Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Hei,
Helsingin kaupungin julkisia tiloja ja laitteita saa varata yksityiskäyttöön Varaamo-palvelun kautta. Varaamo-palvelun osoite on https://varaamo.hel.fi/
Palvelusta näet vapaat ajat ja voit kirjautua sinne esimerkiksi Yle Tunnuksilla tai Facebook-tunnuksilla.
Ystävällisin terveisin,
Kysymyksessä muistellut juonenkäänteet viittaavat Matti Ijäksen elokuvaan Sokkotanssi (1999).
Sokkotanssi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http…
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Laskutuksesta säädetään sähkömarkkinalaissa (588/2013). Sen luvun 13 a 105 c § mukaan laskussa on esitettävä seuraavat tiedot:
1) palvelutarjoajan nimi ja yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;
2) maksettava hinta;
3) laskun eräpäivä;
4) laskutuksen perusteena käytettävien mitattavien suureiden määrät tai, jos laskutuksen perusteena käytetään mitattavien suureiden perusteella muodostettavia yhdistettyjä suureita, tällaisten yhdistettyjen suureiden määrät laskutuskaudella;
5) erittely siitä, miten suorituksen tai palvelun hinta muodostuu;
6) suorituksen tai palvelun nimi;
7) loppukäyttäjän käyttöpaikkatunnus;
8) sopimuksen voimassaoloaika.
Lähde ja lisätietoa: Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/…
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan meteoriitti on ”maan pinnalle pudonnut kosminen kappale”. Sana on kreikkalaisperäinen; adjektiivi μετέωρος (metéoros) tarkoittaa maan pinnalta nostettua, ilmassa olevaa.
Antiikin kreikassa substantivoitu metéoros-adjektiivi tarkoitti yleisemmin tähtitieteellisiä ilmiöitä. Esimerkiksi Aristoteles käsittelee Meteorologia-teoksessaan (n. 340 eKr.) muun muassa meteoreja, komeettoja ja revontulia.
Englannin kielessä meteoriittiä tarkoittava meteorite-sana alkoi Oxford English Dictionaryn mukaan yleistyä 1800-luvulla. Valitettavasti en löytänyt tietoa, milloin meteoriitti-sana tuli suomen kieleen.
Selailin hieman Sivupiiriä, joka on lapsille ja nuorille suunnattu kirjasivusto. Linkki Sivupiiriin.Heti etusivulla tuli vastaani Vampyyri kirjojen hylly. Lasketaanko vampyyrit lepakoiksi? Linkki hyllyyn.Kirjahyllyistä löytyi myös eläinkirjahyllyjä. Linkki sivustolle. Niissä suositeltiin monenlaisia eläinkirjoja esim. James Bowen: Katukatti Bob, James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni, Richard Adams: Ruohometsän kansa, Erin Hunter: Matka alkaa sekä S.F. Said: Varjak käpälä.Eläinhahmoja voisi löytää myös fantasiakirjallisuudesta. Linkki Fantasia hyllyyn. Esim. C.S. Lewis: Narnian tarinat, Douglas Adama:Dirk Gentlyn holistinen etsivätoimisto sekä Brian Jaques: Redwallin taru.Palvelussa on myös äänikirjahyllyjä.Helmet haku sanalla eläimet ja…
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös…
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Keskikirjastojen verkkokirjastosta haku kurdit kaunokirjallisuus rajauksella suomen kieli
tuotti tällaisen tuloksen: kurdit kaunokirjallisuus | Hakutulokset | Keski-Finna
Kirjasammosta tulee vähän enemmän tuloksia sanalla kurdit: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Kurdit
Näistä pääset ainakin liikkeelle. Kirjasammossa on myös ruotsinkielisiä kirjoja.
Alif Shafakin Kunnia Kunnia | Keski-kirjastot | Keski-Finna kannattaa myös muistaa.
Hei,Voisiko kyseessä olla tämä: Fantastinen Espoo - spekulatiivinen matkaopasTämä matkaopas vie teidät Espoon idylliseen saaristoon ja esittelee historiallisen Espoon merkittävimmät nähtävyydet. Saatte kuulla kuka on kaupungin suojelupyhimys, ja mistä löytyy kummituksia. Moderni Espoo tarjoaa monipuolista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Espoolla on myös salainen puolensa, kadonneiksi kutsutut kaupunginosat, joissa on aivan toisenlaista nähtävää, kuin museoita ja kirkkoja.Alla linkki kirjan tietoihin Helmet-Finnassa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1926180?sid=5053588761
Kyseessä on Toivo Kärjen marssisävellys "Ohi on", äänitetty kahdesti v. 1953, 1960. Kappale löytyy mm.
CD-levyltä Toivo Kärki: Ralleja : laulelmien Kärki
(WEA 5051011-1228-2-8, julkaistu 2005) ja varmaan lukuisilta muilta kokoelmilta.
Esittäjäksi mainitaan pelkästään "Sotilaskuoro".
Muita esittäjiä, mm. Korsuorkesteri, Helsingin Varuskuntasoittokunta (instrumentaaliversio)
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino…
Tässä klassisia tyttökirjoja ja niitten kirjoittajia :Louisa May Alcott : Pikku naisia ym.Susan Coolidge : Katyn toimet, Katy koulussa ym.Frances Hodgson Burnett : Pikku prinsessa ymJean Webster : St. Ursula koulun tytöt ym.Lucy Maud Montgomery : Anna-sarja, Runotyttö-sarja ym.Laura Ingalls Wilder : Pieni talo preerialla-sarjaHelen Dore Boylston : Helena-sarjaMerri Vik : Lotta-sarjaSara Kokkonen on kirjoittanut tyttökirjoista tietokirjat "Kapina ja kaipuu" -kultaiset tyttökirjaklassikot "Avain 2015 ja"Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat" Avain 2013. Näitä kirjoja selatessa muistot tulvivat aikuiselle naiselle mieleen.Jos haluamaasi kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, se saattaa olla kirjaston varastossa.
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
