| Kauan kauan sitten näin elokuvan, jonka suomenkielinen nimi oli joko yhdestoista tai kahdestoista hetki. En ole saanut selvitettyä elokuvan tietoja. Kuvaa… |
729 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei valitettavasti ole kirjastoissa lainattavissa. Joistakin nettikaupoista elokuvan saattaa kuitenkin löytää.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää elokuvasta.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
https://finna.fi
|
| Mistä voisin saada Muolaan Ylä-Hotokan kartan 1939 tietämillä? Olemme menossa matkalle mummoni kotipaikkaan ja halaumme selvittää missä talo on sijainnut… |
724 |
|
|
|
Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
|
| Aloitan lukion ensimmäisen vuoden syksyllä Vaasassa. Jos haluan ilmoittautua kasvissyöjäksi tarvitseeko siihen hankkia lupa terveydenhoitajalta tai joltakulta… |
527 |
|
|
|
Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tieto, jonka mukaan "toisen asteen kouluissa tarjotaan kasvisruokaa haluavalle vaihtoehtoisesti: lakto-ovovegetaarinen tai lakto-ovovegetaarinen + kala ruokavalio. Opiskelijan tulee toimittaa tieto ”Kasvisruokavaliolomakkeella” keittiölle aina lukuvuoden alussa:
https://www.vaasa.fi/kaupungin-organisaatio/tekninen-toimi/vaasan-ruoka…
Lomake löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.vaasa.fi/sites/default/files/kasvisruokavalioilmoitus_nuore…
|
| Terve Onko Porssen kirjat jo järjestelmässä? LAinansin kyseiset kirjat Porvoosta viime kesänä mutta nyt niitä ei näy. Kiikeri M & Ylikoski P, Tiede… |
409 |
|
|
|
Porvoon uusi verkkokirjasto ei ole vielä käytössä. Otatko yhteyttä suoraan kirjastoon: puh. 019-5202418 tai paakirjasto@porvoo.fi
|
| Mitä mahtaa tarkoittaa nimi Villähde? |
1542 |
|
|
|
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
|
| Gelatiinista puhutaan paljon, kuten kollageenista. Onko niitä saatavana vegaanille? |
3263 |
|
|
|
Liivate eli gelatiini on eläinperäisestä proteiinista koostuva sidosaine. Sitä käytetään lisäaineena elintarvikkeissa kuten
makeisissa, vanukkaissa ja jäätelöissä.
Kollageeni on eläinperäinen lihasproteiini, jota käytetään erityisesti kosmeettisissa valmisteissa.
Kollageenia esiintyy kehon tukikudoksessa, esimerkiksi esim. rustossa, luussa, jänteissä, verisuonten seinämissä, limakalvoissa ja ihossa.
Vegaanista ruokavalioita noudatettaessa gelatiini ja kollageeni korvautuvat kasvisperäisellä ainesosilla.
Liivatteen kasvisperäisiä korvaajia on mainittu muun muassa Vegaanituotteet.net –sivustolla (www.vegaanituotteet.net ).
Kasvisperäisistä ruoka-aineista hyvin kollageenipitoisia ovat muun muassa punaiset hedelmät ja kasvikset, C-… |
| Mistä löytyy Naantalin Vaski-kirjaston uutuudet sivuiltanne? |
1082 |
|
|
|
Naantalin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Vaski-kirjastojen verkkosivulla ei ole erityisesti uutuuksille omaa otsikkoa. Etusivulla on kyllä otsikko varatuimmat. Niistä useat ovat juuri uutuuksia.
Uutuuksia pystyy hakemaan näin:
Vaski-kirjastojen etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevaan hakulaatikkoon (valkoinen pohja, teksti Hae kokoelmasta…) klikataan hiirellä ja painetaan enter, avautuu hakusivu, jonka oikeassa reunassa on otsikko Rajaa hakua. Sen alta Kirjastot-listasta voi valita Naantalin. Aineistotyyppi-otsikon alta voi valita halutun (esim kirja). Uutuudet-otsikon alta voi valita viimeisin viikko tai viimeisin kuukausi. Useita muitakin rajausvaihtoehtoja on tarjolla.
|
| Kuinka suuri osuus maapallon väestöstä asuu alueella, missä päivälämpötila voi olla alle 0 ºC? |
338 |
|
|
|
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
|
| Teen pro gradu -tutkielmaa lastenkirjoihin liittyen. Olen hyödyntänyt graduni taustalla loistavia tilastoja lainatuimmista lastenkirjoista Avoindata-sivustolta… |
280 |
|
|
|
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
|
| Mistä löydän vanhan runon, jonka nimi on muistaakseni: Kettu automiehenä. Runo alkoi jotenkin näin: Kerran kettu päätti seikan tämän, osti ikivanhan autorämän,… |
1345 |
|
|
|
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Kettu automiehenä teoksesta Ketun radio vuodelta 1945. Teosta ei näytä löytyvän oman alueenne verkkokirjastosta, mutta joissakin Suomen kirjastoissa se on ja on siis tilattavissa kaukolainaan omaan lähikirjastoonne.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
|
| Mitä nimi Leila tarkoittaa, symbolisesti? |
1888 |
|
|
|
Naisennimi Leila on peräisin arabian ja persian kielistä ja sen merkitys on 'yö'. Nimi esiintyy myös hepreassa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen, Otava, 1987)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
|
| Miten kuuluu suomennos seuraavasta Shakespearen sitaatista (Richard III)? “I have set my life upon a cast, and I will stand the hazard of the die.” |
779 |
|
|
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
|
| Miten menee käsikirjoitus seuraleikkiin nimeltä Karhun kaato (tai Karhun metsästys)? Netistä löytyy ko. näytelmän variaatioita, mutta etsin sitä tiettyä… |
1078 |
|
|
|
Emme onnistuneet löytämään käsikirjoituksta tai muuta kirjallista versiota tästä leikistä tai näytelmästä. Netistä löytyy tosiaan eri variaatioita siitä, mutta varsinaista painettua teosta ei löytynyt.
Kauko Valta Ylänteen kirjassa Oma näyttämö: 50 uutta pikkunäytelmää (1961) on Karhunmetsästys-niminen näytelmä, mutta se on Hölmöläissatuihin perustuva, eikä vaikuta samalta kuin kysymäsi. Myöskään kirjaston seuraleikkikirjoista sitä ei löytynyt.
|
| Etsin monologinäytelmää, joka on kirjoitettu muutaman historian suurmiehen puolisoiden näkökulmasta. Mukana on ainakin Martin Lutherin puoliso Katharina von… |
652 |
|
|
|
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin… |
| Tarvitsisin tilastotietoa Vantaasta (H:gin maalaiskunnasta) vuodelta 1967. Vantaan vuosikirja on ilmestynyt vuodesta 1974 lähtien, mutta onko Helsingin… |
475 |
|
|
|
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
|
| Kaipaisin tietoa kahdesta asiasta. Kuinka paljon Suomessa on nk. vapaussodan muistomerkkejä ja milloin ne pääosin on pystytetty. Toinen kysymys koskee… |
705 |
|
|
|
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :… |
| Kysyisin runo/loruja Ahmivasta lukutoukasta |
1513 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
|
| Liekö Sunzin / Sun Tzun kuuluisa oivallus kaaoksen ytimessä/keskellä piilevästä/asustavasta mahdollisuudesta? Kiitos etukäteen! |
1078 |
|
|
|
Internetistä saa kysymyksellä "what Sun Tzu says about chaos?" vastaukseksi juurikin tuon olettamuksesi, eli:
"In the midst of chaos, there is also opportunity”
Eli aivan kuten muistelit Sun Tzu on lausunut, että "kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus".
Suoraa suomenkielistä sitaattia en sitkeästä selailusta huolimatta löytänut Sun Tzun klassikosta "Sodankäynnin taito", mutta melko lähelle tuota ajatusta liippaa sitaatti sivulta 99 (luku Voima, nro lauselma 17): "Melskeessä ja hälinässä taistelu vaikuttaa kaoottiselta, mutta sitä ei käydä sekasortoisesti, joukot näyttävät kiertävän ympyrää, mutta niitä ei pystytä lyömään".
Tarkempaa tutkimista varten kirjan saa lainaksi Helsingin kaupungin kirjastosta.
linkit:
http://www.goodreads.com… |
| Mikä/mitkä olivat presidentti Mauno Koiviston yksityiset henkilöautot ? |
1399 |
|
|
|
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
|
| Olen suunnittelemassa veljelleni 60-vuotislahjaa. Olisin kysynyt onko kirjastosta saatavissa kopioitavaksi vanhoja sanomalehtiä, tässä tapauksessa lehteä… |
893 |
|
|
|
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Ask a Librarian