"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa" -runo esiintyy ensimmäisen kerran Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjassa vuodelta 1947. Lauluna se on tullut tunnetuksi vuonna 1980 julkaistun Marjatta Meritähden sävellyksen myötä. Laulu on sen verran suosittu ja tunnettu, että ihmettelen, jos vanhemmat ikäluokat ovat voineet välttyä siltä. Päiväkodissa oleminen ei sinänsä mielestäni liity asiaan, koska laulua on laulettu myös esimerkiksi kotona, koulussa ja kerhoissa.
Teoksessa 'Suomen rahat arviohintoineen 2002 : keräilijän opas' (Suomen numismaattinen yhdistys 2002) hyväkuntoisen kolikon arvoksi määritellään noin kaksi euroa, joten todennäköisesti kolikoiden tunnearvo on rahallista arvoa suurempi. Suosittelen kuitenkin, että joku asiantuntija tai harrastaja tarkistaisi vielä kolikoiden kunnon ja arvon.
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima…
Siviilipalvelukeskuksen sivuilla kerrotaan näin:
"Siviilipalvelukseen hakeutuminen
Kun vakaumukselliset syyt estävät sinua suorittamasta asepalvelusta, voit hakeutua siviilipalvelukseen. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta ja se alkaa neljän viikon koulutusjaksolla Siviilipalveluskeskuksessa. Loput palveluksesta suoritat työpalvelussa yhteiskunnalle hyödyllisessä työpalvelussa hankkimassasi työpalvelupaikassa.
Siviilipalvelushakemuksen hyväksymisen jälkeen sinut kutsutaan palvelukseen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa, jollei sinulle myönnetä lykkäystä. Voit itse vaikuttaa siviilipalveluksen suorittamisajankohtaan.
Toimi näin
Voit jättää siviilipalvelushakemuksen aikaisintaan kutsunnoissa.…
Diktaattori näyttää olevan yhä katsottavissa Areenassa. (poistuu 25.3.2023)
Kenties elokuvan tekstityksestä voisi napata puheen suomennoksen? https://areena.yle.fi/1-50837846
Myös YouTubesta löytyy suomeksi tekstitettyjä versioita puheesta. https://www.youtube.com/watch?v=UShpeTboPJQ
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tietoja tiettynä päivänä menehtyneistä ei saada heti. Lokakuussa kuolleista tilastot tulevat marraskuun loppupuolella.
Leo Lastumäen esittämä ”Hei juu Finlandia” -kappale on julkaistu ”Syksyn sävelsatoa” -äänitteellä, joka on Kansalliskirjaston Finna-tietokannan sekä Fenno-levytietokannan (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) mukaan julkaistu C-kasettina vuonna 1973, LP-levynä 1971 sekä äänisilmukkakasettina 1973.
Äänitteen eri versiot löytyvät Kansalliskirjastosta:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Hei+Juu+Finlandia%22&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
"Syksyn sävelsatoa" -äänilevyversiota voisi kuunnella Kansalliskirjastossa paikan päällä, kotilainaan äänitteitä ei saa.
Kyseistä kappaletta ei valitettavasti löydy kotiin lainattavaksi Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kappaletta on näköjään toivottu kuultavaksi myös Yleisradion…
Pär Lagerqvist on kirjoittanut runon Livets båt http://diktarkiv.blogspot.com/2012/09/veckans-dikt-vecka-1236.html . Suomennettuna runo Elämän vene löytyy kirjasta Lagerkvist, Pär: Runoja (1955).
Voisikohan kyseessä olla Maria Gripen Salaisuus varjossa? Tarinassa tosin ei vierailla tädin luona, vaan päähenkilö Berta on säätyläisperheen tytär, jonka kotiin palkataan uusi palvelija Carolyn, ja tytöt ystävystyvät. Kirjassa on myös mysteeri, ja kansi on heleän sinivihreä. Kirja on neliosaisen Varjot-sarjan ensimmäinen osa. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kiitos kysymyksestä,joka onkin yllättävän vaikea. Uskon että kyseessä on runo,joka on suomennettu nimellä Meren kuolema. Runo on teoksessa Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa(toim.Aale Tynni).
Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Mistralin runojen suomennoksia on myös Espanjan ja
Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. En löytänyt runoa englanniksi kirjastojen kokoelmista,mutta sitä kannattaa kysyä Akateemisesta kirjakaupasta. Terveisin Juha Vyyryläinen,Viikin kirjasto,Helsinki.
Kyllä, molemmissa kirjastoissa LP-levyjä on mahdollista digitoida. Alla lisää tietoa:
http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/musiikki/vinyylilevyjen-digitointi/
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalvelut/tervetuloa_kirjaston_kayttajaksi%21/kirjaston_palveluja/digitointipalveluja
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Rossin kirja, josta runo Tervehdys Tiedonantajan lukijoille uutena vuotena 1973 löytyy, on hänen vuonna 1974 julkaistu kokoelmansa Soi, kivinen lanka.
" -- koskaan ei ystäväsi ole ollut niin vahva kuin nyt, / koskaan ei kapitalismi ole pelännyt sinua ja ystävääsi niin kuin nyt, / sillä kaikkialla maailmassa sirppi ja moukari rakentavat rauhaa / ja torjuvat kuolemaa, -- " (s. 15)
Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
Nuotit kappaleeseen löytyvät kokoelmasta "Radio days: 70 visor & hits från film, radio och skiva." Nuotti on tilattavissa kaukopalveluna Kuopion varastokirjastosta.
Kappaleen on esittänyt suomeksi Kauko Käyhkö nimellä "Akkasaaren neito".
Hyvä kysymys!Suomi-ranska-suomi-sanakirjan (WSOY, 2007, 8. päivitetty p.) mukaan bis tarkoittaa kadunnumeroissa samaa kuin suomen b, eli osoitteessa samalla katunumerolla on kaksi rakennusta, joten tällä tavalla ne erotetaan toisistaan.
Ympäristöministeriö on luokitellut Suomen uhanalaiset eläimet;
erittäin uhanalaisia lajeja on useita, esimerkiksi Luonnonsuojelu-
asetuksella on määrätty 485 häviämisvaarassa olevaa uhanalaista lajia
erityisesti suojeltaviksi.
Voit tutustua Ympäristökeskuksen raporttiin uhanalaisista lajeista https://helda.helsinki.fi/items/2ec69a48-d943-488c-927f-19bbf9f92cb5 sekä Punaiseen kirjaan, https://punainenkirja.laji.fi/
