Suomen ortodoksisen kalenterin mukaan Tami on lyhentymä nimestä Damianos, jonka pohjana on hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar Damian. Taustalla on myös mahdollisesti kreikan verbi, jonka merkitys on kesyttää.
Kustaa Vilkunan mukaan Tami on muunnos Aatami nimestä. Englantilaisella kielialueella Tami on yksi kirjoitusmuoto naisennimelle Tammy, joka taas on hellittelymuoto tam-alkuisista nimistä kuten Tamara. Suomessakin Tami on käytössä myös tyttöjen nimenä.
Ensimmäiset Tamit ilmestyivät katukuvaan Suomessa 1970-luvulla, ja vuoteen 2006 mennessä nimi löytyi 90 pojalta, näistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Tunnettuja Tameja muun muassa Tami Tamminen sekä Tami Kiuru.
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran…
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru…
Kyllä on. Englanninkielisellä WageIndicator-sivulla kerrotaan, että Ukrainassa minimi- eli vähimmäispalkka kuukaudessa on ollut 1.4.2024 lähtien 8000 hryvniaa, joka on 184 euroa.Lähde:WageIndicator.org. https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/ukraine
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's…
Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
Tässä muutamia kirjoja kysymästäsi aiheesta. Lisää voi etsiä kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla: monikulttuurisuus, erilaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, lastenkirjallisuus.
Mikäli etsit yhtä kirjaa, jota voisi lukea ääneen 8-12-vuotiaille, suosittelen Paula Norosen teosta Supermarsu ja outo toveri.
8-9-vuotiaille:
Stefan Casta: Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla
- lapset löytävät piilottelevan pakolaisperheen ullakolta, perhe odottaa tietoa karkotetaanko heidät maasta
- kuvakirja
Marie-Helene Delval: Uusi ystävä
- Simon luokalle tulee uusi tyttö Intiasta
- Simo epäilee tyttöä noidaksi, koska tällä on pitkät mustat hiukset ja Indira puhuu joskus outoja sanoja
- helppolukuinen kirja, kuuluu Tähtilukija-sarjaan
Sinikka…
Suomen Kuvalehden haastattelussa (1997;21, 18-23 s.) mainitaan Hannu Salaman kirjoittaneen 3 dekkaria Aki Rautala nimellä. Totta siis, eikä vain huhua.
Kyllä rahoilla on edelleen arvoa, mutta mitään keräilyharvinaisuuksia ne eivät ole. Rahan kunto vaikuttaa huomattavan paljon rahan keräilyarvoon. Huippukuntoinen raha saattaa olla jopa 100 kertaa arvokkaampi kuin kolhiintunut ja käytössä kulunut raha. Tarkan arvion rahan arvosta saat rahaliikkeistä. Rahaliikkeiden osoitteita ja puhelinnumeroita löytyy puhelinluettelosta sekä internetisä googlaamalla.
Tarkistin rahojen arvot rahaluettelosta "Standard Catalog of World Paper Money, 9th edition" ja sen mukaan kyseiset setelit ovat yleisiä. Vuoden 1922 50000 markin arvoksi annettiin kunnosta riippuen 50 sentistä 5 euroon. Vuoden 1923 50 miljoonan markan setelin arvo vaihtelee 10 sentin ja 3 euron välillä.
Lähde:
"Standard Catalog of World Paper…
Pissapoika-nimityksen yhteyttä kuuluisaan Manneken Pis -patsaaseen ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole sen helpompi kiistää kuin vahvistaakaan. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanan merkityksessä "auton tuulilasinpesin" 60-luvulle. Sen varhaisin kirjallinen esiintymä, jonka onnistuin löytämään, on vuoden 1959 lopulta, nimimerkin "Autokulkuri" yleisönosastokirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.11., eli nimitys on noin kolme vuosikymmentä itse keksintöä myöhäisempi. (Erinomainen tiivis suomenkielinen esitys tuulilasinpyyhkimien ja -pesimien historiasta löytyy John Dayn kirjasta Auto : Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin.)
Yksi mahdollinen innoittaja …
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin…
Lähes kaikki Suomen ammattiopistot ovat kääntäneet nimensä muotoon Vocational College. Ammatti-instituutit käyttävät puolestaan muotoa Vocational Institute.
Kirjailija J. K. Rowlingin mukaan näin voi käydä. Potter-kirjojen maailmassa taikuus periytyy geneettisesti, mutta se saattaa hypätä sukupolvien yli. Rowlingin mukaan jokaisella jästisyntyisellä eli ei-maagisille vanhemmille syntyneellä noita- tai velholapsella on suvussaan ainakin yksi noita tai velho. Esi-isien tai -äitien joukossa voi siis olla myös surkki, joka periyttää taikuusgeeniä eteenpäin, vaikka ei itse sitä ilmennäkään.
J. K. Rowlingin chat-haastattelu: http://www.accio-quote.org/articles/2007/0730-bloomsbury-chat.html
Tellervo on kansallisromanttisen kauden nimiä. Tellervo on Kalevalassa metsän neito. Tellervo on nähtävästi myöhäsyntyinen nimi, alkusoinnun vaikuttama muunnos Pellervosta, joka joskus mainitaan Tapion poikana. Tellervoa suositeltiin ristimänimeksi vuosina 1865 ja 1879. Nimestä on runsaasti kansanomaisia puhuttelunimiä, joista yleisimmät ovat Tellu ja Telle, Pohjanmaalta tunnetaan lisäksi Telli, harvinaisempia ovat Telluska ja Tellukka.
Hannele on Johannasta käytetty kutsumanimi. Johanna on Johanneksen sisarnimi, joka tulee hepreasta ja tarkoittaa 'Jahve on armollinen'. Suomessa on omaperäinen Hannan hellittelymuoto Hanneli. Ehkä Hannelea voi pitää sen rinnakkaismuotona, sillä Johannaa ja Hannaa meillä on yleisesti kansan keskuudessa…
