Pricen ajatus on, että meidän tulisi Arkhimedeen pisteestä, ajan ulkopuolelta (ei-mistään), tarkistella menneisyyttä ja tulevaisuutta aivan uudella tavalla. Tässä muutamia Helmet -kirjastojen kokoelmista poimittuja kirjaehdotuksia:
- On space and time ed. by Shahn Majid
- Brooks, Michael: Can we travel through time? The 20 big questions of physics
- Misak, C. J.: Truth and the end of inquiry : a Peircean account of truth
- Ridley, B. K.: Aika, avaruus ja asiat
- Rovelli, Carlo: Ajan luonne
- Capra, Fritjof: Fysiikka ja Tao
- Greene, Brian: Kosmoksen rakenne: avaruus, aika ja todellisuus
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset…
Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus.
Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.
Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä…
Koneesi näyttää olevan joulukuulta 1938 ja kuuluu 1000 koneen erään. Singer
ISMACS International sivusto kertoo Singereiden valmistusvuodet valmistusnomeron mukaan. Hieman on selattava, mutta sieltä ne löytyvät.
Tästä löytyy runsaasti eri versioita mm. englanniksi, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaan sanonnan alkuperäisestä tekijästä. Sehän muistuttaa kielikuviltaan Raamatun Matteuksen evankeliumin luvussa 13 olevaa kohtaa, jossa puhutaan vertauksista:
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.13/Matteus-13
Vertauksissa käytetyt 'silmät', 'korvat' ja 'sydän' toistuvat muuallakin Raamatussa:
https://raamattu.fi/haku?query=silm%C3%A4t%20korvat%20syd%C3%A4n&bibles…
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginarkistosta. Vuoden 1984 päättötodistuksiin ja oppilaskortteihin kevätlukukauden päättymispäiväksi on merkitty 31.5.1984.
Suomen virallinen lista alkaa vuoden 1995 loppupuolelta, mutta sitä aiemminkin on julkaistu myyntilistoja. Timo Pennanen on koonnut niitä blogiinsa Suomen vanhat albumilistat.Suomen viralliselta listalta ei löydy Marie Fredrikssonin sooloalbumeita. Voit katsoa kaikki listoilla olleet laulajat/yhtyeet klikkaamalla artistit-kohtaa valikkopalkissa. Huomaa, että sooloartistit ovat etunimen mukaan aakkosissa. Vilkaisin em. blogista listoja ennen v. 1995 julkaistujen levyjen osalta, eikä sielläkään ainakaan alkuperäisen julkaisuajan lähistöllä ollut listasijoituksia. Voit itse tutkia listoja lisää sivustolla. Roxetten levyt toki ovat päässeet listoille, mutta Fredrikssonin soolotuotanto ei ole ollut yhtä suosittua.
Heikki Ojan Aikakirja-teoksessa kerrotaan, että Keski-Euroopassa otettiin kesäaika käyttöön energiansäästön vuoksi. Sähkön käyttö saadaan vähenemään kun pimeä iltatunti vaihtuu valoisaan aamutuntiin. Suomi liittyi mukaan lähinnä siksi, että aikaero tärkeisiin kauppakumppaneihin pysyisi samana.
Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo 1942, mutta se otettiin uudelleen käyttöön v. 1981. Katso tarkemmin kesäaika
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7c1805a7-8bd7-4ea3…
Voisikohan kyseessä olla Lawrence Sandersin dekkarisarjasarja, jonka ensimmäinen osa Ensimmäinen kuolemansynti on julkaistu vuonna 1982? Teoksia on suomennettu ainakin Neljänteen kuolemansyntiin asti. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Lastu-verkkokirjastosta: https://lastu.finna.fi/
Suomen kielessä käytetään ilmaisun lauluyhtye rinnalla ilmaisua vokaaliyhtye. Sen alkuosa ei kuitenkaan ole johdettu kielioppisanasta vokaali, joka tulee latinan sanasta vōcālis eli 'puhuva’. Termi "vokaaliyhtye" lienee käännös termeistä "vokalgrupp", "vocal group" tai "Vokalensemble".
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi…
Tietoa ei löytynyt netistä eikä John Fogertyn omilta sivuilta, joissa artistit joskus tapaavat julkaista keikkojen kuvauksia tai settejä. Lehtien avoimet arkistot eivät ulottuneet noin pitkälle enkä pääse tarkistamaan, löytyisikö tieto HS arkistosta konserttiarvioinneista, koska tällä hetkellä etätöissä en pääse kirjautumaan sinne. Tuskin siellä kuitenkaan kerrotaan, koska konsertti alkoi ja päättyi, mutta eihän se mahdotontakaan ole. Tarkistan tämän kollegoilta. Asiasta voisi kysyä Hartwall Areenalta, https://hartwallarena.fi/fi/yhteystiedot.
Pre-Premonition tour-keikoista on lista täällä, https://sites.google.com/site/theelectricbayou/concerts/premonition-tou…
Ehkä joku lukijoistamme on ollut paikalla?
Kaari Utrion historiallisissa tietokirjoissa kuten Perhekirjassa (1998) kerrotaan eurooppalaisen perheen historiasta. Sen kappaleissa on eri aikojen ja eri maiden tapojen ja lakien kuvausta avioliittoja koskien.
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Mietimme muutamia teoksia, jotka voisivat sopia lukutuokioonne:
- Lipponen, Erkkuli: Renttahelekku : tarinoita Oulusta
- Lipponen, Eino "Erkkuli": Kollo-Tolonen : avojalakasen raateja Oulussa
- Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa : Kuolleista herännyt
- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja
Hieman uudempia:
- Oranen Raija: Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia
(espanjalaiselta kirpputorilta löytynyt sekarotuinen koiranpentu Sulo Raitis mullistaa omistajansa arjen
- Pentti Lassila: Ihmisten asiat. Romaani, josta voisi poimia katkelmia. Esimerkiksi "Nuorena ajattelee, että aika on ainetta, josta voi tehdä mitä haluaa, elettävän päivän ja tulevatkin päivänsä. Olkoon se vaikka erivärisiä lankoja..."…
Suomen vaelluskalat kutevat virtaavissa vesissä paitsi ankerias, joka lähtee lisääntyäkseen Sargassomerelle.
Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, taimenta, ankeriasta, toutainta, nahkiaista sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavia muotoja. (Maa- ja metsätalousministeriö)
https://mmm.fi/vaelluskalat
Ankeriaat uivat lisääntyäkseen Sargassomerelle asti.
http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/ankerias
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Voisit kokeilla esimerkiksi näitä:
- Aho: Cheertytöt-sarja (1. osa Kaikki menee Jessiina!)
- Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
- Han: Pojille, joita joskus rakastin
- Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko
- Kuronen: 4 x 100
- Luhtanen: Totuus Tarusta -sarja (1. osa Täydellisen mokaamisen taito)
- Shepard: Valehtelevat viettelijät -sarja (1. osa Kaivattu)
- Wickström: Meidän jengin Zlatan
