Elsa, joka tunnetaan meillä jo 1700-luvun lopulta, on alkuaan saksalainen lyhentymä Elisabetista. Suomessa Elsaa on lisäksi käytetty Elisan kutsumamuotona. Katolinen kirkko tuntee monta Elisabet nimistä autuutettua ja pyhimystä, joista meidän almanakkaamme nimen on tuonut 17.11. v.1231 nuorena kuollut ja myöhemmin pyhimykseksi julistettu Unkarin kuninkaan tytär Elisabet Thüringeniläinen. Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti alkusoinnun synnyttämä naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo oli "Tapion neiti", metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat (1983) ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) sekä Vilkuna, Kustaa : Etunimet (1990).
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet.…
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Tomas on useissa kielissä Tuomaan muunnos, Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on perinteisenä apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tämän epäilijä-, mietiskelijä- ja rakentaja-apostolin nimen lukuisista muunnoksista ovat suomenkielisessä almanakassa lisäksi Tuomo, Tommi ja Tomi ja ruotsinkielisessä Tom ja Tomas.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä ovat luettavissa tällä hetkellä (25.10.2018) kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet. Sanomalehtiä ovat saatavilla myös mikrofilmeinä
Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusalissa (maakuntalehdet vuoteen 1946 lukusalin hyllyssä) sekä Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa, file:///C:/Users/granlni/Downloads/mikrofilmatut%20lehdet%20(1).pdf
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
Jenna on kansanomainen muunnos nimestä Johanna. Nimipäivä on 21.7. Johanna puolestaan tulee Raamatusta, ja heprean kielessä nimi merkitsee 'Jahve on armollinen'. Johanna on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1705 ja Jenna vuodesta 1995. - Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja; Suuri etunimikirja /Pentti Lempiäinen.
Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava:
Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984).
Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan…
Olisikohan kyseessä kenties Viivi Hyvösen Etsijä (WSOY, 1995)?
"Werian-tyttö löydetään vauvana haltiaklaanin keskuspuun juurelta, kädessään Pyhän Puun merkki. Miehillä merkki tarkoittaa shamaaniutta, mutta että tyttö olisi shamaani... sehän olisi ennenkuulumatonta!"
Etsijän lisäksi Hyvöseltä on ilmestynyt kaksi kirjaa: fantasiaromaani Mahlaa suonissaan (WSOY, 1999) ja tieteisromaani Apina ja Uusikuu (WSOY, 2008).
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Keltaiset banaanit", joka alkaa: "Hei Hondurassa rannalla sen puhtahalla sannalla"? Laulussa lauletaan myös: "He paljon banaaneita syö, ja siinä onkin päivän työ, sen päälle banjojaan he lyö". Sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä. Sen on levyttänyt esimerkiksi Dallapé-orkesteri solistinaan Veli Lehto (eli Viljo Lehtinen). Tämä levytys on vuodelta 1931.Keltaiset banaanit Yle Soiva arkisto:https://areena.yle.fi/podcastit/1-63858870
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk.…
Olisikohan kyseessä Aaron Michelinin lastenkirja Hykkyrämykkyrän seikkailut. Kirja ilmestyi vuonna 1997 ja se on pehmeäkantinen. Valitettavasti kirjan sisällöstä ei löydy tarkempaa kuvailua, mutta Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa on yksi kappale kirjaa. Voit siis tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407857__Shykkyr%C3%A4myk…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4044514
Puutarhamansikka on Amerikasta kotoisin olevan virginianmansikan (Fragaria virginiana) ja chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) risteytys. Sitä voi Suomessakin tavata luonnosta villiytyneenä, mutta sen alkuperä on aina tarhassa. Hoidettujen tarhojen ulkopuolella sen marjojen koko pienenee.
Ennen nykyistä puutarhamansikkaa Suomessa on viljelty eurooppalaista alkuperää olevaa ukkomansikkaa (Fragaria moschata), jota sitäkin voi edelleen tavata luonnosta vanhojen puutarhojen liepeiltä.
Pienimarjainen ahomansikka (Fragaria vesca) on Suomessa luonnonvarainen laji.
Lähteet:
Luontoportti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka, https://luontoportti.com/t/1198/ukkomansikka
Suomen…
Vaikuttaa siltä, että kysymäsi laulu löytynee: Soitinmenot DVD:ltä tai Viljo/ Heppu hei-kasetilta
Tieto ei varma, koska kyseisen laulun sanoja ei löydy suoraan Heikki Kinnusen tuotannosta.
Tilastokeskuksesta kerrottiin, että tulonjakotilastosta voidaan laskea vain kirkollisveroa maksaneiden osuudet. Kirkkoon kuulumattomien osuus ei niistä selviä. 18 vuotta täyttäneistä pienituloisuusrajan alittavista henkilöistä maksoi vuonna 2016 kirkollisveroa 42,7 prosenttia eli noin 220 000 henkilöä. Pienituloisuusrajan ylittävistä kirkollisveroa maksoi 66,3 prosenttia, eli n. 2 537 000 henkilöä. Käytännössä alaikäiset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Vähäisempi kirkollisveroa maksaneiden määrä pienituloisten joukossa saattaa johtua kirkkoon kuulumattomien suuremmasta määrästä tai siitä, ettei kirkollisveroa ole tullut henkilölle maksettavaksi.”
Pienituloisuus lasketaan koko kotitalouden käytettävissä olevista tuloista…
Standardi löytyy SFS Standardien verkkokaupasta, se on maksullinen, https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/SFS/ID2/4/1983.html.stx
Kielikello 10/1977 löytyy verkosta, https://www.kielikello.fi/-/10_1977, mutta en löydä siitä tätä standardia. Kielikellosta löytyi asiasanahaulla kyrilliset kirjaimet ja siirrekirjainnus artikkeleita, joista ehkä voisivat olla kiinnostavia, https://www.kielikello.fi/arkisto?keyword=kyrilliset%20kirjaimet&keywor…
"Sire" on ollut kuninkaan puhuttelusana ainakin Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Englannin kielessä se merkitsee myös urospuolista vanhempaa, ja sitä käytetään erityisesti puhuttaessa hevosista ja koirista.
Lähteet:
The Britannica Dictionary: https://www.britannica.com/dictionary/sire
Larousse: https://www.larousse.fr/dictionnaires/francais/sire/72928