Kevätterveiset! Inessiivin ja adessiivin (hienoja sanoja, meniköhän oikein) käyttö paikannimissä joskus epäloogista. Menen Lappiin, kiipeän korkealle, ja katso: olen tunturissa. Ymmärrän että on ero siinä, onko järvellä vai järvessä, mutta mikä on logiikka yleensä?
Answer
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan.
Sisä- vai ulkopaikallissija. Yleiskatsaus
Oma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:
Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Valtion painatuskeskus, 1990
Paikannimien taivutusta voi tarkistaa myös esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Asutusnimihakemistosta
Kommentit
Mennään tunturiin ja ollaan tunturissa käsittääkseni tarkoittaa Lapissa sitä, että ollaan tundramaastossa (tai ainakin tundramaisessa; Suomessa kun ei ikiroutaa jalkojen alle kovin paljoa löydy).
Sana tundra on venäläinen väännös itäsaamelaisesta sanasta, joka muistaakseni perusmuodossa on tuundra, ja jossain taivutussijassa tundar. Venäläiset lainasivat jälkimmäisen, mutta ääntävät sen tundrana. Venäjästä sana on lainattu muihin kieliin. Tieteellinen tundran määritelmä vaatii ikiroudan ekosysteemin alle, ja Kuolan niemimaalla sitä löytyy enemmän kuin Suomessa. Mutta saamelaisille tundra on kotimaastoa eikä tiedettä.
Myöskin taiga on sana, jonka venäläiset ovat lainanneet joltain alkuperäiskansalta. Suurin osa Suomesta ja Fennoskandiasta kuuluu pohjoisen pallonpuoliskon taigavyöhykkeeseen, eli subarktiseen metsävyöhykkeeseen.
Niin laajaa sijamuotovalikoimaa kuin meillä on harvoissa kielissä - paitsi aivan naapurissa. Virossa on melkein identtinen lista sijamuotoja, mutta niiden käyttö poikkeaa monesti suomenkielisestä vastaavasta ilmauksesta. Paikannimissäkin: suomeksi Tampereella mutta viroksi Tamperes.
Muissa meillä opiskelluissa kielissä on niukasti sijamuotoja, mutta aikamoinen liuta prepositioita joiden valinta tarjoaa muunkieliselle opettelijalle pulman poikineen.
Add new comment