Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ottaa vastaan kirjalahjoituksia. Kokoelmista vastaavat päättävät sitten otetaanko ne kokoelmiin. Kirjastomme yhteystiedot: http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/hkunta.htm
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Lukemasi kirjat kuuluivat varmaankin Valitse oma seikkailusi –kirjasarjaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löydät neljä kirjaa hakemalla sarjan nimellä. Lisäksi Jaana Tarma on kirjoittanut kaksi eläinkertomusta lapsille: Kolmen kohtalon katti (WSOY, 1998) ja Seitsemän meren kissa (WSOY, 1999), joissa on kolme erilaista loppuratkaisua.
Hakusanoilla interaktiivisuus ja kaunokirjallisuus tulee HelMet-haussa myös yksi aikuisten kirjallisuusviite: Markku Eskelisen Interface eli 800 surmanluotia (Provosoft, 1997) ja kaksi Kris Jamsan Onni ja Max-lastenkirjaa, joissa on mukana CD-romppu.
Mainitsemastasi OuLiPo-ryhmästä löytyy Internetistä paljonkin viitteitä, esim. http://www.nous.org.uk/oulipo.html . Kuuluisa…
Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin…
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi…
Tämä kysymys on aivan liian laaja, jotta siihen voisi vastata mitenkään kattavasti, koska 70-luvulla Britanniassa vaikutti lukematon määrä erilaisia tyylisuuntia, yhtyeitä ja artisteja. Tässä siis vain lyhyt katsaus ja tiivistelmä ehkä olennaisimmista:
70-luvun alussa oli suosittua koukeroinen progressiivinen rock. Tyylisuunnan tunnetuimmat ja suosituimmat yhtyeet Britanniassa olivat Pink Floyd, Genesis, Yes, Jethro Tull, King Crimson sekä Emerson, Lake & Palmer (ELP).
Samoihin aikoihin 70-luvun alkupuolella Britanniassa oli myös vahva glam rock -buumi. Tyylisuunnan tunnetuimpia ja suosituimpia yhtyeitä/artisteja olivat Slade, Sweet, Mud, Roxy Music, Gary Glitter ja Marc Bolan & T-Rex ja ehkä myös Queen sekä David Bowie uransa…
Suomalaiset etunimet -teoksen mukaan (tekijät Saarikalle-Suomalainen) Iisa on ollut alkujaan Alinan ja Idan lempinimi. Vastaava nimi ruotsinkielisessä almanakassa on Isa, joka yhdistetään Isabellaan, joka on italialainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabetin sanotaan Kustaa Vilkunan kirjassa " Etunimet" merkitsevän Eliseba Jumala on valani.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? kertoo, että Iisa voi olla lyhenne nimistä Aliisa, Raisa, Isabella. Jotkut pitävät nimeä lyhennyksenä Eufrosynestä (kr. iloinen, kirkas). Se voi myös olla lyhennys Isidorasta (Isiksen lahja). Lempiäisen Etunimet kirjassa mainitaan, että Iisa on kutsumamuoto Aliisasta ja Idasta. Saksan kielessä Isa on kutsumamuoto myös nimestä Louise.
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
Lisa Banimilta on suomennettu viisi kirjaa. Teokset sijoittuvat koulumaailmaan.
Yksityisetsivä McGuire(2004), aiheena mm. kiusaaminen ja nimettömät kirjeet.
Älykkötytön arvoitus(2005), aiheena katoaminen ja erilaisuus
Tiedeleirin tapaus(2005), aiheena kesäleiri.
Suuri koirajahti(2006), aiheena löytöeläimet.
Operaatio ihastus (2006), aiheena kauneuskilpailut.
Kirjailijasta ei valitettavasti löytynyt tarkempia tietoja.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan Lizzie McGuire. Lisäksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Lisa Banimin lisäksi sarjan pohjalta ovat kirjoittaneet Kiki Thorpe, Kirsten Larsen, Jasmine Jones ja Kim Ostrow.
Kysymykseesi on vaikea löytää vastaus. Suomessa ei ole yhtä jännityskirjailijaa ylitse muiden samaan tapaan kuin Agatha Christie. Muutamia tunnettuja nimiä voi ottaa esiin: Mika Waltari, joka on tullut kuuluisaksi varmaan muilla ansioilla kuin jännityskirjoillaan; Aarne Haapakoski eli Outsider, 1940-1960-lukujen tuotteliain jännityskirjailija; Mauri Sariola, niin ikään tuottelias kirjailija vuodesta 1956 1970-luvun puoliväliin saakka; Matti Yrjänä Joensuu, palkittu ja arvostettu jännityskirjailija, jonka kirja Harjunpää ja rakkauden nälkä oli jopa Finlandia-ehdokkaana vuonna 1993; Reijo Mäki, luettu ja suosittu, aloitti kirjailijauransa 1985; Ilkka Remes, modernin toimintatrillerin edustaja, joka on nykyisin teoksillaan myyntilistojen…
Ruotsalainen Marinshopen ylläpitää verkkosivuillaan moottorien mallihakemistoa. Sivuston osoite on http://www.marinshopen.se .
Suzuki-moottorin tunnistamiseen tarvitaan sarjanumeron lisäksi sen edessä oleva kirjainyhdistelmä (DT tai DF). Sarjanumeron ensimmäinen osa ilmoittaa vuosimallin, mutta sen lisäksi täytyy tietää moottorin väri.
Sivustolla on autenttisia kuvia, jotka helpottavat haun etenemistä.
Alla oleva osoite vie suoraan Suzuki-moottorien aloitussivulle.
http://www.marinshopen.se/Motorer/OmMotorer/Suzuki/Fastställmotornummer…
Kirjassa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava 2000, sivulla 647 lukee (tiivistettynä) näin:
Tampio on sekä talon- että sukunimi Kuhmossa, Sotkamossa ja Sallassa. Esim. Staff. Tambio 1730 Kuhmon Lentua, Joh. Tambio 1822 Hyrynsalmi, Staffan Tambio 1687 Sotkamon käräjät. Nimi saattaisi liittyä maamme muihin Tamppi-nimiin, joita on lähinnä Hämeessä ja Keski-Suomessa: talojen, tilojen ja torppien nimiä: Tamppi, Tamppari, Tampinkoski, Tamppikoski, Tamppilahti. Sukunimenä Tamper, Tamp, Stampu. Nimiä voi arvella esim. paikannimiin perustuviksi: Tampiksi tai tamppimyllyksi (ruotsiksi stamp) on sanottu "veden avulla toiminutta laitosta, jossa on tampattu l. vanutettu sarkaa tai puitu riihintähkiä hätäleivän aineksiksi. Tamppi on ollut…
Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
Jenna on kansanomainen muunnos nimestä Johanna. Nimipäivä on 21.7. Johanna puolestaan tulee Raamatusta, ja heprean kielessä nimi merkitsee 'Jahve on armollinen'. Johanna on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1705 ja Jenna vuodesta 1995. - Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja; Suuri etunimikirja /Pentti Lempiäinen.
Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava:
Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984).
Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastotietokannassa Sakastissa, ilmoitetaan kirkkojen määräksi vuonna 2013 n. 830 kirkkoa http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content4020FC .