Tätä fraasia käytetään, kun kaksi ihmistä huomaa jakavansa saman ajatuksen tai mielipiteen. Sen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa, ei myöskään suomennoksesta. Alla olevista linkeistä löytyy tietoa:
http://www.phrases.org.uk/meanings/great-minds-think-alike.html
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20070109083333AACTtHo
http://www.answers.com/topic/great-minds-think-alike
http://en.wiktionary.org/wiki/great_minds_think_alike
http://www.answerbag.com/q_view/41370
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Tässä Agricolan linkki 1920-lukuun:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen.
Viimemainittu kertoo, että mm. vuonna 1923 yli 200 johtavaa kommunistia pidätettiin, heidän joukossaan kaikki 27 kansanedustajaa. Myös säännölliset radiolähetykset alkoivat kyseisenä vuonna.…
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Sanonnalla "The elephant in the room" tarkoitetaan isoa ongelmaa tai asiaa, jota ihmiset välttelevät. Suomen kielessä ilmaisu virtahepo olohuoneessa viittaa ehkä vähän vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa on ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä ääneen.
Sain Kustannusyhtiö Tammesta tiedon, että sarja jatkuu, mutta uutta suomennosta ei tule vuonna 2008. Voit kysyä sarjan aikaisempia osia 1-20 lähimmästä kirjastostasi joko Joutsenosta tai Lappeenrannasta. Ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastostä löytyvät kaikki osat suomeksi aina uusinta osaa Löytö (20,1) myöten. Kirjakaupasta kirjoja on vaihdellen saatavana. Uusimman osan Löytö (ISBN 9789513130084, nid. 2008) hinta on 15,20 €.
Päivi Oikkonen Lappeenrannan maakuntakirjasto
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin…
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15…
Vaikuttaa siltä, että kirjailija on McTeer on Rosamunde Pilcherin luoma. Ainakaan lähteistämme ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi olemassa myös kirjan ulkopuolella.
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran…
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's…
Ensinnäkin on hyvä erottaa toisistaan lohi ja kirjolohi, jotka ovat eri kalalajeja eivätkä ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on erityisesti kyljestään värikkäämpi. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen, kun taas kirjolohessa on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös vähän kiinteämpää. Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi, jotka…
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna…
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/ ) voi lukea, että, että Suomen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Käytännön maksutoimenpiteistä todetaan, että eläkkeet ulkomaille maksetaan eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen suomalaisen rahalaitoksen välityksellä. Nämä ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan sivulta, joka löytyy osoitteesta http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=43247 tai etusivulta linkistä
Eläkkeet/Eläkehakemus/Eläkkeen maksaminen ulkomaille.
Kaikkia eläkkeitä on haettava. Eläkehakulomakkeet löytyvät myös etusivulta kohdasta Eläkehakemus/Lomakkeet.
Työeläketurvaan liittyvien kysymysten esittäminen pitäisi onnistua osoitteessa http://www.tyoelake.fi/ask.aspx?section=39092&…
Virve on virolaisperäinen nimi, joka merkitsee samaa kuin suomen Virpi. Virpi taas on suomalainen, luontoaiheinen nimi eli hento puun tai pensaan oksa, vesa. Suomen almanakassa Virve on ollut vuodesta 1950.
Nimen lienee tuonut Suomeen näyttelijaä Hilma Rantanen-Pylkkänen, joka toimi 1900-luvun alussa Tallinnan Estonia-teatterin johtajana. Hänen vuonna 1912 syntynyt veljentyttärensä kastettiin Virveksi. Myös Aino Kallaksen vuonna 1901 syntynyt tytär oli Virve.
Äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi Virve on Suomen almanakassa Virvan parina 2.3. Virva tulee ilmeisesti sanasta virvatuli (aarnivalkea, saavuttamattomaksi koetun vertauskuva).
Lähde:Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
Kyseessä on Enid Blytonin Salaisuus-sarja (The Five Find-Outers Mystery Series). Sarjassa on 15 kirjaa ja ne suomennettiin vuosien 1962 ja 1967 välillä.
Salaisuus-sarjan kirjoissa seikkailevat naamioitumisen mestari Pulla sekä Larry, Bes, Riki ja Kris ja skotlanninterrieri Nono.
http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/enid-blyton-salaisuus-sarja.html
http://www.enidblytonsociety.co.uk/five-find-outers.php
https://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Saimme Maanpuolustuskorkeakoulusta asiantuntija-apua:
Infrastruktuurin rakennushankkeille asetettuihin maanpuolustuksellisiin vaatimuksiin liittyvä tieto on, kuten kysyjä itsekin toteaa, salassa pidettävää tietoa. Siksi tämä vastaukseni onkin laadittu yleisellä tasolla, ottamatta kantaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai sen läheisyyteen tai millekään muulle lentokentälle tehtyihin rakenteisiin tai laadittuihin suunnitelmiin.
Julkisista lähteistäkin löytyy kuitenkin mainintoja rakenteellisista suluttamisvalmisteluista, joilla tarkoitetaan muun muassa mahdollisen Suomeen hyökkäävän asevoiman liikkeen hidastamiseksi ja estämiseksi sekä sotilaallisesti arvokkaiden kohteiden käytön estämiseksi tehtyjä hävittämistä ja…
Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös…
