Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta löytyy historiikki Junnila, Heikki: Paavo Rannila Oy 1961-1991: pienyrityksestä markkinajohtajaksi ( [Vimpeli] Rumtec, 1996), joka koskee vimpeliläistä yritystä. Kaarinan tehdasta koskevaa historiikkia ei löytynyt. Lisäksi Turun kauppakorkeakoulussa on tehty pro gradutyö, jossa kohteena on Rannila Steel: Säkkinen, Mika: Paperiton taloushallinto - päätöksentekometodologinen tutkimus : case: Rannila Steel Oy (Turku, 1999), joka ei siis kuitenkaan ole historiikki. Seuraavassa lehdessä on lyhyt artikkeli: Kortelainen, Mikko: Konsernijärjestelyt vahvistivat asemaa katemarkkinoilla: Rannilan lähihistoria muutosten aikaa (Rakennuslehti 1995 ; 7 s .10). Rannilan kotisivulla on mm.…
Suomen yleisten kirjastojen osoitetiedot löytyvät mm. Kirjastot.fi etusivulta kohdasta Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://www.kirjastot.fi/ . Joudut keräämään osoitteet erikseen jokaisesta kunnasta, sillä yhteistä osoitelistaa kaikista kirjastoista ei ole olemassa (ainakaan toistaiseksi kirjastot eivät ole halunneet, että sellainen lista olisi vapaasti saatavissa netissä, varsinkaan sähköpostilista). Voit keräillä osoitteet myös lääneittäin osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx , mutta sekin on melko vaivalloista.
Vuosittain ilmestyvästä paperisesta Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen osoite- ym. yhteystiedot, sitä voit selata ja kopioida käsikirjastokappaleena liki kaikissa kirjastoissa tai voit…
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:…
Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokanta löytää alla olevat artikkelit. "Uskomaton elämäni" teoksesta ja kuningatar Noorin elämää käsitellään laajasti Helsingin sanomien artikkelissa 26.4.03, eli samana päivänä kun kuningatar Noor al-Hussein vierailee Suomessa.
1 Drottning Noor om hopp och tro Hällsten, Annika Hbl 2003-04-26
2 Kuningatar Noor rooleistaan : tärkeintä on olla äiti Nevala, Marjo Kotiliesi 2003, nro 9, sivu 6-9
3 Uusperheen uurastaja Sharma, Leena Suomen kuvalehti 2003, nro 18, sivu 56-57
4 Kuningatar Noor rohkeana vaikeuksissa Koivunen, Elina Anna 2003, nro 18, sivu 50-54
5 Kuningatar kirjoittaa Lähi-idän rauhan puolesta(Tapasimme kuningatar Noorin) Ahola, Suvi HS 2003-04-26
Teokseta löytyy myös englannin kielinen…
Äänikirjoja kasetteina tai cd-levyinä voi lainata yleisistä kirjastoista (kunnan-ja kaupunginkirjastoista sekä kirjastoautoista)jokainen, jolla on oma kirjastokortti ja lainausoikeus. Lääkärintodistusta ei tarvita.
Näkövammaisten kirjasto Celiaan sen sijaan tarvitaan lääkärintodistus lukemisesteestä. Celiasta voi lainata ääni-,piste- ja koskettelukirjoja sekä elektronisia kirjoja näkövammaisten käyttöön. Kirjat toimitetaan postitse kotiin ilman maksua. Celian yhteystiedot osoitteesta http://www.celialib.fi/
Aiheesta löytyy kirjoja esim. Helmet -tietokannasta. Kirjoja voi hakea sanahausta asiasanoilla "kirjoittaminen" ja "oppaat". Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Kirjoja voi myös varata yllämainitusta osoitteesta mikäli on voimassa oleva Helmet -kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana.
Seuraavassa pari esimerkkiä:
Tekstiä tekemään! : kirjoittajan opas / Marsa Luukkonen (WSOY 2004);
Sanojen avaruus : luovan kirjoittamisen opas / Torsti Lehtinen (Kirjapaja 2003).
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan rahasi arvo on sen kuntoluokan mukaan 10-700 euroa. Rahojen kuntoluokat löytyvät mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Liiton sivuilta samoin kuin mm.Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa vanhoista rahoista:
http://www.snynumis.fi/
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Puhelinmarkkinoinnin voi kieltää Asiakkuusmarkkinointiliiton palvelunumeron kautta. Rajoitus koskee liiton jäseninä olevia puhelinmyyntiä harjoittavia yrityksiä.
Katso tarkemmat tiedot jäsenyrityksistä ja ohjeet liiton kotisivuilta:
http://www.ssml.fi/index.phtml?s=35
Myös Väestörekisterikeskus luovuttaa osoitetietoja.
Jokaisella on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa luovutus mm. suoramarkkinointiin.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/CE19685E7E4A7454…
Arviot maailmassa puhuttavien kielten lukumäärästä vaihtelevat melkoisesti. Kielen määrittely on usein ongelmallista - esimerkiksi kielen ja murteen raja voi olla tulkinnanvarainen. Tavallisin arvio nykyään on 5000-6000 (Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, 2005). On arvioitu, että yli 80 prosentilla näistä kielistä on ainakin jonkinlainen kirjallinen ilmenemismuoto.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli 34 740 021 kirjaa. Tieteellisissä kirjastoissa (yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja muut erikoiskirjastot) oli vuonna 2009 17 642 608 painettua monografiaa (vuoden 2010 tilastoja ei tieteellisten kirjastojen osalta ole vielä saatavissa). Näiden lukujen perusteella Suomen…
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa wiccalaisuudesta: Cunningham, Scott: Wicca: opas wiccan harjoittajalle ja
West, Kate: Wiccan käsikirja.
Nämä kasetit ovat ilmeisesti Harjulan omakustanteita, joista ei ole kappaleita eksynyt edes Kansalliskirjaston tai Jazz Pop Arkiston kokoelmiin. Käytännössä tällaiseen äänitteeseen käsiksi pääseminen on äärimmäisen hankalaa ja sattumanvaraista. Suomen äänitearkisto ei lainaa tallenteitaan, mutta ehkä kannattaa ottaa yhteyttä äänitearkiston puheenjohtaja Timo Wuoreen (tw@tiwuori.pp.fi, p. 040-5141315). (Heikki Poroila)
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, oletko nuori vai aikuisopiskelija.
Amiedu, joka on ammatillinen aikuiskouluttaja, järjestää
sähkö- ja automaatioalan koulutusta Helsingissä.
Amediun kotisivunosoite on http://www.amiedu.fi . Yhteistiedot löytyvät osoitteesta http://www.amiedu.fi/yhteystiedot .
Suomessa on noin 100 ammattioppilaitosta, jossa annetaan autoalan perustutkintoon johtavaa toisen asteen koulutusta.
Tutkinto on näyttökokeilla suoritettu ammatillinen tutkinto. Tutkinnon suoritettua voi hakea opiskelemaan alan ammattikorkeakoulututkintoihin.
Autoalan yhteinen koulutussivu löytyy osoitteesta http://www.autoala.fi/koulutus.asp .
Voit valita luettelosta haluamasi oppilaitoksen. Klikkaamalla nimeä kyseisen oppilaitoksen sivu avautuu.…
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
