Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit…
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut…
Kyseessä on Antonin Dvorakin Slaavilainen tanssi op72 nro 2, jonka Reino Helismaa on sanoittanut suomeksi nimellä Olkoon näin. Tapio Rautavaara levytti sen vuonna 1964. ( http://aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Slaavilainen+tanssi+op+72+no+2 )
Sävellyksen yhtenäistetty nimeke on Slovanske tance, op72. Nro 2, Allegretto grazioso; sov., lauluääni, piano, suomi (Olkoon näin) / Dvorak. Se löytyy mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 12. Tietysti Dvorakin alkuperäissävellyksenkin nuotteja kirjastoissa on; voit parhaiten etsiä niitä yhtenäistetyllä nimekkeellä (jättäen pois siitä nuo sovitusmaininnat).
-Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola Wimpy avattiin huhtikuussa 1973 Helsingissä osoitteessa Simonkatu 10. Ravintolassa oli pöytiintarjoilu.-Suomen ensimmäinen kebabravintola Giros-grilli avattiin 1982. Sen perustivat ravintoloitsijat Veikko ja Tuula Huhtakangas Poriin Otavankadulle.-Suomen ensimmäinen pizzeria Bar Giovanni avattiin Haminassa vappuna 1961. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies Giovanni Tedeschi. https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/201707052200246304https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3099754https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/4766642
Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja sen Saarenkylän toimipisteessä voi käyttää joko omaa tai "talon" konetta ja tulostaa toki voi. Mutta muistitikku on paras ottaa työvälineeksi jotta asiat jusuvat joustavasti ja ongelmitta. Koneita voi varata etukäteen.
Tarkoittamasi teos on oletettavasti Ruskea kirja: Saksan natsiterrorin hirmuista (Braunbuch über Reichstagsbrand und Hitlerterror, 1933). Teos julkaistiin Pariisissa vuonna 1933, ja sen taustalla vaikutti Saksalaisen fasismin uhrien maailmanapukomitea, jota johti Saksan kommunistisessa liikkeessä toiminut poliitikko ja kustantaja Wilhelm (Willi) Münzenberg (1889–1940). Münzenberg oli paennut avustajiensa kanssa Ranskaan kommunistien vainoihin johtaneen Berliinin valtiopäivätalon palon ja kansallissosialisten valtaannousun jälkeen. Münzenbergin kanssa Pariisiin pakenivat muun muassa Babette Gross, Hans Schulz, Arthur Koestler, Gustav Regler ja Otto Katz. Saksan kommunistisen puolueen (KPD) jäsenet perustivat Pariisissa Éditions du Carrefour…
Soila, Soile ja Soili ovat rinnakkaisnimiä, joista Soile on ilmeisesti varhaisin. Sitä on käytetty jo 1800-luvulla. Soila-nimeä suositteli kouluneuvos Yrjö Karilas vuonna 1919. Nimen merkitys on epävarma, mutta lähtökohtana saattaa olla "soile, soilu", joka tarkoittaa revontulten loimua. Sanalla on ilmaistu myös auringon säteitä puunrunkojen välissä. Soilua-verbi taas merkitsee veden pinnan ja aaltojen liikettä. Luontoaiheisesta nimestä on siis kyse, mutta ei saamelaisesta.
Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Ruokasoodaa (natriumbikarbonaatti, NaHCO3) käytetään nykyään esimerkiksi leivonnassa ja siivouksessa. Leivonnassa sitä käytetään happamia tuotteita, kuten viiliä tai kermaviiliä, sisältävissä leivonnaisissa. Siivouksessa sillä puolestaan voidaan puhdistaa erilaisia pintoja ja poistaa hajuja.
Natriumbikarbonaatin historia ulottuu faaraoiden ajan Egyptiin. Tuolloin käytettiin "natronia". Se on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta. Natronia käytettiin lääketieteessä, ruuanlaitossa, maanviljelyssä, lasinvalmistuksessa ja muumioiden kuivaamiseen. Ruuanlaittopuolella sitä käytettiin muun muassa kalojen…
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/ ) voi lukea, että, että Suomen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Käytännön maksutoimenpiteistä todetaan, että eläkkeet ulkomaille maksetaan eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen suomalaisen rahalaitoksen välityksellä. Nämä ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan sivulta, joka löytyy osoitteesta http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=43247 tai etusivulta linkistä
Eläkkeet/Eläkehakemus/Eläkkeen maksaminen ulkomaille.
Kaikkia eläkkeitä on haettava. Eläkehakulomakkeet löytyvät myös etusivulta kohdasta Eläkehakemus/Lomakkeet.
Työeläketurvaan liittyvien kysymysten esittäminen pitäisi onnistua osoitteessa http://www.tyoelake.fi/ask.aspx?section=39092&…
Turun sanomat kertoo 18.7.2004:"Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa." https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073980137/Ongelmajatelaitos+nielee+takavarikoidut+huumeet
Virve on virolaisperäinen nimi, joka merkitsee samaa kuin suomen Virpi. Virpi taas on suomalainen, luontoaiheinen nimi eli hento puun tai pensaan oksa, vesa. Suomen almanakassa Virve on ollut vuodesta 1950.
Nimen lienee tuonut Suomeen näyttelijaä Hilma Rantanen-Pylkkänen, joka toimi 1900-luvun alussa Tallinnan Estonia-teatterin johtajana. Hänen vuonna 1912 syntynyt veljentyttärensä kastettiin Virveksi. Myös Aino Kallaksen vuonna 1901 syntynyt tytär oli Virve.
Äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi Virve on Suomen almanakassa Virvan parina 2.3. Virva tulee ilmeisesti sanasta virvatuli (aarnivalkea, saavuttamattomaksi koetun vertauskuva).
Lähde:Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Tarhonen on samaa alkuperää kuin Tarhanen. Nimen taustalla lienee tarha-sanan sisältävä asuinpaikan nimi kuten Tarhala, Tarhalehto tai Tarhamäki. Alunperin Tarhonen sijoittui erityisesti Saimaan seudulle. Nykyään Tarhosia on varsinkin Ristiinassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Puumalassa, Savonlinnassa ja Taipalsaaressa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Tarkoittanet varmaan Ruusuromaania. Otavan Kirjallisuustiedon mukaan Le Roman de la Rose (Ruusuromaani) on laaja keskiaikainen ranskalainen allegorinen runoteos. Sen keskeneräisen alkuosan kirjoitti n. 1235 Guillaume de Lorris ja jälkiosan n. 1270 Jean de Meung. Ruusuromaani on keskiajan ranskankielisen kirjallisuuden luetuin kirja, ensimmäinen klassikko. Siitä tuli pian kirjallisuuden esikuva ja sitaattien lähde ja allegorisesta unesta suosittu kirjallisuuden muoto.
Valitettavasti Ruusuromaania ei liene suomennettu kokonaisuudessaan. Parin sivun mittainen käännösnäyte löytyy Maailman kirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa IV, Ranskan kirjallisuus. Henrik Schückin Yleinen kirjallisuuden historia osa 2, Keskiaika, sivut 239-244, kertoo…
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
2000-luvun runouden kenttä on varsin moniääninen ja kiinnostava: on niin sanottua language-runoutta ja googlerunoutta kuin keskeislyriikkaakin, sekä roolirunoihin keskittyviä teoskokonaisuuksia. On ilmestynyt uusia pikkukustantamoja, kuten ntamo, jotka julkaisevat kokeellisempaa runoutta, suurempien kustantajien keskittyessä ehkä vähän ”kansantajuisempaan”, mutta ehdottomasti hyvin laadukkaaseen runouteen. Se millaisesta runoudesta kukakin sitten pitää, on tietysti hyvin henkilökohtainen juttu. Mutta mikäli Risto Ahti on liian korkealentoista ja Risto Rasa taas liian pelkistettyä, niin kokeilepa esimerkiksi alla olevaa listausta!
Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen (Wsoy, 2000)
- ihmisyyden eri puolia koskettavasti ja humoristisesti…
Homeros-johtolanka ei ikävä kyllä vie kovin pitkälle. Kirjastollamme on saksalainen Homeroksen teosten sanakirja (ks. http://www.helmet.fi/record=b1673944~S9*fin ) Kirja toteaa nimenomaan, että sana kynoraistes esiintyy Homeroksella ainoastaan yhdessä kohdassa. Tämä kohta on Odysseian 17. laulu, säe 300. Siinä Odysseus näkee, että hänen vanhan koiransa turkki on täynnä ”eläväisiä”, kuten Otto Manninen kääntää. Myös H. A. Pagenstecher, josta tulee puhe jatkossa, mainitsee punkkitiedon historiassaan Homerokselta vain tämän yhden kohdan.
Sen sijaan lausuman ”a disgusting parasitic animal” jäljet näyttävät johtavan Saksan maalle.
1900-luvun alussa Amerikassa ilmestyi moniosainen punkkeja koskeva tutkimus. Sarjan viimeinen osa,…
Tarkoittanette Alexander McCall Smithin sarjaa Mma Ramotswe tutkii. Kirjat sijoittuvat Botswanaan ja niistä on suomenettu neljä: Naisten etsivätoimisto nro 1 (2003), Siveysoppia kauniille tytöille (2004), Kirahvin kyyneleet (2004) ja Kalaharin konekirjoituskoulu miehille (2005). Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa täältä oman kirjastosi tietokannasta, https://www.helmet.fi/
Louna -sukunimeä ei löytynyt Mikkonen-Paikkala: Sukunimet -kirjasta (2000) eikä Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988). Suomen sanojen alkuperä -kirjassa (1995) louna mainitaan lounas -sanan murteellisena muotona, merkitys joko ilmansuunta tai puolipäivän ateria. Lempiäinen: Suuri etunimikirja mainitsee Lounan harvinaisena etunimenä, joka on saatu ilmansuunnan nimestä; kirjan mukaan nimi tuo mieleen leppeän kesäpäivän lämpimän tuulen, esim. lounatuuli.
Tarkempaa tietoa nimistä voi tiedustella Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181.
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on…
