Eeva-Liisa Mannerilla on kaksi Talvi-nimistä runoa.
Kokoelmassa Tämä matka (1956) on runo Talvi, joka on luettavissa myös äidinkielen oppikirjasta Keskikoulun lukukirja 4 (toim. Niinistö – Ojajärvi - Timonen, 1963).
Toinen Talvi-runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Paetkaa purret kevein purjein (1971). Tämä runo sisältyy myös esimerkiksi äidinkielen oppikirjaan Yhdeksäs lukemisto : suomalainen kirjallisuus (Vilho Hirvi et al. 1979).
Ritva-nimen taustalla on suomen kielen sana ritva, joka tarkoittaa hentoa lehtipuun oksaa. Voit lukea lisää nimestä täältä.Riku on suomalainen lyhentymä Rikhardista. Nimeä on käytetty myös esimerkiksi Fredrikin, Kristianin ja Riston kutsumamuotona. Riku- ja Rikhard-nimen taustalla on muinaissaksan Richard (’mahtava’ + ’voimakas’). Riku-nimestä voit lukea nimestä lisää täältä.https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Näistä teoksista löydät todennäköisesti tarvitsemasi tiedot:
Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset--Helsinki 1952
Wickström, Mika: Helsinki 1952
Olympiakaupunki Helsinki 1952
Helsingin olympiakisat 1952
Myös seuraavalta nettisivulta löytyy tietoa aiheesta.
http://www.mrl.edu.hel.fi/eu/megaevents/Helsinki52.htm
Suomen kirjastoseura on julkaissut teoksen "Nuoret kirjastossa" (1986), joka käsittelee mainittua ajanjaksoa. Ruotsin Bibliotekstjänst on niinikään julkaissut kirjan "Barnspåret" (1994), joka sisältää
artikkeleita lastenkirjastojen tehtävistä ja lastenkirjastotyöstä yleensä. Uudempaa tietoa aiheesta on Liisa Niinikankaan toimittamassa kirjassa "Koulu kirjastossa" (2000).
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Ilmeisesti Patrik Laine (s. 1998) ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja hän on kutsunnanalainen siihen saakka kunnes hän täyttää 30 vuotta. Jos esim. tänä vuonna Suomessa syttyisi sota, niin Patrik Laine ei olisi asevelvollinen, koska hän ei ole suorittanut varusmiespalvelusta.
Asevelvollisuuslaissa määrätään näin; Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden…
Euroopan unionin jäsenmailla on oma huumausainelainsäädäntönsä. Sen lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kehittäneet yhdessä yhteisen toimintatavan, jolla puututaan huumekaupan ja huumeiden käytön turvallisuus- ja terveysvaikutuksiin.
EU:n huumepolitiikka ja huumausainestrategia, verkkosivusto: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-drugs-policy/
EU:n huumausainestrategia 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:102I:…
EU:n huumausainetoimintasuunnitelma 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021XG0…
Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla…
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten…
Malmin työväentalon omistaja vaikuttaisi olevan Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, joka osakkeista suurimman osan omistaa Malminseudun Työväenyhdistys ry. Ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/malmityovtalo.shtml
Työväentalon verkkosivuilla kerrotaan seuraavaa: "Tilanvaraus- ja muissa taloa koskevissa asioissa pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä myynti@malmintyovaentalo.fi. Lisäksi voit myös soittaa 044 0201462", ks. https://malmintyovaentalo.fi/yhteystiedot/
Malminseudun Työväenyhdistykseen voi ottaa yhteyttä sosiaalisen median kautta, linkit löytyvät osoitteesta https://malmi.vas.fi/.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1945 tuhatmarkkasen hinta on rahan kunnosta riippuen 35-400 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta löytyy tietoa mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa…
