Poen novelli "Varastettu kirje" löytyy ainakin seuraavista kokoelmista:
- Alfred Hitchcockin valitut jännärit 2, Viihdeviikarit 1980
- Kauhutarinoita, Valitut palat 1995
- Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, WSOY 1975, uusi painos 2000
Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia saa lainattavaksi HelMet-kirjastosta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1458550~S9*fin
Eräs kollega muisteli, että Marian Potterin Jere jarruvaunussa (Tammen kultaiset kirjat 63) on koko aukean metsämaisema, mutta kirjan aihepiiri on kyllä kaukana prinsessoista.
Myös Kolme karhua -kirjassa on koko aukeaman metsämaisema. Kolme karhua löytyy myös Tammen kultaisesta juhlakirjasta.
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Suomalaisia puhelinnumeroja voi etsiä Fonectan hakusivulta https://www.fonecta.fi/haku . Salaisia numeroita ei löydy. Voit myös ladata Fonecta Caller -sovelluksen kännykkääsi. Tietoa sovelluksesta https://www.fonecta.fi/fonecta-caller . Ohjelma on maksullinen.
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
William Morris mainitaan useissa suomenkielisissä teoksissa. Finna.fi-hakupalvelun avulla löytyvät esimerkiksi nämä suomenkieliset kirjat:Hämäläinen, Pirjo: Jugend Suomessa, 2010Matilainen, Pekka: Belle époque: ihmeellinen vuosisadanvaihde, 2004Kuusela, Tuija: Taiteilijat kirjaimia piirtämässä: Suomen kultakauden kirjataidetta, 2004Hammet, Barbara: Klassista kauneutta: William Morrisin taide ristipistoina, 2010Sutinen, Ville-Juhani: Utopiasosialistit, 2009Lausti, Tapani: Tienviittoja tulevaisuuteen, 2008
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti…
Harry Potter -elokuvissa nähtävät Taikaministeriön sisäänkäyntiä kuvaavat otokset on kuvattu Lontoon Great Scotland Yard -kadulla. Ministeriön sisäpuoli taas rakennettiin lavasteena Lontoon lähellä sijaitsiville Warner Bros. -yhtiön studioille.
Lähteet:
Warner Bros. -studiot: https://www.wbstudiotour.co.uk/
A Magical Tour -sivusto: https://www.the-magician.co.uk/harry-potter-walking-tour.htm
Maailmankaikkeuden laajenemisesta puhuttaessa ei tarkoiteta tilannetta, jossa jokin valtaa lisää tilaa jostakin tai joltakin. Laajenemisessa on kyse siitä, että avaruus itsessään laajenee. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi kohoavalla pullataikinalla, jossa on rusinoita. Kun taikina paisuu, rusinat etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse kasva kokoa. Samaan tapaan galaksit tai galaksijoukot etääntyvät toisistaan, mutta eivät itse laajene. Avaruuden laajeneminen ei siis muuta esimerkiksi Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, koska niiden välinen painovoima on huomattavasti laajenemista vahvempi voima.
Pullataikina- tai muita vertauksia käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa, että toisin kuin taikinalla, maailmankaikkeudella ei ole mitään…
Nykyisin voimassa oleva Yleinen palvelusohjesääntö toteaa seuraavaa:
"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan. Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."
Kenraaleille ei nykyinen palvelusohjesääntö sisällä poikkeuksia.…
Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:llä ei ollut kysymykseesi tutkimustietoa. AKT:n kuorma-autoalan palkkasihteeri kuitenkin epäili kuulemasi pitävän paikkaansa, sillä suomalainen työ olisi yrityksille kalliimpaa. Suomen Logistiikka ja Kuljetus SKAL ry:ltä asian voisi saada selville, mutta valitettavasti loma-aikaan en saanut yhteyttä keneenkään, jolla olisi asiasta varmaa tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella SKAL ry:stä uudestaan syksyllä.
SKAL ry:n yhteystiedot https://www.skal.fi/fi/julkinen-sivusto/yhteystiedot
Kranaatinheittimistön henkilöstön tehtäviä määriteltiin vuoden 1955 ohjesäännössä seuraavasti:
”125. Laskija hoitaa joukkueen tuliasematasoa ja muuntaa tulikomennot heittimille sopiviksi ottaen huomioon ammunnan valmistelun edellyttämät lentoradan korjaukset. Lisäksi hän toimii tuliasemahenkilöstöstä muodostetun mittauspartion johtajana tai suuntakehämiehenä.”
”131. Komppanian tasoaliupseeri huolehtii komppaniaupseerin apuna tilannekartasta, tuliasematasosta, tulisuunnitelmista ja erillisistä maaliluetteloista, pitää kirjaa suoritetuista ammunnoista ja ammuskulutuksesta sekä huolehtii sääsanoman vastaanotosta ja sen edelleen viestittämisestä joukkueiden tuliasemiin.”
”137. Heittimistöryhmän tasoaliupseeri (esim tukipataljoonan…
Yle Arkistosta kerrottiin, että Vainaja kaupan päälle -kuunnelman viidennessä jaksossa kuultavat musiikkikatkelmat ovat kappaleesta nimeltä Kuulethan syömmeni kutsun. Sen esittää Ritva Simuna.
Kappale on alunperin saksalainen, säveltäjiksi mainitaan Erich Stocklein ja Gerald Plato. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo.
Kuulethan syömmeni kutsun -kappaleesta on tehty LP-äänite, jota valitettavasti ei ole muualla kuin Suomen Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä kuuntelemassa kuunteluhuoneessa. CD:llä kappaletta ei ole kuultavissa lainkaan.
Yle Arkisto
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa lehdet keskitetysti kirjakaupan kautta. Karjala-lehden sivuilta löytyy muutamia suomenkielisiä artikkeleita osoitteesta
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/index_f.html Kirjastoilla ei ole lehdestä verkkoversiota.
Lehden tilaukseen liittyvässä ongelmassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjakauppaan josta kyseinen lehti löytyy, Helsingissä Akateeminen Kirjakauppa tai Suomalainen Kirjakauppa.
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Mainitsemaasi elämäkertaa ei löydy suomeksi, mutta Queen-yhtyeestä löytyy suomeksi tietoja ainakin seuraavista teoksista, joita on saatavissa tai varattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Akkanen, Riku-Matti Queen : yhtyeen julkisuuskuvan muodostuminen angloamerikkalaisessa rocklehdistössä vuosina 1973-1992
Julktiedot Tampere : Pop-lehti, 2005 Kirjoittaja on tutkinut brittiläisen Queen-yhtyeen vaiheita rock-lehdistön kirjoittelun valossa. Liitteenä on melko perusteellinen diskografia.
Tekijä Porkka, Reijo (kuv.)
Teos Korkealta ja kovaa : rokkikuvia 70-luvulta / Reijo Porkka ; tekstit: Tommi Liuhala
Julktiedot Helsinki : Tammi, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Huomautus Reijo Porkan mustavalkoisten valokuvien varaan rakennettu…
