Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Tomas on useissa kielissä Tuomaan muunnos, Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on perinteisenä apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tämän epäilijä-, mietiskelijä- ja rakentaja-apostolin nimen lukuisista muunnoksista ovat suomenkielisessä almanakassa lisäksi Tuomo, Tommi ja Tomi ja ruotsinkielisessä Tom ja Tomas.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Se, ettei yksikään näistä sitaateista sisällä minkäänlaista lähdeviitettä, antaa oikeuden vähintäänkin epäillä niiden oikeellisuutta. Ainakaan ne eivät ole yhtäpitäviä sen käsityksen kanssa, jonka Kekkos-elämäkerturi Juhani Suomi UKK:n suhteesta kokoomukseen antaa massiivisessa elämäkertasarjassaan: "Kekkosen suhde toiseen porvaripuolueeseen, oikeistoa edustavaan kokoomukseen, oli huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyhetken usein tarkoitushakuiset muistelukset antavat ymmärtää. Ilmiselvästi Kekkonen etsi tukea myös kokoomuksesta, ja siihen kytkeytyivät muun muassa hänen moninaiset yrityksensä saada puolue mukaan hallitusvastuuseen. Joissakin vaiheissa kysymys ei enää ollut vain taivuttelusta, vaan pikemminkin pakottamisesta ja uhkailusta…
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan…
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua.
Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden…
Rekisteröidyssä parisuhteessa oli Suomessa ajankohtana 31.12.2022 yhteensä 2 166 henkilöä, eli noin tuhat paria.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto, tietokantataulukko Siviilisääty iän ja sukupuolen mukaan.
Maidon
Vallion sivulla on tietoa maitopurkkien koostumuksesta ja valmistuksesta. Sivulla selitetään, miksi Valion maitopurkkien valmistamiseen käytetäänmyös muovia. Syy on lähinnä hygienia.
https://www.valio.fi/vastuullisuus/pakkaukset/kysymyksia-ja-vastauksia/
Toinen Suomessa toimiva iso maidonjalostusyritys Arla kertoo sivullaan, että Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoiset kartonkipurkit on valmistettu vuodesta 2019 lähtien käyttäen vain uusiutuvia metsästä peräisin olevia materiaaleja. Nestekartonkipakkauksissa kartongin pinnalle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja hygienian vuoksi ohut muovikalvo. Harjakattoisissa Arlan purkeissa oleva biomuovikalvo valmistetaan puupohjaisesta raaka-aineesta,…
Olisikohan kyseessä Rudolf Koivun satu Pitkänenäinen kuninkaantytär. Siinä prinsessan nenä kasvaa rangaistukseksi ilkeydestä. Satu sisältyy kokoelmaan Koivu, Rudolf : Rudolf Koivun satukirja / [koonnut Marja Kemppinen]. Otava, 1976. http://www.helmet.fi/record=b1346032~S9*fin
ja teokseen Meidän lasten elämää : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonnut] Aukusti Salo ; kuvittanut Rudolf Koivu. Otava, 1935. http://www.helmet.fi/record=b1065572~S9*fin
Satuhakemistoja Internetissä : http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=s_form2
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Taiteilijaa ei löytynyt Kuvataiteilijamatrikkelista eikä Ars mundista. Kannattaa lähettää kuva taidearvioitsijoille esimerkiksi huutokauppoihin, esimerkiksi:
Bukowskis
Helander
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
Jos pidit Marlen Haushoferin Seinä -romaanista, niin voisit pitää myös näistä:Mia Myllymäki: Huomistarhuri. Gummerus 2023Emily St. John Mandel: Asema 11. Tammi 2022Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli. Otava 2022Olga Tokarczuk: Empusion. WSOY 2024Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen. Otava 1998Cormac McCarthy: Tie. WSOY 2008Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat. Otava 1988/2007Jacqueline Harpman: En ole koskaan tuntenut miehiä. Hertta Kustannus 2025
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003.…
Listaan tähän alle muutamia tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja, jos sieltä löytyisi jotain mitä et ole vielä lukenut.
Jokinen, Seppo: Lyödyn laki
Hiekkapelto, Kati: Hiillos (ei ole vielä ilmestynyt)
Hämeen-Anttila, Virpi: Tiergartenin teurastaja
Koskinen, Juha-Pekka: Huhtikuun hiipuva rakkaus
Lehtiö, Jaana: Kalliolla kukkulalla kuolema
Nuotio, Eppu: Sakset tyynyn alla ja Anopinhammas
Rajaniemi, Hannu: Kesämaa (fiktiiviseen maahan sijoittuva vakoilukirja)
Saarto, Timo: Kevään varjo (kirjailijan viime vuonna ilmestynyt Kuoleman kuukausi sai Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon)
Vala, Vera: Suden hetki
Lisää dekkareita löydät Dekkarinetin listauksista
Kevät 2018 http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Kevat2018
