Ei valitettavasti löydy suomen kielen oppikirjoja, joissa olisi opetuskielenä puola. Erilaisia sanakirjoja löytyy. Kelpaisiko suomen kielen kurssi, jossa on opetuskielenä englanti? Finnish for foreigners, Sounds good, Finn talk, Beginner's Finnish, From start to Finnish...
Turun kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole tällaista digitointipalvelua tarjolla.
Suomessa on useita digitointipalveluihin erikoistuneita kaupallisia toimijoita, joiden avulla kaitafilmien digitointi onnistuu. Kannattaa googlata esim. 'kaitafilmi digitointi' ja verrata liikkeiden palveluita ja hintoja.
Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen.
Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat.
Lähteitä:
http://…
Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www.…
Tarkoitat varmaan palloa, josta käytetään myös nimityksiä terapiapallo, jättipallo ja tasapainopallo. Se on suuri pallo, jonka päällä voi tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi kirjaa, joissa on näille palloille jumppaohjeita: Pirjo Huovisen Jänteväksi jättipallolla ja Lisa Westlaken englanninkielinen Strong to the core. Huovisen kirja on hankittu Helsingin pääkirjastoon ja Espoon Leppävaaran, Ison omenan ja Nöykkiön kirjastoihin ja Westlaken kirja Vantaan Myyrmäen ja Espoon Leppävaaran kirjastoihin. Nettisivuilta, joita kyllä löytyi paljon, en onnistunut löytämään jumppaohjeita, vaan ne viittasivat erilaisiin jumpparyhmiin tai palloa myyviin liikkeisiin. Liikuntaseurojen kautta voisi ehkä…
Tarkoitat varmaankin vuoden 2013 kirjastojen kansallista käyttäjäkyselyä. Tietoa ja kyselyn tulokset löytyvät tältä Kansalliskirjaston sivulta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kayttajakysely…
Tuntematta henkilöä on aika vaikeaa antaa suoranaista suosituslistaa. Siksi tässä vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa toimia, kun itse tunnet poikasi ja hänen kypsyystasonsa ja kiinnostuksenkohteensa.
Voit hakea sopivaa kirjallisuutta HelMet-verkkokirjastosta useilla tavoilla. On vain syytä muistaa, että jos etsit ruotsinkielisiä kirjoja, on käytettävä ruotsinkielisiä hakusanoja.
Jos haluat rajata haun ruotsinkielisiin nuortenkirjoihin, jotka ovat jännäreitä, käytä sanoja thriller ja ungdomslitteratur:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thriller+ungdomslitteratur&sea…
Voit myös kokeilla pudotusvalikosta löytyvää rajainta "Lasten kokoelma", joka tarkoittaa kaikkea lasten- ja nuortenosastoille sijoitettua aineistoa. Kirjoita…
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Mikäli aiot lainata e-kirjoja HelMet-verkkokirjaston kautta, tapahtuu lainaaminen samoin kuin kotimaassa. E-kirjojen lukemiseen käytetään Adoben Digital Elements –ohjelmaa. Voit tarkistaa Adoben sivuilta, mille lukulaitteille löytyy ohjelman virallinen tuki:
http://blogs.adobe.com/digitalpublishing/supported-devices
Ohjeita Ellibsin e-kirjapalvelussa:
http://www.ellibs.com/fi/ohjeet
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n…
Kysymys on kovin laaja ja sitä voi tarkastella monesta näkökulmasta, aihepiireistä, sekä siitä kenelle teos on kirjoitettu - aikuisille vai lapsille.
Muutamia esimerkkejä romaaneista, jotka on kirjoitettu lapsen näkökulmasta: Mörö, Mari: "Kiltin yön lahjat"; Peura, Maria: "On rakkautes ääretön"; Honkasalo, Laura: "Metsästä tuli syöjätär" ja "Sinun lapsesi eivät ole sinun"; Singer, Isaac: "Isäni seurakunta"; Kristof, Agota: "Iso vihko". Romaaneja voi etsiä tietokannasta asiasanalla "lapsikertomukset".
Ruotsinkielisestä esim. Oscar Parlandin kaunokirjalliset muistelmat "Tjurens år" ja "Spegelgossen; Jönsson, Reidar: "Mitt liv som hund" ja Merete Mazzarellan muistelmat.
Eräs musiikkiosastolla työskentelevä kollega arveli että kappale on hyvin todennäköisesti Haloo Helsingin Kuussa tuulee, jonka jousilla soitetun melodian alkutahdit kuulostavat samalta.
https://www.youtube.com/watch?v=cwBi91muvVg.
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Ko. teosta on tilattu useaan kirjastoon pääkaupunkiseudulla jo elokuun puolivälissä joten ei odottelu varmaan enää kauan kestä. Tarkkaa päivää kirjan valmistumisesta lainauskuntoon emme voi ennustaa.
Ei lainaaminen mitään maksa. Voit lainata vaikka 40 kirjaa ihan ilmaiseksi.
Varaaminen sen sijaan maksaa 0,50€ / aineistoyksikkö, jos varattava aineisto kuuluu aikuistenosastoille. Lasten- ja nuortenosastojen aineistosta varausmaksua ei peritä. Jos siis varaat kaksi aikuistenosaston kirjaa, se maksaa 1,00€.
Löydät kaikki HelMet-kirjastoissa perittävät maksut HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Lue myös kohta Käyttösäännöt. Sieltä näet senkin, montako erilaatuista lainaa sinulla voi kerrallaan olla.
