En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Kyllä se vaikutti. Wikipediassa on artikkeli 2011–2012 Moroccan protests, jossa käydään läpi ajankohdan tapahtumia Marokossa https://en.wikipedia.org/wiki/2011%E2%80%932012_Moroccan_protests
Tietoa Arabikeväästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabikev%C3%A4t
Tieteellisiä artikkeleita löytyy Google scholar-tietokannan avulla https://scholar.google.fi/scholar?as_ylo=2023&q=morocco+arab+spring&hl=…
Eduskunnan kirjaston aineistoa Arabikeväästä: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=arabikev%C3%…
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Ohessa "suomennos" merkinnöille p ja c:
p2012 = (first) publication in 2012 = äänite julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
c2012 = (first) copyright year 2012 = nuotti julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
Ensin tulee mieleen vuosikirja Mitä-Missä-Milloin 1960-1980, joissa jokaisessa kirjassa muotikatsaus.
Lehtivuosikerrat kuten "Me Naiset", "Suosikki" ja "Anna" 1960- ja 1970-luvuilta ovat oivia lähteitä.
Mm. "Me Naiset" -lehdessä käsiteltiin ahkerasti Lontoon Carnaby Streetiä (muotikatua) ja muotiku-
ningatarta Mary Quantia.
Kirjoista vielä:
PEACOCK, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Otava, 1997.
ELÄMÄNI vuodet; vuosikerta 1957-1977. WSOY, 1987.
Internetistä löytyy nuorisokulttuurisivu: www.helsinki.fi/~ahaarala/text.html
Englanninkielisenä aineistoa löytyisi mm. Mary Quantista.
Alf Börskogin kirja on Ruijan Kaiku 1/2004 -lehdessä olleen tiedon mukaan hyväksytty julkaistavaksi ja se on tulossa myös Lapin maakuntakirjastoon, josta sen voi lainata kaukopalvelun kautta. Lapin kirjasto -tietokannassamme teos on näkyvissä pian sen jälkeen kun se on tilattu. - Kveenin kieli on norjalaisympäristössä kehittynyt suomalaisperäinen kieli.
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133
Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:
Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista
Kanan ruoansulatus ja muniminen
Sian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin…
Kansallisarkistossa löytyy esim. Anjalan maatalousoppilaitoksen arkisto ja arkistomateriaalissa on myös oppilaitoksen opetussuunnitelmat: Oppilaitoksen opetussuunnitelmat vuosilta 1946-1986
Linkki Kansallisarkiston Astia-tietokantaan: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=716959822
Muita mahdollisia lähteitä:
Maatilanemännän opetussuunnitelman perusteet peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten, 1989.
Linkki Finna-tietokantaan: https://www.finna.fi/Record/vaari.530720?sid=3086175942
Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen historia, 1995
Linkki Finna-tietokantaan: https://finna.fi/Record/helka.997745783506253?sid=3086118099
Ehtoisat emännät : muistoja Suomen…
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,…
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Laskentatapaa voi tiedustella Valtioneuvoston palautelomakkeen kautta tai soittamalla Valtioneuvoston puhelinvaihteeseen, josta osaavat ohjata kysymyksesi eteenpäin https://valtioneuvosto.fi/yhteystiedot , p. 0295 16001 .
Veden olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka kauan ihminen voi kellua. Usein vaarana on hypotermia tai aallokko, ei niinkään ihmisen kyky kellua. Vedessä, joka on 20 celciusta tai lämpimämpää, ihminen voi kellua jopa tunteja. Ideaaliolosuhteissakin ihminen väsyy lopulta, erityisesti jos ei ole kovin hyvä kellumaan tai kehossa on vähän rasvaa ja joutuu korjaamaan kellunta-asentoa. Näin ollen vastaus riippuu hyvin paljon vedestä ja ihmisestä, joten tyhjentävää vastausta en onnistunut löytämään. Kellumista voi helpottaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa.Monien uimakoulujen tai veneilyseurojen verkkosivuilla on artikkeleita kellumisesta ja vedessä selviytymisestä.Voit vilkaista esimerkiksi näitä artikkeleita: Nainen kelluu vedessä miestä…
"Vaeltajan nuotiohymni" alkaa: "Vaarain takaa pilvet punertuu". Sitä lauletaan samalla sävelmällä kuin Elemér Szentirmayn säveltämää laulua "Mustalainen". En löytänyt laulusta levytystä, mutta verkosta löytyy laulun esitys:Laula kanssain nuotiolla ("Vaeltajan nuotiohymni" alkaa kohdasta 13:40-):https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=tDKpjRfkfDw&t=32s
Turun kaupunginkirjastossa on erilaisia Sim-pelejä; SimKaupunki, SimPuisto, SimSafari sekä TheSims.
Harry Potter-pelejäkin on; HP ja viisasten kivi, HP ja salaisuuksien kammio sekä HP ja huispauksen MM-kisat.
Voit katsoa, missä kirjastossa mikäkin on Aino-aineistotietokannasta. Hae nimekkeellä.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_lform&sesid=1114089215
Hae asiasanalla "tulevaisuus" niin saat saaliiksi tulevaisuudesta kertovia kirjoja.
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on:
"Vatsaontelon ja sen elinten sairaudet:
70. Muut kroonilliset ja tai vakavanlaatuiset taudit ruuansulatuselimissä tai -rauhasissa, jos ne suuressa määrin vaikuttavat yleistilaan (Morbi chronici gastrointestinalis et adnexorum: morbi lienis, prolapsus ani etc.)"
B I viittaisi melko lievään, tarvittaessa rauhanaikana palvelukseen määrättävään ja apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavaan tapaukseen.
Hei,
Kyseessä on Kalevi Takala, joka menehtyi vain 22-vuotiaana 1957. Häneltä ehti ilmestyä kirjat:
Hilutinutti ja klarinetti : satu aivan pienestä hiirenpojasta ja hänen ensimmäisestä kesästään ; kuv. Isa Mustakallio (Valistus 1955)
Hilutinutin lentomatka ; kuv. Isa Mustakallio. (Valistus 1957)
