Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Ilmeisesti Patrik Laine (s. 1998) ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja hän on kutsunnanalainen siihen saakka kunnes hän täyttää 30 vuotta. Jos esim. tänä vuonna Suomessa syttyisi sota, niin Patrik Laine ei olisi asevelvollinen, koska hän ei ole suorittanut varusmiespalvelusta.
Asevelvollisuuslaissa määrätään näin; Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden…
Euroopan unionin jäsenmailla on oma huumausainelainsäädäntönsä. Sen lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kehittäneet yhdessä yhteisen toimintatavan, jolla puututaan huumekaupan ja huumeiden käytön turvallisuus- ja terveysvaikutuksiin.
EU:n huumepolitiikka ja huumausainestrategia, verkkosivusto: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-drugs-policy/
EU:n huumausainestrategia 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:102I:…
EU:n huumausainetoimintasuunnitelma 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021XG0…
Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla…
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten…
Malmin työväentalon omistaja vaikuttaisi olevan Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, joka osakkeista suurimman osan omistaa Malminseudun Työväenyhdistys ry. Ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/malmityovtalo.shtml
Työväentalon verkkosivuilla kerrotaan seuraavaa: "Tilanvaraus- ja muissa taloa koskevissa asioissa pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä myynti@malmintyovaentalo.fi. Lisäksi voit myös soittaa 044 0201462", ks. https://malmintyovaentalo.fi/yhteystiedot/
Malminseudun Työväenyhdistykseen voi ottaa yhteyttä sosiaalisen median kautta, linkit löytyvät osoitteesta https://malmi.vas.fi/.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa…
Metsästyksestä loukuttamalla löytyy kyllä tietoa, esim. hakusanalla "loukkukoulu" löytyy loukunrakennusohjeita YouTubesta. Verkkopyynnistä tietoa löytyy lähinnä kalastuksesta. Ehdotan, että käännyt Suomen Metsästysmuseon puoleen. Heille voi lähettää kysymyksen Kysy museolta -palvelun (https://kysymuseolta.fi/ ) kautta. Se on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Vaihtoehtoja löytyy kyllä! Tässä muutamia:
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Sofie Sarenbrant: Mira ja Kuu
Anja Portin: Sumupuiden kirja
B.B. Alston: Amari ja yön veljet
Lucy Ivison: Unelmien muotitalo : Silkkiä ja salaisuuksia
L.K. Valmu: Osaston tähti
Erika Vik: Olivia online
Eli Brown: Kummat
Rick Riordan: Syvyyksien tytär
Tanya Stewner: Meren kutsu
Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka : aikamatka vuoteen 1779
Suomeksi löytyy kaksi kriminologian perusteosta:-Kivivuori, Janne et al.: Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2018 (Kriminologian opintosuunnan oppikirja Helsingin yliopistossa)-Laitinen, Ahti & Aromaa, Kauko: Rikollisuus ja kriminologia. Tampere: Vastapaino, 2005Näiden lisäksi voit selailla alla olevan linkin teoksia.https://tinyurl.com/Kirminologiakirjat
Alla linkkejä aiheista: kirjallisuutta naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla, kirjallisuutta lasten asemasta 1800-luvulla, opinnäytteitä kulttuurihistoriasta 1800-luvulla, opinnäytteitä naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla ja opinnäytteitä arjen historiasta 1800-luvulla. Voit tehdä Finnassa ja Helmetissä lisää hakuja haluamillasi hakusanoilla ja rajauksilla.https://tinyurl.com/naiset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/lapset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/opinnayte-naiset-1800https://tinyurl.com/opinnayte-kulttuurihistoriahttps://tinyurl.com/opinnayte-arjen-historia
Tietoa Italian koulujärjestelmästä löytyy nettiosoitteesta http://www.geocities.com/Athens/1809/educatio.html . Tästä osoitteesta saat listan ikäkausia vastaavista kouluista. Sivulta selviää mm., että peruskoulu on pakollinen ja ilmainen 6-14-vuotiaille ja jakautuu 8 luokkaan. Lisää Italian kouluihin liittyviä linkkejä on osoitteessa http://www.geocities.com/Athens/1809/indein0.html#Sez4
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan Sääpedia
Ilmatieteen laitos
