Kyseessä voisi olla kirja nimeltä Kauaksi kotoa - muutoksen sukupolvi kertoo (toim. Anja Salokannel ja Kaija Valkonen, Kirjapaja 2012). Siinä Pentti Niemisen ohella tarinansa kertovat parikymmentä muutakin suuriin ikäluokkiin kuuluvaa, elämänsä aikana suuria maantieteellisiä tai sosiaalisia muutoksia kokenutta suomalaista. Esittely kustantajan sivuilla: http://www.kirjapaja.fi/tuotteet/2240-kauaksi-kotoa.
Jauhopojasta johtajaksi -otsikolla löytyy Yleisradion Pentti Niemistä käsittelevä uutinen: http://www.nostot.com/browser/web/616092/MkFsUCAyQWx0IDJBa0cgMkFrMyAyQW….
Nieminen on kirjoittanut myös Johtamisen paineet -nimisen artikkelin kirjaan Kokemus johtaa! (Tampere University Press, 2012) sekä oman muistelmateoksensa Isäntärenkinä (…
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2…
Bachin Nun komm die Tore Weit löytyy useammaltakin kirjaston levyltä, esimerkiksi näiltä:
- Orgelbüchlein : chorales for Advent and Christmas / Johann Sebastian Bach ; Kari Vuola, organ, Cantus Mercurialis & Hannu Vuorela (2007)
- Orgelmusik zur Weihnacht = Organ music for Christmas / Michael-Christfried Winkler (2006)
- Weihnachtsarien = Christmas Arias / Johann Sebastian Bach (2005)
Schellen Machet die Tore weit on Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/)mukaan esitetty ainakin 1993 ilmestynellä levyllä Schelle, Actus Musicus Auf Weyh-Nachten. Sitä ei kuitenkaan kirjastoissa ole. Levy on kuitenkin ainakin netitse ostettavissa.
Kumpikin on netitse myös kuunneltavissa.
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Olavi Paukkosen Päämajan tiedustelija -teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Vielä se ei kuitenkaan ole lainattavissa tai varattavissa.
Remeksen uusin eli "Pyörre" ilmestyy syyskuun lopussa.
Reino Lehväslaihon "Isku itään" ilmestyy lokakuussa.
Esa Sirenin "Verinen tie" ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä kirjoja on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Ne eivät ole vielä lainattavissa. Kirjan ilmestyttyä yritämme saada sen mahdollisimman nopeasti asiakkaiden luettavaksi.
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Ikävä kyllä tätä TV2:ssa esitettyä näytelmää ei ole saatavilla. Ylen Elävässä arkistossa on kuitenkin muutamia kohtauksia:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=07996
Voit lähettää Yleen ohjelmatoiveen:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
Tuulen käyttäytymistä on tutkittu hyvinkin paljon tieteteen alalla,
jota kutsutaan aerodynamiikaksi
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Aerodynamiikka). Tuulen vaikutus
varsinkin suurien rakennusten tapauksessa on hyvin merkittävä, ja se
on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa, sillä tuuli saa
korkean pilvenpiirtäjän heilumaan ja voi jopa rikkoa rakennuksen.
Kun tuuli osuu rakennukseen, ilman molekyylit törmäävät rakennuksen
pintaan. Kuten mikä tahansa kappale, molekyyli kyllä voi kimmota
pinnasta, mutta ei kovin kauas, sillä sen takana on tulossa monta
muuta ilmamolekyyliä, jotka työntävät edellään olevia eteenpäin. Tämä
paine saa edellä olevat molekyylit liikkumaan rakennuksen ympäri,
kunnes ne pääsevät taas jatkamaan suoraan.
Tätä…
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen…
Seuraavista kirjoista löytyy ohjeita Kleopatran puvun tekemiseen:
Greenhowe, Jean: Party costumes for kids, 1988, s. 63 (Cleopatra)
Greenhowe, Jean: Fancy dress for girls & boys, 1987, s. 42 (Ancient Egyptian Costume)
Myös kirjassa: Cassin-Scott, Jack: Costumes and settings for historical plays 1 (1979)on esitelty egyptiläisiä asusteita.
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
Tarkoitatteko ehkä Uuno Kailaan runoa Elämän ylistys? Runo alkaa sanoilla: Näytä minulle kasvosi läheltä, elämä.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Purjehtijat v.1925. Runo löytyy myös teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990 sekä Ja tomust' alkaa avaruus, valikoima Uuno Kailaan runoja, Karisto 1984.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilta ei tällä hetkellä pääse kirjautumaan omiin tietoihin yhteysvian vuoksi. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin. Toivottavasti se saadaan korjattua pian.
Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Sopimuksen juridiikkaa pääsee tarkastelemaan osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valtion säädöstietopankista kohdasta Lainsäädäntö, hakusanalla avioliitto löydät ks. lait.
Internetistä avioehtoon liittyviä palveluja on paljon. Hakusanana kannattaa käyttää: avioehtosopimus. Sopimuspohjan ja neuvontaa saa maksullisena omaan sähköpostiin.
Avioehtosopimuslomaketta löytyy asiakirjamalleja sisältävistä kirjoista joita voi hakea lähimmästä kirjastosta.
Erilaisia kirjaston palveluihin ja kirjastoautoon liittyviä asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita etenkin ammattikorkeakouluissa. Opinnäytteitä löytyy esim. Google Scholarin avulla. Niiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua.
Entä asiakastyytyväisyys ja palvelun/asiakaspalvelun määrittely osana tutkimustasi?
Voit etsiä kirjastoautot asiakastyytyväisyys https://scholar.google.fi/ tai hakeutuvat kirjastotyö. Suoraan oman työsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt.
Kirjapaketti asiasanalla tuli tutkimus, jossa käsitellään kirjastopalveluita ikääntyneille Kangasalan asiakkaille http://tampub.uta.fi/handle/10024/97061 sekä kirjavinkkausta koskeva "Lukemattomat kirjat, lukematon nuoriso : lukutottumuskysely ja kirjavinkkaus toiselle…
Pentti Leino on kirjoittanut kirjan Harjanteen perhehistoria. 2001.
Tämä voisi olla kysymäsi "keskeneräinen" sukututkimus. Mutta ellei, niin Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksesta Mikkonen, Pirjo, Sukunimet.
