Simpanssille nimeltä Washoe opetettiin viittomakieltä. Voit lukea siitä Roger Foutsin kirjasta Simpanssini Washoe: yhteinen matkamme... ja mitä simpanssit opettivat meistä ihmisistä (1999).
Kirjan sisäkannessa kuvataan kirjaa "Simpanssini Washoe-teoksen kuvaus alkaa Renon kokeellisen psykologian laitoksen puutarhasta, jossa innostunut assistentti Roger Fouts kärsivällisesti opettaa villiä simpanssivauvaa puhumaan. Viisivuotiaana Washoe käyttää luotettavasti jo toistasataa viittomakielen sanaa ja ymmärtää satoja muita viittomia."
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy koko kuvaus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub64ef0d5-482f-41f4-87d8-b…
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t
Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta:
https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f…
Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019…
Ympäristökeskuksesta voi kysyä…
Suomalaisia nykyrunoilijoita esitellään kahdessa kirjassa:
- Suomalaisia nykyrunoilijoita / toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe (2008)
- Suomalaisia nykyrunoilijoita. 2 / Teemu Manninen, Maaria Pääjärvi (toim.) (2011)
Hyviä vinkkejä ja esittelyjä myös mm. näiltä sivuilla:
Tienviittoja 2000-luvun runouteen | Helmet
Ota lukuun: Suomalaista nykylyriikkaa
2000-luvun runous « Tuli & Savu (tulijasavu.net)
Avainsana: nykyrunous (kirjavinkit.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty nykyrunoilijoista aiemminkin. Alla linkki toiseen vastaukseen:
Olen lukenut suomalaisia runoilijoita 80- ja 90-luvulla. Nyt haluaisin hieman päivittää tietojani, ketäs suomalaisia runoilijoita tällä hetkellä onkaan?…
Kirjastot ottavat kokoelmiinsa valikoiden vain pieniä määriä lahjoituksia. Asiaa kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta. Venäjänkielinen kirjasto Sellossa on keskittynyt venäjän- ja ukrainankieliseen aineistoon Helmet-alueella, mutta venäjänkielistä kirjallisuutta on toki saatavana muissakin kirjastoissa.
Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Venäjänkielinen kirjasto
Olisikohan kyseessä tämä kuunnelma?TEKIJÄ Vainio, Väinö, dramaturgi.TEOS Ruohometsän kansa / sovittanut ja ohjannut Väinö Vainio ; suomentanut: Kersti Juva.Julkaisutiedot Helsinki : YLE Tallennemyynti, 2006ULKOASU 2 CD-äänilevy (2 h 3 min)
Saimme apua kirjailijalta kommenttina: Sarjan neljännen osan (Kalevan pojat) lopussa liikutaan Kolilla s. 681 alkaen. Paikasta käytetään teoksessa nimitystä Mustarinta, joten Koli-hakusanalla kyseistä kohtausta ei löydä.
Tämä Taika ja Jukka Kuoppamäen yhteislevy löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta Tikkurilan musiikkivarastosta. https://luettelo.helmet.fi/record=b1354486~S9*fin Jos ei pääse itse varaamaan ja noutamaan jostain HelMet-kirjastosta, tätä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanalla eroosio tai aavikoituminen löytyy jonkin verran kirjallisuutta myös suomen kielellä. Asiasanalla maaperä tai geologia löytyy useita viitteitä. Kielirajauksen voit tehdä pudotusvalikosta. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla voi itsekin tehdä samoilla asiasanoilla haun Aleksi -artikkelitietokantaan http://www.btj.se/aleksi/ . Näin saat tiedon missä lehdissä on ollut artikkeleja aiheesta. Lehtien säilytystiedot taasen löytyvät lehtitietokanta Lib-Pressistä http://libpress.lib.hel.fi/new/search .
Sepänkatu 19 Helsingin Punavuoren Joutsenen korttelissa on Puhvelista Punatulkkuun kirjan mukaan Suomen Punaisen Ristin rakennuttama talo. Rakennuksesta ja sen sisäpihan rakennuksesta on valokuvia kuvateksteineen Finna-tietokannassa (www.finna.fi). Kaupunginarkistosta löytynee talon piirustuksia ym. Aineiston saatavuutta ja tutkijansalin käytettävyyttä voi tiedustella kaupunginarkiston päivystäjältä, ks. Helsingin kaupunginarkisto | Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginmuseo on suljettu ainakin 10.1.2021 saakka ks. Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteitä:
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, s. 246-247
Sundman, Maud: Vardagsliv i södra…
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ikävä kyllä ole vuoden 2019 jälkeen ilmestyneitä Opettaja-lehden numeroita. Lehteä voi lukea näköislehtenä osoitteessa https://www.opettaja.fi/lue-lehti/. Numeroita on myös mahdollista tilata kaukolainaksi.
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila
Yritin etsiä tietoa Sturmin konoidista eri tietokannoistamme: Helmet, Helka, Linda ja Medic, mutta tuloksetta. Google-hakukoneella löytyi suomenkielisiltä sivuilta vain sivu "VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU Kysymykset 2000 - SILMÄTAUDIT", josta sain vihiä, että aihe liittynee silmätauteihin.
Etsin vielä lehtiartikkelitietoja Arto- ja PubMed-tietokannoista.
Lääketieteellisestä PubMed:istä löytyivät seuraavat 5 artikkeliviitettä hakulausekkeella "the conoid of sturm" (suomenkielistä aineistoa en valitettavasti löytänyt hakulausekkeella "sturmin konoidi"):
Koch DD.: Revisiting the conoid of sturm.
Lehdessä J Cataract Refract Surg. 2006 Jul;32(7):1071-2.
Novis C.: Astigmatism and toric intraocular lenses.
Curr Opin Ophthalmol.…
Englannin naispuolisia hallitsijoita ennen vuotta 1900 olivat Jane Grey (heinäkuu 1553), Maria Tudor (Katolilainen, Verinen 1553-1558), Elisabet I (1558-1603), Maria II (aviomiehensä kanssahallitsija 1689-1694), Anna Stuart (1702-1714) ja Viktoria (1837-1901).
Englannin/Ison-Britannian historian yleisesityksistä mainitsen kolme:
Trevelyan, George Macaulay
Englannin historia 1-2. - WSOY, 1948.
Daniell, Christopher
Matkaopas historiaan : Englanti. - Puijo, 1995. (myös uudempia painoksia)
Kansakuntien vaiheet 3 : Länsi-Eurooppa. - WSOY, 1952.
Englannin historiasta ja sen hallitsijoista voi ammentaa tietoa myös maailmanhistorian yleisesityksistä, helppolukuisimpia lienevät
Grimberg, Carl
Kansojen historia 1-25. - 3. uudistettu laitos. - WSOY,…
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoamassa Elonet-tietokannassa Je'vida elokuvan tiedoissa on myös elokuvan musiikkitiedot. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1631740?sid=53150409…Elokuvan lopussa soi Heidi Juliana Gauriloffin säveltämä, sanoittama ja esittämä Njuuč leu'dd / Joutsenen leu'dd.Elokuva on katsottavissa Yle Areenassa.https://areena.yle.fi/1-50891997
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu…
