Ilmiöön löytyy selitys kirjasta Leif Wedöe: Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille s. 87-88.
Tässä lyhyesti artikkelin alusta: Artikkelissa kuvataan jäätyminen, joka alkaa kupin reunoilta, jonne muodostuu rengasmainen päärme, jää levittäytyy koko kippoon, jonka jälken kippo on jään peitossa lukuunottamatta pientä reikää keskellä. Tästä reiästä virtaa vettä ylös ja vesi jäätyy ja rakentaa vähitelen ylöspäin kasvavan jääpuikon, joka ei sitten ihan viraliseti olekaan jääpuikko... - Valitettavasti kysymykseen ei voi toistaiseksi laittaa kuvaa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija…
Pyykkönen on vanha nimi. Siitä esiintyy merkintöjä 1500-luvun puolivälissä Kannakselta Jääskestä, Muolaasta ja Kivennavalta sekä Rantasalmen ja Pellosniemen suurpitäjistä, 1600-luvulla Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pyykkösiä on myös Kainuussa. Pyykkö ja Pyykkönen on yhdistetty linnunnimitykseen ’pyy’. Samoilla alueilla esiintyy myös Pääkkö-nimet, jotka ovat voineet vaikuttaa nimien syntyyn. Nykyisin Pyykkösiä on eniten Oulun läänissä. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Tällaisia sivustoja on monia, alla joitakin. Lisäksi mm. monet automerkit myyvät netissä omia autojaan. Lisää sivustoja löydät googlen kautta kirjoittamalla hakusanoiksi esim. auto myynti.
http://autot.oikotie.fi/autoliike/pr-automyynti/91851
http://www.nettiauto.com/
http://www.myyntiautot.com/
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku.…
Arkistolaitoksen tietosivulla kerrotaan : "Vuonna 1879 köyhäinhoito säädettiin kunnalliseksi tehtäväksi. Kun vaivaishoidosta vastaavien pyrkimyksenä oli minimoida huoltokustannukset, siirryttiin 1800-luvun puolivälissä yleisesti huutokauppamenettelyyn, jossa hoitotehtävän sai sen vähimmällä maksulla ottamaan tarjoutunut. Vaivaishuutokaupat olivat laajimmillaan 1870- ja 1880-luvuilla. Tiedot lasten elätteelle sijoittamisesta löytyvät usein alkuaikoina kunnallislautakunnan pöytäkirjoista, ellei kunnassa ollut erillistä köyhäinhoitolautakuntaa (myöhemmin huoltolautakunta). Tietoja voi löytyä edelleen myös seurakuntien hallinnollisista asiakirjoista. Vaivaishuutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, mutta ne loppuivat vasta köyhäinhoitolain (…
Pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjaston kautta kyseisten ohjelmien tilaaminen ei valitettavasti onnistu. Ulkomailla asuvien suomalaisten on kuitenkin mahdollista tilata tuotteita Yleisradion tallennemyynnin ( http://yle.fi/tallennemyynti/ ) kautta. Heikki ja Kaija I, Heikki ja Kaija II sekä Rintamäkeläiset II -videokasetit näyttävät kuuluvan tällä hetkellä heidän valikoimiinsa. Tilaukset voi osoittaa osoitteeseen tuote.tilaukset@yle.fi .
Ensimmäisen kerran vuonna 1860 suomennettuun, alunperin yksisäkeistöiseen lasten iltarukoukseen Levolle laskeun, Luojani sepitti tuntematon runoilija (todennäköisesti Aune Krohn) toisen ja kolmannen säkeistön 30-luvulle tultaessa. Ensimmäisen kerran lisätyt säkeistöt julkaistiin vuonna 1931 Pyhäkoululauluja-kirjan nuottipainoksessa.
Taivas on kirkas, kaunoinen.
Siellä on armas lapsosen.
Siellä on aina seijes sää.
Päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua taivahan,
maista jo matkaa kulkeissan.
Täällä jo taivas rintaan tuo.
Nukkua helmaas nyt mun suo.
Krohn muokkasi myös ensimmäisen säkeistön seuraavanlaiseen muotoon:
Ilta on tullut, Luojani.
Valvoen ollos suojani!
Aamulla jos en nousisi,
Taivaaseen ota tykösi.
Tästä huolimatta…
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Rami on käytetyimpiä Raimon kutsumamuotoja, mutta vanhastaan Rami juontaa juurensa myös Aabrahamista. Virallisena etunimenä Rami yleistyi 1960-luvun loppupuoliskolla ja se on ollut tavallinen vielä 1980-luvulla varsinkin Lounais-Suomessa. Ramin nimipäivä 18.12. on ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien sijoitettuna Aabrahamin paikalle.
(Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava, v. 2005)
Tuota tv-sarjaa ”Monte-Criston kreivi”, jonka pääosassa on Gérard Depardieu, ei valitettavasti näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla. Ilmeisesti kyseistä sarjaa ei ole julkaistu suomalaisena DVD-versiona, eikä sitä ole siksi saatu kirjastoihinkaan. Kirjastojen pitää lisäksi hankkia elokuviin erillinen lainauslisenssi, jotta niitä olisi luvallista lainata asiakkaille, joten kaikki elokuvia kirjastot eivät saa valikoimiinsa, vaikka ne olisi julkaistu Suomessa.
Sarjaa löytyy ulkomaalaisista verkkokaupoista esimerkiksi englanninkielisellä tekstityksellä, mutta suomeksi tekstitettyä versiota ei taida olla saatavilla. Toinen mahdollisuus on esittää Ylelle toive,…
Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat…
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei…
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin…
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Tämä Gloucesterin repliikin ensimmäinen rivi William Shakespearen näytelmän Henrik VI kolmannesta osasta on näytelmän viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1907 näin:
Ain’ ounoo syypää pahaa;
(poliisiks’ varas luulee joka pensaan.)
Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2007 sama kohta kuuluu näin:
Epäluulo vaanii aina syyllistä (---).
Lähteet:
http://www.shakespeare-online.com/plays/3kh6_5_6.html
William Shakespeare: Kootut draamat V. (suom. Paavo Cajander, WSOY, 1958)
Shakespeare, William: Henrik VI. Kolmas osa (suomentanut Matti Rossi, WSOY, 2007)
Ainakaan seuraavista lähteistä ei löytynyt tietoa, että Anni Polvalta olisi jäänyt joku teos kesken:
-Suomen kirjailijat 1945-1980: pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura. 1985.
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta ; toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu. 1999.
Myöskään useilta nettisivuilta ja lehtileikkeistä ei löytynyt tietoa, että Polvalta olisi jäänyt kirjan kirjoittaminen kesken.
Polvalta on 48 vuoden aikana julkaistu 104 teosta. Näin ollen yhden vuoden aikana olisi julkaistu keskimäärin noin kaksi teosta. Julkaisuajoista näkee, että alkuvuosina tahti oli yksi kirja vuodessa, mutta kirjoittamistahti kiihtyi sen…
