| Mikä on veren jäätymispiste? |
1517 |
|
|
|
Puhdas vesi jäätyy normaalissa ilmanpaineessa 0 °C:ssa. Verellä ei voi antaa näin täsmällistä jäätymispistettä, sillä veri on monenlaisista eri aineista koostuva kudos. Veri jäätyy, kun pakkasta on noin 2-3 astetta.
https://science.sciencemag.org/content/110/2859/398
https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803100404378
|
| Miten voi päästä töihin jonkin seurakunnan nuoriso-ohjaajan ammattiin? |
369 |
|
|
|
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan nuorisotyönohjaajaksi kouluttautumisesta ja työn sisällöstä:
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/ammatit/nuorisotyonohjaa…
Tietoa avoimista työpaikoista löytyy esim. evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/avoimet-tyopaikat |
| Ministeri Tytti Tuppuraisella oli sekä kesäkuussa 2019, kun vannoi virkavalansa, että myös helmikuussa 2020 valtiopäivien avajaisissa ministeriaitiossa… |
261 |
|
|
|
Virkavalan vannomistilaisuudessa koru näkyy aika hyvin. Googlen kuvahaulla "Tytti Tuppurainen ministerin virkavala" saa näitä kuvia tutkittavakseen.
Korua voi tarkastella myös kyseisen tapahtuman videotallenteelta. Antti Rinteen hallituksen uudet ministerit vannovat virkavalan ja antavat virkavakuutuksen - YouTube
Koru näyttää tosiaan Hämäläiseltä juhlakäädyltä Kalevala Koru Hämäläinen juhlakääty | Caratia
Toinen vaihtoehto on Hämäläistä juhlakäätyä mukaileva Paratiisi-juhlakääty Pronssinen Paratiisi-juhlakääty – Kalevala-koru
|
| Kuuluuko Adolf Ivar Arwidssonin lausumaksi väitetty lause suomeksi "ruotsalaisia emme ole..." vai "ruotsalaisia emme enää ole..."? Olen kuullut molemmista… |
2885 |
|
|
|
Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/… |
| Olen ymmärtänyt, että Jose Martin runoa Dos Parias pidetään yhtenä merkittävimmistä kuubalaisista runoista. En ole kuitenkaan onnistunut sitä löytämään… |
189 |
|
|
|
Kyseisen runon nimi on Dos Patrias. Alkukielisen runon ja sen englanninkielisen käännöksen löydät esimerkiksi täältä: https://allpoetry.com/Dos-Patrias#orig_8531741,%20.otitle_8531741.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama José Martín teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarti%20jose__Orightresult…. |
| Mikä on "uskotut mihet" (perunkirjoituksessa) ruotsiksi? |
235 |
|
|
|
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148…. |
| Mihin voin ilmoittaa toiveeni nimipäivistä? Sukupuolettomaksi itseni koen, ja haluaisin tasa-arvon nimissä, että myös sukupuolineutraaleja nimiä… |
484 |
|
|
|
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä… |
| Mistä löytäisin Pete Suhosen? Saisin siis kontaktin? Etsin City-lehteä vuodelta 1999. Suhonen oli päät oimittaja 1998 - 2012. Tai mistä löytyisi City -lehti… |
289 |
|
|
|
Pete Suhonen on myös kirjailija, ja hänen yhteystietojaan voisi koettaa selvittää kustantajan kautta:
https://www.wsoy.fi/kirjailija/pete-suhonen
City-lehdet vuosilta 1986-1988 ja 1990-2012 ovat Helsinki-kokoelmassa Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Pikaisella lehtien sisällysluetteloiden selaamisella ei vuoden 1999 lehdistä löytynyt Kari Hotakaisen haastattelua.
Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää selattavaksi Pasilan kirjastossa. Nyt korona-aikana kirjastossa voi asioida vain lyhyesti. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Finna-hakupalvelun kautta löytyi pari muuta Kari Hotakaisen haastattelua vuodelta 1999, mutta muista lehdistä… |
| Haluaisin löytää runon: 1. jossa lintuhäkistä lennähtää jotain, lintuja/yöperhosia? 2. jossa elämän kynttilä lepattaa, muttei sammu? Epäilisin, että kyseessä… |
464 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja? |
| Mikä on Suomen yleisin koirarotu tällä hetkellä? |
195 |
|
|
|
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo… |
| Kuinka monta kieltä Marski taisi ja miten hän oli ne taidot hankkinut? |
1517 |
|
|
|
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o… |
| Onko konela myynyt ladaa Pitäjänmäellä ja koska |
399 |
|
|
|
Konela aloitti Ladan maahantuonnin vuonna 1971. Vuonna 1997 yhtiön nimi muutettiin Delta-Autoksi. Lada-autojen maahantuonnin yhtiö lopetti vuoden 2012 alussa.
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/delta/delta-motor-group-75-vuott…
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/konserni/delta-lopettaa-ladan-ma…
Helsingin Sanomien arkistohaun perusteella Konelalla oli liike Pitäjänmäen Strömbergintiellä (Strömbergintie 6) 1980-luvulla.
|
| Mikä on sanan “periksiantamaton” etymologia? Jos annetaan periksi, mitä oikeastaan annetaan? |
626 |
|
|
|
Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all
Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4 Adjektiivina periksiantamaton
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa 'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on… |
| MITÄ AUTOLIIKKEITÄ OLI HELSINGISSÄ V 1985-1992 |
230 |
|
|
|
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla. |
| Mistä löytäisin Claes Anderssonin runon, joka alkaa: "Me tarvitsemme oikeasti niin vähän..."? Ja vielä toinen runo, jota etsin. Siinä aseiden toivotaan… |
1096 |
|
|
|
Etsimäsi Claes Anderssonin runo on alunperin nimeltään "Inandning, utandning" ja löytyy hänen runokokoelmaltaan "En morgon vid havet" (Schildts & Söderströms, 2015):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kokoelma on ilmestynyt Jyrki Kiiskisen suomennoksena nimellä "Aamu meren rannalla" (WSOY, 2015). Etsimäsi runo on suomeksi nimeltään "Sisäänhengitys, uloshengitys":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Petter Korkman on säveltänyt runon ja se löytyy Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=_V16agnHGz0
Kielikuva auroiksi muuttuvista aseista on peräisin Raamatusta, ja sitä on hyödynnetty paljon eri yhteyksissä. Pentti Saarikosken runokokoelman "… |
| Mikä ja mistä mahtaa olla se Esko Salmisen lausuma Shakespeare-sitaatti, joka viimeksi näkyi televisio-ohjelmassa Laulu Rakkaudelle esitettynä Vesku Loirille?… |
1799 |
|
|
|
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Teatterikorkekoulun kirjastossa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm |
| Haluaisin lukea kirjoja, jotka kertovat merestä, majakoista tai saaristolaiselämästä. Kaikki kaunokirjallisuuden lajit käyvät, mikseipä myös elämäkerrat. Alla… |
1235 |
|
|
|
Tässä on listattu eri tyyppistä mereen ja saaristoon liittyvää proosaa. Ulla-Lena Lundberg on kirjoittanut useita Ahvenanmaalle sijoittuvia romaaneja, samoin Sally Salminen ja Anni Blomqvist. Niitä kaikkia ei ole lueteltu listassa. Kirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanalla ’saaristo’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Ajvide Lindqvist, John ihmissatama : kauhu
Blomqvist, Anni Myrskyluodon Maija -sarja
Erikson, Pamela Herttuatar ja kapteenin vaimo : elämäkerta
Fagerholm,… |
| Minkä ikäiselle Humiseva harju sopii? Olemme lukeneet mm. Pikku naisia. |
412 |
|
|
|
Emily Brontën "Humiseva harju" (1847) on tarinaltaan traaginen ja aika rankka. Romaani ei ole samalla tavalla lämminhenkisen romanttinen kuin esimerkiksi mainitsemasi Louisa Alcottin "Pikku naisia" (1868-69).
Suosittelisin "Humisevaa harjua" yläasteikäiselle lukijalle. Janakkalan kirjaston lukudiplomissa romaani on luokiteltu sopivaksi 9. luokkalaisella, mutta kyllä teokseen voi tarttua lukijan kehitystasosta riippuen aiemminkin 7. tai 8. luokalla.
Lähteitä:
https://www.janakkala.fi/palvelut/kirjasto/lapset-ja-nuoret/lukudiplomi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9759
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5b1a26ba-4936-4425-9b4b-f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shumiseva%20harju%20bronte_… |
| Etsin mahdollisimman tuoretta suomennosta Faust I -alkunäytöksestä näille säkeille: „So, take of traps and scenes your fill, And all you find, be sure to… |
247 |
|
|
|
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäisestä osasta ilmestyi vuonna 1936. Mannisen suomennos on käännöksistä uusin. Aiemmin näytelmän suomensivat Kaarlo Forsman (1884) ja Valter Juva (1916).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8230 |
| Onko Pmmp:n Heliumpallo-kappaletta käytetty musiikkina missään elokuvassa tai tv-sarjassa? |
370 |
|
|
|
"Heliumpalloa" ei näytä käytetyn elokuvissa tai televisiosarjoissa. |
Ask a Librarian