| Mitä tarkoittaa sukunimi Valtanen? |
608 |
|
|
|
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset… |
| Tällainen askarruttaa: Haluaisin lukea tiettyjen kirjailijoiden tuotantoa ilmestymisjärjestyksessä. Miten saan parhaiten luotettavaa tietoa/luettelon siitä,… |
185 |
|
|
|
Tällaisen tiedon etsiminen kirjaston tietokannasta on monien eri painosten takia työlästä ja epävarmaa, joten suosittelisin kääntymään Wikipedian tai vastaavien tietokirjamaisten sivustojen puoleen, jotka usein sisältävät kirjailijan bibliografian. Kirjailijan nimen yhdistäminen hakusanaan tuotanto ohjaa yleensä sivustoille, joilta tällaisia listauksia voi löytää, ja tutkimalla sivuston listaamia lähteitä voi arvioida listan luotettavuutta ja kattavuutta tai etsiä lisää lähteitä tiedonhaun tueksi. Kansallisbiografia, Kirjasampo, tai kustantamoiden, kirjailijan nimikkoseuran tai kirjailijan omat sivut voivat tarjota kirjailijasta riippuen tällaisia listauksia tai ainakin ohjata kohti sellaista teosta, josta löytää seikkaperäisen erittelyn… |
| Onko lapsille kuvakirjaa, joka tekee ymmärrettäväksi vanhemman päihderiippuvuutta ja mielenterveyden sairautta? |
299 |
|
|
|
Hei,
verkkokirjastosta voi hakea kuvakirjoja asiasanoilla, kuten: "alkoholinkäyttö" "masennus" "mielenterveyshäiriöt". Haun voi rajata lasten aineistoon. Helmet-verkkokirjastosta voi hakea teoksia myös hyllypaikasta "1.79 VAIKEAT ASIAT", jonka alta voi löytyä sopivia kirjoja.
Ehdottaisin seuraavia teoksia:
Karsikas: Amos ja sumupuu (käsittelee vanhemman masennusta)
Karsikas: Yksisarvinen (käsittelee vanhemman päihderiippuvuutta)
Myös seuraavat teokset voisivat olla sopivia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen
Verkkokirjastosta voi tarkistaa onko kirjaa paikalla tietyssä kirjastossa ja tehdä tarvittaessa varauksen haluamaansa teokseen. |
| Ennen uudistusta Turun Kauppatorilla oli jäätelökioskiksi muutettu raitiovaunu. Mitä sille tapahtui? Onko se tulossa takaisin? |
235 |
|
|
|
Välitimme kysymyksen Turun kaupungin palautepalveluun ja kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta vastattiin, että raitiovaunu ei ole kaupungin, mutta vaunun torille paluun tiimoilta on esitetty useampi toive, jotka on välitetty edelleen tiedoksi.
|
| Mitä tarkoittaa "Makaa kuin Laabanin lehmä"?Onko siinä jotain erityistä? Raamatussa ei ole käsittääkseni mainintaa. |
1092 |
|
|
|
"Makaa kuin Laabanin lehmä" tarkoittaa laiskaa, makaa kuin laiska lehmä. Tästä on myös muoto "makaa kuin laamannin lehmä", jossa Laaban on vaihtunut laamanniksi suomalaisten suussa. Siitä, miten Laaban, Raamatun hahmo, liittyy sanontaan, en löytänyt vahvistusta, mutta eri henkilöiltä kysyttäessä liikkui tarina, että Laabanilla oli laiska lehmä, joka ei tehnyt muuta kuin makasi, ei antanut maitoa. En valitettavasti löytänyt Raamatun kohtaa, joka tukisi suoraan tätä tarinaa. |
| Mistä tulee sanonta "maailman sivu/sivuun"? |
1889 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla "sivu" voi olla useita merkityksiä.
Sivua voidaan käyttää myös postpositiona ja prepositiona: ohi, ohitse.
"Hyvä tilaisuus meni sivu suun."
"Puhua sivu suunsa" harkitsemattomasti.
"Maailman sivu [= aina, kautta aikojen] on näin tehty".
Murteellisesti adverbina:
"Mennä sivu tervehtimättä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sivu?searchMode=all
Sanalla "maailma" on myös useita merkityksiä, sitä käytetään ajan ilmauksissa.
"Joskus, ennen maailmassa" joskus, entisinä aikoina.
"Tähän maailman, nykymaailman aikaan" nykyään, nykypäivinä.
"Sotia on käyty maailman sivu" kaikkina aikoina, kautta aikojen, aina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/… |
| Etsin kirjaa, johon olisi koottu kauneimpia rakkauskirjeitä |
236 |
|
|
|
Ohessa esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä teoksista:
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku Talas ; suomennokset Oili… |
| Kuinka pitkä aika on tiimakausi ja mikä on sen yhteys tiimalasiin? Sana esiintyy 1800-luvun kirjallisuudessa. |
1396 |
|
|
|
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:… |
| Marguerite Duras kirjoittaa romaanissaan l'Amant näin: "Très vite dans ma vie il a été trop tard. À dix-huit ans il était déjà trop tard. Entre dix-huit et… |
153 |
|
|
|
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan." |
| Onko Vaski-kirjastoilla kelluva kokoelma? Verkkosivuilla lukee, että lainattava aineisto muodostuu yksittäisten kirjastojen kokoelmista, tarkoittaako tämä siis… |
139 |
|
|
|
Vain Turun kaupunginkirjastossa on kelluva kokoelma. Siihen eivät kuulu lehdet, varastokirjat eivätkä lainattavat esineet, mutta muu aineisto kelluu. Jos asiakas palauttaa Runosmäen kirjastoon varaamansa kirjan, se jää sinne hyllyyn, jos siihen ei kohdistu varauksia, vaikka kirja olisi alun perin lainattu Turun pääkirjastosta.
Jokaisessa Vaski-kirjastossa on oma kokoelmansa. Muissa Vaski-kirjastoissa ei ole kelluvaa kokoelmaa. Olemme kuitenkin Vaskin sisällä samassa varausjonossa, joten Raision kirjaston asiakas voi saada Turusta varaamansa kirjan. |
| Mistä on syntynyt sanonta Suutarin lapsilla ei ole kenkiä? Mikä on siis sanonnan alkuperä? |
2743 |
|
|
|
Sanonta on kansainvälinen. Englanniksi sanonta kuuluu "The shoemakers children always go barefoot." Merkitys: "One often neglects those closest to oneself" eli "ihminen usein laiminlyö läheisimpänsä". Sanonta on kuvaava, ehkä siksi niin levinnyt ja säilynyt.
https://www.wordsense.eu/the_shoemaker%27s_children_go_barefoot/
Englannin kielen varhaisin versio tästä sanonnasta on John Heywoodin kirjassa Book of proverbs (1546). Se löytyy myös Robert Burtonin teoksesta The anatomy of melancholy (1621).
https://www.bookbrowse.com/expressions/detail/index.cfm/expression_numb…
|
| Onkohan mahdollista saada tietoa oman tietokirjan kirjoittamisesta kirjastosta/kirjastonhoitajalta? |
201 |
|
|
|
Tietokirjallisuuden kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastosta luokasta 86.18 (tietokirjallisuuden tutkimus ja historia). Myös luokasta 86.07 löytyvistä kirjoitusoppaista voi olla apua tietokirjan kirjoittamisessa. Tietokirjoittamiseen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi:
Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Jussila, Raimo ym.: Tieto kirjaksi (2006)
Raevaara, Tiina & Strellman, Urpu: Tietokirjailijan kirja (2019)
Seppänen, Esa: Raavi niskaa - löytöretki tietokirjailijan maailmaan (2016)
Hiidenmaa, Pirjo ym.: Hyvä kirja (2006)
Karjula, Emilia & Mahlamäki, Tiina: Kurinalaisuutta ja kuvittelua - näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen (2017)
|
| Mikä on totuus pangasiuksen ja Norjan lohen kasvatuksesta ja terveysvaikutuksista? |
2626 |
|
|
|
Ensinnäkin on hyvä erottaa toisistaan lohi ja kirjolohi, jotka ovat eri kalalajeja eivätkä ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on erityisesti kyljestään värikkäämpi. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen, kun taas kirjolohessa on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös vähän kiinteämpää. Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi, jotka… |
| Millä tavoin boheemius linkittyy läntisen Tsekin tasavalllan alueella sijaitsevaan Böömiin (engl. Bohemia)? |
327 |
|
|
|
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline |
| Etsin kouluja ja segregaatiota/eriytymistä käsitteleviä kaunokirjallisia teoksia (romaani, novelli, runokokoelma) suomeksi. Esimerkiksi Hanna Arvelan Ihmeperhe… |
221 |
|
|
|
Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset.
Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Aino Leppänen: Terkuin ope
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja… |
| *Milloin* Jussi Raittinen on suomentanut kappaleen "Act naturally"? Siis milloin biisi "Oot ittes vaan" on ensimmäistä kertaa julkaistu, esitetty jollain… |
126 |
|
|
|
Hei!
"Olet ittes vaan" on julkaistu vuonna 2014 ilmestyneellä Jussi & The Boysin levyllä Kerran vielä, pojat! Kyseinen albumi löytyy Vaski- kirjastojen kokoelmista ja sen voi varata esimerkiksi verkkokirjaston kautta:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2976909
|
| Minkä niminen on Jan Gullbergin runo puolijumalista eli jumalten lapsista maan päällä? Kirjailija nimi voi olla väärä. Onko runo suomennettu? |
95 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Hjalmar Gullbergin runo Åt halvgudarna, jota ei ole suomennettu. Runo löytyy kokoelmasta nimeltä Dödsmask och lustgård (1952). Kyseisessä runokokoelmassa käsitellään muutenkin jumal- ja paratiisimyyttejä, joten mikäli tämä runo ei tunnu vastaavan muistikuviin, voi kokoelma olla tutustumisen arvoinen. Dödsmask och Lustgård löytyy teoksesta Dikter (1985), oheisesta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.78408 |
| Miten pääsee kirjastoon töihin? Esim. hyllyttämään, palvelemaan info-tiskille yms. Mitä vaatimuksia kyseiseltä työltä vaaditaan? |
4862 |
|
|
|
Kirjastotyöstä on kysytty monesti ennenkin, tässä koottuna tietoa aiheesta.
Hyllytystyö on kirjaston avustavaa työtä, johon on mahdollisuus päästä tietyksi ajaksi työllistetyksi palkkatuella.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottaminen riippuu täysin kustakin kirjastosta.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Lisäksi kirjastot ottavat työkokeilijoita https://toimistot… |
| Löysin @ylehistorian sivuilta reseptin aivomäihään. Mitä on tämä mäihä? |
652 |
|
|
|
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4 |
| Miten lainausmerkkisessä vuoropuhelussa pisteet ja pilkut kirjoitetaan kun puhuja ilmoitetaan sanotun virkkeen välissä? Esim: "Pakko myöntää", sanoi mies, … |
418 |
|
|
|
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello |
Ask a Librarian