunkiin. Kirjan päähenkilö on nuori kuubalaisnainen, joka on muuttanut isoisänsä kanssa Miamiin. Hän yrittää selvittää omaa taustaansa, saada edes jotain kuvaa vanhemmistaan. Samalla kirja on löytöretki naisen omaan minään.
Ana Menendezin novellikokoelman "Kerran Kuubassa" ensimmäinen novelli "Kuubassa olin susikoira" sijoituu myös Miamiin. Yleensä kirja kertoo aivan tavallisista kuubalaisista maahanmuuttajista Floridassa eikä mässäile poliittisen vainon aiheuttamilla tragedioilla.
Helen Fieldingin "Olivia Joles ja…
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen…
Olisikohan kuvaamanne hiirenloukku mallia, jossa mekanismi perustuu lankoihin, jotka hiiren on jyrsittävä poikki ruokahoukuttimen luo päästäkseen? Lankojen katketessa ansa laukeaa.
Kaksi edellä kuvattuun mekaniikkaan perustuvaa hiirenloukkumallia on kuvattu Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogin sivulla osoitteessa: http://kulperi.blogspot.fi/2015/02/karmiva-kuukauden-esine.html Samalla sivulla on esitelty myös useampi muukin loukkumalli mukaan lukien tunnetuin ja käytetyin metallijouseen perustuva malli.
Useille blogissa kuvatuille hiirenloukkumalleille on myönnetty aikoinaan patenttejakin, jotka ovat kuitenkin jo useita vuosikymmeniä sitten vanhentuneet. Tarkempia tietoja loukkumalleista saa jutussa olevista linkeistä ja patenttien…
Tässä olisi omia suosikkejani:
Vuokko Hurme: Kiepaus
Astrid Lindgren: Mio, poikani Mio
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Johanna Sinisalo: Möbiuksen maa
Anja Portin: Radio Popov
Marjatta Kurenniemi: Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla
Kirjojen esittelyt löydät vaikkapa Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo…
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kysymäsi kone on valmistettu vuonna1927.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Voisiko kyseessä olla kirjailija Nelli Hietalan kirjasarjasta, jonka päähenkilö on Miia Martikainen. Kirjasarjassa on neljä osaa: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Kenen joukossa seisot Miia Martikainen, Elämää eteisessä Miia Martikainen, Sisar hento, Martikainen. Kirjat kertovat lukiossa olevasta Miiasta ja hänen seikkailuistaan. Kolmannessa kirjassa, Elämää eteisessä, Miia Martikainen, on mukana Eduardo niminen poika. Voit lukea lisää kirjasta täältä: https://lukufiilis.fi/kirja-arviot/erilainen-lukukokemus/ ja tässä kuva sarjan ensimmäisestä kirjasta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen kirjassa selitetään ymmärrettävästi ja nuorelle sopivalla tavalla, mitä tarkoitetaan transsukupuolisuudella ja muunsukupuolisuudella. Siinä käsitellään myös, miten murrosikä ja kehon muutokset voivat tuntua silloin, jos oma kokemus sukupuolesta poikkeaa siitä sukupuolesta, joka on syntymässä määritelty.Kirja, joka keskittyy puhtaasti sukupuoli-identiteetin sanoittamiseen, kannattaa ladata Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilta Tiia Forsströmin kirjoittama Väärät sukat. Se on ilmainen, 7–12-vuotiaille suunnattu tarinallinen tietokirja, joka selittää lapsentajuisesti sukupuolen moninaisuutta ja sitä, miltä sukupuoliristiriita voi tuntua.
