Fraasin alkuperästä kerrotaan Asikkalan Tallukkajalat -yhdistyksen verkkosivuilla http://www.suomenlatu.fi/asikkalantallukkajalat/ . Sivun ylälaidassa olevaa Historia-linkkiä klikkaamalla löytyy kohta Nimen historiaa.
Kalmistopiirin oheisessa artikkelissa https://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-vikto… todetaan, että turva-arkkujen pelastamista ihmisistä ei ole mitään dokumentteja. Turva-arkuissa haudatut ihmiset ovat olleet kuolleita tai turvamekanismi ei ole toiminut.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Lähi-idän alueella valmistettiin ja säilöttiin jäätä jo 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Persiassa jäätä saatiin talvella vuorilta, mutta myös muina aikoina jäätä saatettiin luoda aavikollakin. Tätä varten maahan kaivettiin matala ja pitkä kiviallas, joka täytettiin vedellä. Pilvettömänä ja sateettomana yönä vesi säteili niin paljon lämpöä, että vesi jäätyi, vaikka ilman lämpötila ei aina laskenut nollan alapuolelle. Jää kerättiin altaasta ennen auringonnousua ja säilöttiin maanalaisiin jääkuiluihin. Kuilut oli katettu suurilla, lämpöä eristävistä tiilistä valmistetuilla kuvuilla ja niitä jäähdytettiin usein vedenkierron ja tuuletuksen avulla. Niissä jää säilyi kesälläkin, ja niissä säilöttiin myös ruokaa.Lähteet:How People Created Ice…
Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Sekä Lippulaivan että Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan säännöllisesti karaokea.
Kannattaa seurata Helmet.fi sivuston tapahtumia. Karaokea lauletaan silloin tällöin myös muissa kirjastoissa.
Kannattaa esittää karaoke-toive lähikirjaston henkilökunnalle. Linkki Helmet tapahtumiin
Kirjastoissa on myös yhteislaulua. Linkki Helmet tapahtumiin
Leino: "valohon henkisehen täyden Lemmen" ["'Me ainehesta suurimmasta / olemme tulleet Tulitaivahasen, // valohon henkisehen täyden Lemmen, / Totuuden rakkautehen riemu-täyteen, / ilohon, joka auvot kaikki voittaa. -- '"]Vaara: "valoa hengen täynnä rakkautta" ["'Tulimme kappaleesta suurimmasta / taivaaseen, joka valoa on pelkkää, // valoa hengen täynnä rakkautta, / totuuden rakkautta riemun-täyttä, / riemua yli kaiken suloisuuden. -- '"]
Tämänhetkisten sääntöjen mukaan Suomi voi osallistua Eurovision laulukilpailuun ensi vuonna, vaikka ei tänä vuonna päässyt finaaliin. Kilpailun säännöt julkaistaan aina kilpailua edeltävänä vuonna syksyllä (http://www.eurovision.tv/page/about/rules). Sääntöjä on vuosien varrella muutettu.
Osallistujamaiden lukumäärää on aiemmin rajoitettu esim. menestyksen perusteella. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt loppukilpailuun aiemman huonon menestyksen takia. Vuodesta 2004 lähtien kaikki EBU-maat eli Euroopan yleisradiounionin jäsenmaat ovat voineet osallistua kilpailuun, mutta kilpailun finaalia edeltää karsinta eli semifinaalivaihe. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan finaaliin pääsee korkeintaan 26 EBU-maata. Näiden joukossa…
Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Vuosi 1966 oli Etelä-Suomessa runsasluminen, ja myöhäinen kevät sai lumet sulamaan nopeasti. Ennätystulvia koettiin erityisesti rannikkoseudulla.
Mainintoja vuoden 1966 tulvasta löytyy valtion ympäristöhallinnon yhteiseen ymparisto.fi -verkkopalveluun kootuista arviointiraporteista. Vantaanjoen tilanteesta löytyy julkaisu:
Tulvariskein alustava arviointi : 21. Vantaanjoen vesistöalue
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BD524B123-99DE-4578-9442-D9B8…
Muiden alueiden arviointiraportit löytyvät ao. osoitteesta Muuta aiheesta -otsikon alta. Niistäkin löytyy mainintoja vuoden 1966 tulvasta.
http://bit.ly/1pknpgX
Vuoden 1966 tulvasta kerrotaan myös julkaisussa:
Ville Suhonen ja Kari rantakokko: Vantaanjoen tulvantorjunnan…
Voisiko kirja olla Catarina Kruusvalin "Iida ja pehmot päiväkodissa" (Tammi 2008, suom. Tittamari Marttinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen vaihtoehto voisi olla Kate Agnewn "Meillä on kivaa" (Mäkelä 2009, suom. Terhi Leskinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä vielä lista kirjoista, joissa on aiheena lelut ja kansikuvassa keltaista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lelut+keltainen&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=leikkikalut+keltainen&o=titl…
Hei
Asiasta ei ole tiettyä ohjeistusta, mutta esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ry kertoo sivullaan seuraavaa Ukrainan lipusta.
"Tarkkaa ohjeistusta toisen maan lipulla liputtamisesta ei ole, valtiovierailuita lukuunottamatta, joten lippusalkoon voi halutessaan laittaa myös toisen maan lipun.
– Suomessa liputusta koskevat ohjeistukset koskevat lähinnä Suomen lipun käyttöä. Muutoin Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Mikäli käytössä on useampi lippusalko, ja haluaa liputtaa vieraan maan lipulla ja Suomen lipulla, on syytä muistaa, että isäntämaan, eli tässä tapauksessa Suomen lippu, asetetaan aina arvokkaimpaan paikkaan, toteaa Liiton liputusasiantuntija Antti…
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Lainan voi uusia netin kautta korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen kirja on palautettava/käytävä sen kanssa kirjastossa. Jos kirjasta ei ole varauksia, voit lainata sen uudelleen ja sitten Sinulla on jälleen mahdollisuus uusia lainaasi viisi kertaa netin kautta, ellei kirjasta ole varauksia.
Porin pääkirjaston seminaarihuoneessa (2. krs.) kokoontuu joka maanantai senioreiden tablettipiiri klo 13-15. Omaa laitetta ei tarvitse olla mukana. Opastus on maksutonta.
Leikkokukkien kasvattamisesta on olemassa ainakin nämä kirjat:
Johansson, Jari: Joulupuut ja leikkohavut - viljely- ja kasvatusopas (1997)
Nyman, Irmelin: Leikkokasvit avomaalla - viljelyohjeita (2008) (myös ruotsiksi)
Särkkä, Liisa: Leikkoruusun viljelyn tehostaminen (2001)
Thorsrud, Aarne: Kukkien viljely lasin alla (1953)
Aivan suoraa vastausta kysymykseen ei taida löytyä. Monen painetun lehden tilaukseen myös sisältyy nykyään joka tapauksessa digitilaus.Lehtien näkökulmasta tietoa löytyy Media Metrics Finlandilta. Tuoreimmat julkiset tilastot löytyvät osoitteestahttps://mediametrics.fi/tilastot/
