Thomas Hardylta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Voit tarkistaa saatavuustiedot
osoitteesta: www.helmet.fi
Suomennetut teokset ovat:
Luolan salaisus, Paluu nummelle, Pormestarin tarina, Sininen silmäpari, Tessin tarina, Ylhäisiä naisia.
Konelalla oli autoliike osoitteessa Kirstinkatu 14. Lehti-ilmoittelun perusteella se oli toiminnassa ainakin vuosina 1972-1974. Liike myi vain käytettyjä autoja. Vallilan suunnalla Konelan autoliike oli osoitteessa Sturenkatu 11.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Symboli, jossa ympyrän läpi kulkee vinoviiva, on matematiikassa tyhjän joukon merkki. Yleisemmällä tasolla sitä käytetään kieltoa tai jonkin puuttumista ilmaisevana symbolina.
Samantapainen merkki löytyy myös esim. tanskalaisesta ja norjalaisesta aakkostosta kirjaimena sekä geometriassa halkaisijan merkkinä. Kaikissa näissä on kuitenkin typografisia eroja.
PIKI-verkkokirjastossa symboli esiintyy kirjan kansikuvan paikalla, kun kansikuvaa ei ole tietokannassa saatavilla.
Lähteet:
RapidTables.com: https://www.rapidtables.com/math/symbols/Basic_Math_Symbols.html
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%98
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Etsimäsi kirja on tanskalaisen Peter Høegin Hiljainen tyttö (Den stille pige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2007).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.482117?sid=5239002997
Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
Mainitsemassasi Odotusarvoisesti sinun -kirjassa Helmetin asiasanoja ovat mm. miehet, elämänhallinta, psykologiset romaanit, riippuvuus ym. Toivoit raflaavaa kaupunkielämää kuvaavaa kotimaista kaunokirjallisuutta, ei naisten viihdettä.
Jos haluat itse etsiä Helmetistä sopivaa ja mieleistä kirjallisuutta, voisit alkuun lähteä kirjoittamaan hakukenttään miehet Helsinki (tai Tampere, Turku, Lahti, kaupungit jne.) ja rajata haun vasemman reunan faseteista kaunokirjallisuus, linkki hakuun: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smiehet%20helsinki__Ff%3Afacetgenre%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3Akaunokirjallisuus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Voit tietenkin käyttää myös tarkempia asiasanoja, kuten…
Voisikohan kyseessä olla Maria Gripen Salaisuus varjossa? Tarinassa tosin ei vierailla tädin luona, vaan päähenkilö Berta on säätyläisperheen tytär, jonka kotiin palkataan uusi palvelija Carolyn, ja tytöt ystävystyvät. Kirjassa on myös mysteeri, ja kansi on heleän sinivihreä. Kirja on neliosaisen Varjot-sarjan ensimmäinen osa. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Signeeraus ja myöskin tapa jolla työ on nimetty vasempaan alalaitaan muistuttavat aika lailla graafikko Lars Holmströmin käsialaa. Voit tutkia niitä klikkailemalla Galleria 12:n verkkosivuilla olevia Holmströmin töitä esitteleviä kuvia suuremmaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Kissaduettoon, eli alkukielellä Duetto buffo di due gattiin, löytyy tarvitsemasi setsemänsivisesta partituurista Duetto buffo di due gatti = Comic duet for two cats. Se löytyy myös Rovaniemen pääkirjastosta, josta voit varata sen.Alla vielä pari linkkiä joista voit ladata ja tulostaa nuotit sanoineen.https://el-atril.com/partituras/Rossini/due_gatti.pdfhttps://www.nhchoiranddrama.net/uploads/2/0/9/2/20923888/duetto.pdf
"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila
Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
Kyseessä on Raimo Lukkarisen sävellys "Asemamiehen jenkka". Siitä on julkaistu äänite muutamalla vanhalla LP-levyllä ja kasetilla, kovin helppoa sitä ei ole saada käsiinsä. Suomen Jazz & Pop Arkistossa on nuotista valokopio, siinä kaikki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Discogs-äänitetietokannan mukaan Jujun "Yks lisää" -kappaleen on tuottanut Jazzy-O eli Jani Ojala, joka on myös kappaleen säveltäjä.
Discogs-äänitetietokanta: https://www.discogs.com
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Jos haluaa käyttää arkistoituja verkkosivuja lähteenä opinnäytetyötä kirjoittaessa se käy hyvin. Aineistoon viitataan ihan kuten normaalisti viitattaisiin, mutta viitetiedoissa käytetään verkkosivun osoitteena arkistoitua verkko-osoitetta. Lähteistä voi University of Michigan Library -verkkosivuilta katsoa esimerkkejä eri viitetyyleissä. Viitetyylejä onkin monta erilaista, joten voi myös opinnäytetyön ohjaajan kanssa keskustella siitä mikä on paras käytäntö juuri siinä viitetyylissä, joka opinnäytetyössä on käytössä. Lähteet:University of Michigan Library, tutkimustyön opas (englanniksi). https://guides.lib.umich.edu/c.php?g=1466381&p=10909429 APA Style -blogi (englanniksi). https://apastyle.apa.org/blog/nonrecoverable-…
