Juho A. Mäkisen Sota ja rauha -suomennos julkaistiin vuosina 1895-97 20-sivuisina vihkoina, joita ilmestyi kaikkiaan 100 kappaletta, ja neljänä niteenä. G. E. Jansson ja Kumpp. oli tamperelainen kirjapaino, jolla oli myös omaa kustannustoimintaa. Suurena kustantajana sitä ei voi pitää, mutta sen julkaisut olivat kyllä yhtiön painamasta tuoteluettelosta tilattavissa Tampereen ulkopuolellekin.
"Arkeittain" merkitsee painoarkki kerrallaan. Painoarkilla tarkoitetaan painettua paperilevyä, tietyn määrän sivuja tai sivuladelmia käsittävää yhdistelmää. Kirjat painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina riippuen mm. sivujen koosta ja paperin paksuudesta. 16-sivuinen kirja-arkki on tavallisin, ja sitä tarkoitetaan, kun puhutaan…
Electric vehicles tax benefits and purchase incentives (2021) sisältää vertailua Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroeduista ja hankintatuista, näin yksityiskohtaista tietoa en kuitenkaan sieltä löytänyt. Muiden maiden tietoja löytyy World Economic Forumin artikkelista aiheesta sekä IEA:n Global EV Outlookista, Sähköautojen hankintatukeen on perehtynyt Traficom, sieltä osataan varmaankin auttaa lisää.
Kirjastojen kaukopalvelu on kansainvälistä, eli Yhdysvalloissa kirjasto voi tilata asiakkaalleen esim. Suomesta niitä julkaisuja tai jäljenteitä, joita paikkakunnan tai maan kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kirjastot voivat periä välittämistään kaukolainoista maksuja. Oulun kaupunginkirjasto ei peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Dallasissa kannattaa kysyä mahdollisista siellä perittävistä maksuista siitä kirjastosta, jonne kaukopalvelupyynnön jättää.
Kirjastot noudattavat koronavirusepidemian aikana kaikessa toiminnassaan kukin oman kaupunkinsa linjauksia ja käytännön ohjeita. Monessa kirjastossa kierrätyshylly on otettu tilapäisesti pois käytöstä, koska lähikontekteja ja oleskelua kirjastotilassa tulee välttää. Vain lainaus-, palautus- ja varausten nouto on sallittua.
Kesäkuun alusta palvelut avautuvat laajemmin, joten uskon, että voit viedä aineistoa lähikirjaston kierrätyshyllyyn 1.6. jälkeen.
Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren…
Leif Lindeman osallistui vaaleihin kristillisdemokraattien ehdokkaana. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hän oli vaalipiirissään toiseksi eniten ääniä saanut kristillisdemokraattinen ehdokas ja hänet valittiin valtuustoon yhtenä puolueen kolmesta edustajasta. Kuntavaaleissa 2012 Lindeman jäi ensimmäiselle varasijalle. Parhaillaan istuvaa Äänekosken kunnanvaltuustoa valittaessa Lindeman ei enää ollut ehdokkaana.
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2008/kuntavaalit/kunnat/uusi_valtuusto_kno992.html
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/aanekoski_uusi_valtuusto_13_992.html
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/11/kunta/992
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20…
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,…
Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suurten kustantajien kirjoista tehdään tilaukset jo ennen ilmestymistään monta kuukautta aikaisemmin, ja ne tulevat välittäjän kautta ilmestyttyään. Kirjastossa kirjat käsitellään vielä lainauskuntoon, mihin menee muutama päivä. Uusien kirjojen kirjalähetyksiä tulee viikoittain. Jos saapuneista kirjoista on varauksia, ne käsitellään ensin lainattaviksi. Kirjastoon tilatut kirjat näkyvät aineistorekisterissä maininnalla "hankinnassa", mutta niihinkin voi tehdä varauksen ennakkoon.
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ainakin Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla huomioi työmatkat yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa. Työmatkaliikenne ja esim. kuljetuspalvelujen käyttö luetaan ns. välillisiksi tai epäsuoriksi kasvihuonekaasupäästöiksi. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan.
https://www.fcg.fi/kestava-elinymparisto/ymparistokonsultointi/yrityste…
https://ghgprotocol.org/about-us
https://www.ekoenergy.org/wp-content/uploads/Summary_GHGprotocol_Scope2…
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Hiilineutraali…
Suomen aikuisurheiluliitto ry SAUL:n sivuilta https://www.saul.fi/kilpailu/saannot-ja-pistelaskuri/ löytyy ladattavana tiedosto Suomessa käytettävät WMAn aita-, este- ja välinemitat 2025. Sen mukaan heittovälineissä miehet 70-79 on kuula/g 4000 ja kiekko/g 1000.
Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku.
Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004.
Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003.
History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990.
Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006.
Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,…
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
