Lohikäärmeaiheisia satu- ja kuvakirjoja on monia, mutta vain yhdestä onnistuin löytämään helmet: Lea Himbergin Elpita ja muut lohikäärmeet. Se sisältää kolme erillistä lohikäärmetarinaa, Elpita etsii ystävää, Drago tapaa Marin ja Lohikäärme ja ritari. Helmet esiintyvät Elpitasta kertovassa tarinassa. Niillä ei tosin siinä suurta osuutta ole; tarinan alkupuolella vain mainitaan, kuinka Uuteen-Seelantiin lähdössä oleva Elpita sujauttaa kaulaansa vaaleanpunaisen helminauhan siltä varalta että joutuisi matkallaan juhliin. Kaikissa tarinaan sisältyvissä kuvissa Elpitan helminauha on kyllä hyvin esillä, samoin kansikuvassa, jossa näkyy lohikäärmeen selässä ratsastava lapsi.
Muistelemasi pienempi lohikäärme saattaisi olla tarinan Drago tapaa…
Hei,vanhojen DVD:n siirtäminen ensiksi muistitikulle tai suoraan johonkin pilvipalveluun onnistuu esimerkiksi keskustakirjasto Oodissa. Oodin toisessa kerroksessa sijaitsee Kaupunkiverstas, jossa tämä onnistuu.Yhteystiedot:Kaupunkiverstas - Oodi
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Joissakin yliopistokirjastoissa näyttäisi olevan tällainen mahdollisuus, esimerkiksi Hanken Svenska handelshögskolanilla ja Vaasan yliopistolla.
https://www.hanken.fi/sv/studerande/learning-lab/quantum
https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparistot/bloomberg-lab
Löysin sanan muodossa siiliytyminen. Se on ollut pääkirjoituksen otsikkona Ydin lehdessä 1984/2. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/77769129/Julkaisuluettelo_2016.pdf
Siiliytyminen tarkoittanee siilin lailla piikkipalloksi käpertymistä eli vetäytymistä ja puolustautumista samaan aikaan.
Samantapaisia eläinperäisiä ilmauksia voi suomen kielessä helposti luoda ja käyttää. Yleensä ne ymmärretään kohtuullisen hyvin. En kuitenkaan kyennyt muistamaan kuin hukkamaisen hymyn. Ehkä joku lukija voi auttaa täydentämällä vastausta?
Kotimaisten kielten keskus kuvailee: "Kolmantena sanojen laskemista vaikeuttavana piirteenä suomessa on mahdollisuus luoda deskriptiivisiä sanoja. Monille tämä on opetettu koulussa pyytämällä…
Hei
Yleisradion haastattelussa Numminen vastaa kysymykseen näin:
https://yle.fi/uutiset/3-9172283
Ja elämäkerrassaan Kaukana väijyy ystäviä kappaleessa Sosiologialla julkisuuteen, hän kertoo vastaavanlaisen tarinan:
Eli hän oli joutunut extempore laulamaan ensimmäistä kertaansa nauhalle ja oli siinä "toisaalta varovaisuuttani, toisaalta uhomielessä valitsin kireän tenoriäänen normaalin baritonini asemesta."
Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on tehty vuonna 1986 Pro gradu -tutkielma Vesajoki, Anne: Kylätutkimus Sievin kunnan asemakylän ja Kukonkylän kylissä. Tutkielma löytyy Sievin kunnankirjastosta sekä Oulun kaupunginkirjastosta.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Sieviä käsittelevät teokset, joissa on mainittu Kukonkylä muutamassa yhteydessä.
Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa sekä
Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2.
Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154
Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…;
Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain…
Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6.
Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä.
Lähteet
Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014
Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
Hei!Jyväskylässä Aatoksenkatu on nimetty Schildtin pojan, maanviljelysneuvos ja kunnallispoliitikko Jalo Aatos Wiini Schildtin mukaan. Hänen poikansa saivat myös kadut: Volmarinkatu, Jalonraitti, Yrjönkatu.Lähde: "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?" : Jyväskylän ruutuasemakaava-alueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle | Keski-kirjastot | Keski-FinnaTässä muutama lehtiartikkeli Jyväskylän katujen nimistä: Suppilo, Itu, Cygnaeuksenkatu ja Saaranpolku – Jyväskylässä on yli 3 000 katua, mutta kuinka ne ovat saaneet nimensä? - Jyväskylän YlioppilaslehtiTiesitkö, mistä Jyväskylän tunnetut kadut ovat saaneet nimensä? Kaupungista löytyy muun muassa Suomen kauneimmaksi äänestetty katu | Teemat | Keskisuomalainen
Poison tarkoittaa ranskaksi ja englanniksi myrkkyä. Tenulla tarkoitetaan arkikielessä viinaa, denaturoitua talousspriitä ja korvikealkoholia.En valitettavasti onnistunut usean kollegankaan avustuksella löytämään lähdettä sille, tarkoitetaanko poison-sanalla tässä yhteydessä myrkkyä vai jotakin muuta. Väljästi tulkiten tämä voisi olla jonkinlainen tenuun viittaava kielikuva. Novelli sijoittuu aikaan, jolloin korvikealkoholia käytettiin muutenkin, ja novellissa kuvataan juopottelua myös osana juonta.Ehkäpä joku palvelun lukijoista tietää merkityksen paremmin ja kommentoi tietonsa vastauksen alle? tenu - Suomen etymologinen sanakirjaPeltonen, M. 2016. Paperilla seisova Perkele: Hannu Salaman elämä ja kirjat. 1. painos. Helsinki:…
Kyllä pidetään. Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (kokoushuone, 2. krs) järjestetään maksuton asianajajapäivystys 7.10., 4.11. ja 2.12. kello 17–19. Vuoronumeroita annetaan aikuistenosaston palvelupisteeltä (2. krs) klo 16 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä…
PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Wikipedia kertoo, että Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta sisäiseen kelloon.
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,…
Vuoden 2000 merkin arvo on 2,50 markkaa. Markka-arvoiset postimerkit eivät enää käy postimerkkeinä lähetyksissä, https://yle.fi/a/3-5111022. Eli uusi merkki olisi hankittava, joko 1,70 ennen 11.12. lähetettäviin kortteihin tai 2,75 sen jälkeen lähetettäviin, https://www.posti.fi/joulu/paivamaarat.
Kyse on tosiaan kahdesta aivan eri julkaisusta, joilla vain sama-alkuinen nimi. Mutta niiden käytännöllisiin eroihin voi helposti tutustua, koska molemmat löytyvät HelMet-kirjaston kokoelmasta. Tässä linkit molempien varaamiseen:
Metsän satuja ja muita runoja 1924 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458896~S9*fin
Metsän satuja 1953 https://luettelo.helmet.fi/record=b1458895~S9*fin
Heikki Poroila
