Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä…
Näyttää siltä, että Death note -elokuvaa vuodelta 2006 ei ole julkaistu Suomessa ollenkaan ja siksi sille ei ole täällä myöskään ikärajoja. Muissa maissa elokuvalle annettuja ikärajoja löytyy Internet Movie Databasesta.
Netflixissä on Death note -niminen mangasarja vuodelta 2006 (ikäraja 13+) ja Death note -niminen elokuva vuodelta 2017 (ikäraja 18+). Tuota vuoden 2006 elokuvaversiota siellä ei ole. C moressa tai Viaplayssa tätä elokuvaa ei myöskään ole.
Amazonissa tämä elokuva näyttää olevan vuokrattavana/ostettavana ja myös dvd:nä, mutta näiden saatavuutta Suomeen ei taata.
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Jos puhutaan kaunokirjallisuudesta, brittikirjailijoiden joukosta löytyy sekä Sarah Clark että Sarah Clarke. Sarah Clark (Sarah A. Clark) on kategorioitavissa chick litiksi, Sarah Clarke taas on keskittynyt psykologiseen jännitykseen. Kummankaan tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.https://sarahclarkauthor.com/ https://www.sarahclarkeauthor.com/ Kun laajennetaan etsintää kaunokirjallisuuden ulkopuolelle, Australiasta löytyy Sarah Renae Clark, jonka ominta alaa ovat ns. aikuisten värityskirjat.About Sarah Renae Clark - Sarah Renae Clark - Coloring Book Artist and Designer
Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä.
Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'.
Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö…
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Ja aika vaikea myös etsiä.
Helmet-sivusto ei toimi kuten kauppa, joka ehdottaa automaattisesti jotain samantapaista.
Kirjasto käyttää asiasanoja kuvailemaan aineiston sisältöä eli valitsemalla jonkin kirjan asiasonoista tärkeimmät ja kirjoittamalla ne tarkennetuun hakuun voi hyvinkin löytää uusia samantapaisia kirjoja. esim. Eläkeläiset ja rakkaus tai Huumori, arkielämä ja vanhuus
Ja aina voi kysyä satunnaisen kirjastotädin tai sedän suosituksia.
Rainer Maria Rilken proosatekstin Erlebnis I ja II vuodelta 1913 englanninnos Experience sisältyy teokseen Where silence reigns : selected prose (1978, translated by G. Craig Houston, s. 34).
Suomessa teosta on ainoastaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/uef.99898193705966
Muissa Pohjoismaissa teosta on vain Tanskassa.
https://www.worldcat.org/
Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Nykytaidemusiikin nuottijulkaisut ovat yleisissä kirjastoissa melko harvinaisia. Uusista pianonuoteista suurin osa on vanhojen klassikoiden valikoimia tai populaarimusiikkia. Alla muutama ehdotus, joita löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.Paavo Heininen: Etydejähttps://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=etydit+heininen&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Kalevi Aho: 19 preludia pianolle on sävelletty 1960-luvulla, mutta julkaistu nuottikirjana vasta kymmenkunta vuotta sitten:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3552291?sid=5255456554 Lauri Kilpiö: Yösoutu järvellähttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4349452?sid=5255456554 Lauri Mäntysaari: Chats before sunrise :…
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU
Yle Arkistosta kerrottiin, että Vainaja kaupan päälle -kuunnelman viidennessä jaksossa kuultavat musiikkikatkelmat ovat kappaleesta nimeltä Kuulethan syömmeni kutsun. Sen esittää Ritva Simuna.
Kappale on alunperin saksalainen, säveltäjiksi mainitaan Erich Stocklein ja Gerald Plato. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo.
Kuulethan syömmeni kutsun -kappaleesta on tehty LP-äänite, jota valitettavasti ei ole muualla kuin Suomen Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä kuuntelemassa kuunteluhuoneessa. CD:llä kappaletta ei ole kuultavissa lainkaan.
Yle Arkisto
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Helmet-järjestelmästä löytyy 24 kappaletta.
Tässä viimeisen osan tiedot: Jansson, Lars, Muumipeikko. 24 / [suomennos: Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen] / Lars Jansson. Porvoo : WSOY, 1996.
Kysymys kannattaa suunnata suoraan Suomenlinnan hoitokunnalle. Heillä on hyvät yhteystiedot vuokralaisille ja vuokra-asunnoista kiinnostuneille.
https://www.slhk.fi/ota-yhteytta/vuokralaisille/
Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-…
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x
Tätä Edgar Allan Poen teosta The conchologist's first book ei ole - Suomen kansallisbiografian mukaan - käännetty suomeksi. Teos ilmestyi vuonna 1839, ja oli varustettu pitkähköllä alaotsikolla: A system of testaceous malacology, arranged expressly for the use of schools. Eli, teos on itse asiassa tieteellinen työ. Ja tutkimuksen kohde on nilviäiskotilot tai -kuoret (mollusk shells). Poe on kyllä kirjoittanut eläimistä (korpeista ja kultakuoriaisista), mutta että tieteellinen teos! Selitys on sinänsä hyvin yksinkertainen: Poen ystävä Thomas Wyatt oli kirjoittanut kirjan aiheesta 1838, joka ei mennyt kaupaksi.
Wyatt pyysi palvelusta, ja Poe ei kieltäytynyt lisäansioista. Kirja julkaistiin siis, nimellä The conchologist's first book, ja…
